Suomalaisten koulutuspolut eriytyvät jo lapsuudessa
Terveyden ohella koulutuspolut eriytyvät edelleen perhetaustan ja sukupuolen perusteella. Tämä käy ilmi INVESTin tutkimuksen tilastoista, jotka kuvaavat suomalaisten koulutuspolkuja viime vuosikymmeninä. Suomen 50 prosentin korkeakoulutavoitteen saavuttaminen vaatii koulutuksen tasa-arvon lisäämistä peruskoulusta alkaen.
Turun yliopiston erikoistutkija Laura Heiskalan ja professorien Elina Kilpi-Jakosen sekä Jani Erolan artikkelin mukaan pojista hieman yli 40 prosenttia jatkaa heti peruskoulun jälkeen lukioon, kun tytöillä osuus on yli 60 prosenttia. Reitti korkeakouluun kulkee yhä useimmiten lukion kautta.
– Pojat hakeutuvat usein ammattikoulutukseen, mikä johtaa merkittäviin eroihin korkeakoulutettujen osuudessa naisten ja miesten välillä. Ammattikouluun hakeutuvista suurempi osa haluaisi kuitenkin suorittaa korkeakoulututkinnon kuin sen lopulta saa, Heiskala sanoo.
Lukiosta valmistuneista 30-vuotiaista yli 70 prosenttia oli suorittanut korkeakoulututkinnon vuonna 2024, kun ammattikoulun suorittaneilla osuus oli 17 prosenttia. Tilastokeskuksen aineistoihin perustuvat analyysit osoittavat, että eriytyminen liittyy yhtä lailla vanhempien koulutukseen: jos vanhemmilla on korkeakoulututkinto, myös lapsi todennäköisemmin suorittaa korkeakoulututkinnon.
– Suomen tavoite 50 tai jopa 60 prosentin korkeakoulutusasteesta jää haaveeksi, jos liian usein tie sinne katkeaa jo varhain. Pelkkä yliopistojen aloituspaikkojen lisääminen ei riitä, jos ylioppilaiden osuus ikäluokista jatkaa laskuaan ja ammattikouluista korkeakouluun jatkavien osuutta ei pystytä nostamaan. Ammattikoulutusta pitää uudistaa niin, että se tukee paremmin etenemistä jatko-opintoihin, Heiskala esittää.
Sarjassaan neljäs Eriarvoisuuden tila Suomessa 2026 -raportti julkaistiin 18.8.2026. Siihen on kirjoittanut 17 meritoitunutta eriarvoisuuden tutkijaa. Mikko Niemelä, Niko Eskelinen ja Markus Laaninen käsittelevät artikkelissaan suomalaisten suhtautumista tasa-arvoon. Niemelän ja Laanisen toinen artikkeli tarkastelee kansalaisten koetun hyvinvoinnin muutoksia edellisen kymmenen vuoden aikana. Merja Kauhanen ja Milla Nyyssölä arvioivat Orpon hallituksen päätösten vaikutuksia tulonjakoon, työttömiin ja palkansaajiin. Marja Riihelä ja Matti Tuomala käsittelevät tuloerojen muutoksia 1960-luvulta 2020-luvulle sekä verotuksen roolia osana taloudellisen eriarvoisuuden kasvua. Toni Juuti, Ohto Kanninen ja Terhi Ravaska käsittelevät niin kutsuttua jakaumatilinpitoa, joka antaa aiempia tilastoja tarkemman kuvan tulonjaosta sekä tuloerojen muutoksista.
Kirja on saatavilla Kalevi Sorsa -säätiön verkkosivuilta sorsafoundation.fi. Kirjan on kustantanut Vastapaino ja sen ovat toimittaneet Lauri Finér sekä Jussi Systä. Julkaisuun on saatu rahoitusta Palkansaajasäätiöltä ja Kuluttajaosuustoiminnan säätiöltä.
Alkuperäinen uutinen on julkaistu Kalevi Sorsa -säätiön verkkosivuilla.