Three students laughing by their computers

Hyvinvointivaltion tutkimuksen ja innovaatioiden ekosysteemi

Tutkimusalueemme kattaa sosiologian, sosiaalipolitiikan, psykologian ja lastenpsykiatrian opintoalat Turun yliopistossa ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella. INVEST-ekosysteemi kokoaa yhteen 200 tutkijan ponnistelut ja edistää poikkitieteellistä tutkimusta. Osallistamme myös julkiset organisaatiot, kolmannen sektorin organisaatiot, yritykset, perheet ja nuoret toimintaamme ja edistämme siten myös poikkitieteellisiä lähestymistapoja.

INVESTin tutkimus on järjestetty kolmen vaiheen ympärille: 1) tunnistamme nykyisen ja nousevan sosiaalisen eriarvoisuuden, joka johtaa lasten ja nuorten hyvinvoinnin ja taitojen kehityksen aukkoihin erilaisissa perhe- ja muissa sosiaalisissa ympäristöissä; 2) tutkimme hyvinvointivaltioiden ja muiden sosiaalisten ympäristöjen roolia, ne kompensoivat aukkokohtia, mutta joskus ne myös luovat tai suurentavat tällaisia aukkoja; ja 3) suunnittelemme, testaamme ja toteutamme yleismaailmallisia ja kohdennettuja näyttöön perustuvia toimenpiteitä todettujen aukkokohtien täyttämiseksi. Tutkimuksemme on keskittynyt erityisesti haittoihin ja negatiivisiin siirtymiin varhaisen elämän aikana.

Tällä hetkellä meillä on 40 meneillään olevaa hanketta, ja tutkimusryhmiämme ohjaa 24 päätutkijaa (PI). INVEST tutkijat

Hyvinvointiyhteiskunnan ekosysteemin avulla voimme tehdä yhteistyötä ja olla tehokkaassa vuorovaikutuksessa keskeisten sidosryhmäorganisaatioiden, poliittisten päättäjien ja eri toimijoiden kanssa. Poikkitieteellisellä lähestymistavalla pyritään tavoiteltuihin lyhyen ja keskipitkän aikavälin yhteiskunnallisiin tuloksiin ja pitkän aikavälin yhteiskunnallisiin vaikutuksiin eri väylien ja keinojen kautta. Tällä hetkellä teemme yhteistyötä eri tutkimusorganisaatioiden, yritysten sekä julkisten hallinto- ja kansalaisyhteiskunnan toimijoiden kanssa. Näiden lisäksi teemme yhteistyötä yli 900 suomalaisen koulun ja yli sadan kunnan kanssa.

Liity mukaan INVEST Ekosysteemiin

Temaattiset tutkimusalat

Sosioekonomiset erot ja hyvinvointi

Temaattinen alue kattaa koulutukseen, ammatilliseen ja sosiaaliseen asemaan sekä tuloihin ja ansioihin liittyvät sosioekonomiset tutkimukset.

Tutkimuskysymyksestä riippuen tulokset voivat viitata sekä absoluuttisiin että suhteellisiin eroihin (esim. tulot paikallisessa valuutassa vs suhteellinen tuloköyhyys). Kutakin näistä aiheista voidaan pitää objektiivisena hyvinvoinnin indikaattorina. Lisäksi tarkastelemme myös hyvinvoinnin subjektiivisia näkökohtia, jotka ovat mitattavissa kohderyhmien arvojen ja asenteiden kautta.

Tutkimusalueen johtaja: professori Mikko Niemelä

Ylisukupolviset ja perheen väliset siirtymät

Teeman sisällä tutkitaan ylisukupolvisia ja perheenjäsenten välisiä siirtymiä, jotka voivat välittyä joko sosiaalisten tai biologisten väylien kautta (esim. sosiaalinen perheympäristö tai geeniperimä) tai useimmiten niiden vuorovaikutuksena.

Tarkastellut vaikutukset voivat siirtyä ilman erityistä pyrkimystä (esim. geneettinen siirtyminen tai tietyntyyppiselle ympäristölle altistuminen) tai niihin voidaan pyrkiä vaikuttamaan (vanhempien panostukset lapsiin).

Tutkimusalueen johtaja: professori Jani Erola

Sosiaaliset suhteet ja verkostot

Lasten ja nuorten lyhyt- ja pitkäaikainen sosiaalinen vuorovaikutus ulottuu laajempiin perheverkostoihin, koulujen ja harrastusten ikätovereisiin sekä lähiöihin. Jotkut näistä verkostoista ovat lasten ja nuorten ylläpitämiä, mutta joissain tapauksissa he luottavat elämänsä tärkeisiin aikuisiin, esimerkiksi vanhempiin, sukulaisiin tai opettajiin. Verkostot ja suhteet voivat tarjota arvokasta sosiaalista pääomaa, mutta ne voivat myös olla haitallista, kuten kiusaamistapauksissa.

Tutkimusalueen johtaja: Professori Christina Salmivalli

Väestötiede ja elämänkulku

Temaattinen alue kattaa keskeiset yhteiskunnalliset demografiset prosessit, kuten hedelmällisyys, perhedynamiikka, muuttoliike ja kuolleisuus. Nämä prosessit ovat päällekkäisiä ja sidoksissa elämänkulun eri vaiheisiin.

Vaikka INVEST keskittyy lapsuuden, nuoruuden ja varhaisen aikuisuuden elämänkulkuvaiheisiin, on myöhemmät elämänvaiheet myös katettava, jotta voidaan täysin ymmärtää aikaisempien vaiheiden rooli. Näiden prosessien katsotaan usein johtuvan sosiaalisesta eriarvoisuudesta (kuten työmarkkinoiden epävarmuustekijöistä, jotka vähentävät hedelmällisyyttä), mutta niitä voidaan joskus pitää itse sosiaalisen eriarvoisuuden indikaattoreina (esim. ei koskaan kumppanuutta tai lapsettomuutta).

Tutkimusalueen johtaja: Akatemiatutkija Marika Jalovaara

Taidot ja oppiminen

Taitojen kehittymisen ja oppimisen prosessit tapahtuvat tyypillisesti lapsuuden ja nuoruuden aikana; niitä rajoittavia tai tehostavia tekijöitä ovat kasvuympäristön sosioekonomiset ja demografiset erot sekä luontaisten kykyjen erot.

keskitymme sekä muodollisiin että epävirallisiin oppimistyyppeihin (esim. oppimiseen koulutusjärjestelmässä tai muiden, kuten vanhempien, ikäisensä tai sisarusten asettaman mallin mukaisesti).

Tutkimusalueen johtaja: yliopistonlehtori, dosentti Johanna Kaakinen

Terveys ja biologia

Terveys ja biologiset prosessit sekä vaikuttavat eriarvoisuuden muodostumiseen että ovat eriarvoisuuden muodostumisen lähtökohtin.

Kuitenkin useammin ne ovat syvästi sidoksissa sosiodemografisiin prosesseihin tavalla, joka tekee lähes mahdottomaksi erottaa prosessien tyypit toisistaan.

Keskitymme erityisesti mielenterveyteen, mutta emme sulje pois muita terveyteen liittyviä kysymyksiä.

Tutkimusalueen johtaja: professori Andre Sourander

Isäntäorganisaatiot