Hankkeet

Sosiaalitieteet

Beyond the technology determinism of industry 4.0. identifying an inclusive future in the digital transformation

BEYOND 4.0 aims to help deliver an inclusive European future by examining the impact of the new technologies on the future of jobs, business models and welfare. BEYOND 4.0 addresses the general priorities of the H2020 Work Programme (2018-2020) “Europe in a changing world – Inclusive, innovative and reflective societies”.

Lue lisää

Vastuullinen johtaja Olli Kangas

Rahoittaja: Horizon 2020

Tasa-arvoinen yhteiskunta -ohjelma

Lue lisää

Vastuullinen johtaja Olli Kangas

Rahoittaja: Strateginen tutkimusneuvosto

Vertaileva tutkimus muuttuvista perhesuhteista ja lapsen elatuksesta

Yhä suurempi osa lapsista elää lapsuuttaan erossa toisesta vanhemmastaan. Vanhempien erotessa useat vanhemmat päätyvät lapsen yhteishuoltoon, vuoroasuminen on yleistynyt ja isät ottavat yhä enemmän vastuuta lapsista myös eron jälkeen. Lisäksi lapsille syntyy uusia perhesiteitä vanhempien uusien parisuhteiden myötä.

Lapsen vanhempien asuessa erillään lapsen huollon taloudellinen perusta muodostuu toisen vanhemman maksamasta elatusavusta. Muuttuvat perhesuhteet nostavat esille kysymyksen siitä, kuinka lapsen elatus tulisi järjestää tilanteissa, joissa perheenjäsenillä voi olla erilaisia biologisia siteitä ja oikeudellisia suhteita?

Tässä projektissa Mia Hakovirran johdolla tutkitaan, miten eri maiden elatusapujärjestelmät ottavat huomioon muuttuneet perhesuhteet ja sukupuolten välisen tasa-arvon sekä arvioidaan elatusjärjestelmiä lasten oikeuksien näkökulmasta. Aineistona käytetään eri maista kerättyjä vignettejä sekä Luxemburg Income Study (LIS) aineistoja.

Vuoteen 2021 jatkuvaa hanketta rahoittaa Suomen Akatemia.

Lääkekustannusten taloudellinen rasite kotitalouksille: Dekommodifikaatio ja rekommodifikaatio (DE-RE)

Hankkeessa tutkitaan uudella tavalla lääkepoliittisten järjestelmien institutionaalisia piirteitä ja politiikkojen vaikutuksia. Hanke tuottaa uutta tietoa eri maiden järjestelmien eroista sekä siitä, missä määrin järjestelmillä on itsenäistä vaikutusta lääkkeiden saatavuuteen, yli väestöllisten erojen.

Hankkeessa vertaillaan lääkekorvausjärjestelmien korvaavuutta ja kattavuutta sekä arvioidaan, millä tavoin säästötoimenpiteet ovat vaikuttaneet näihin. Aiempaa tutkimusta täydentäen hankkeessa tarkastellaan myös lääkekorvausten ja perusturvaetuuksien toisiaan täydentäviä vaikutuksia.

Hankkeen ensimmäisessä osassa tutkitaan miten taloudellinen taantuma ja sen johdosta tehdyt säästötoimet vaikuttivat lääkkeistä koituvaan kotitalouksien taloudelliseen rasitteeseen Suomessa. Vertailevassa osassa tarkastellaan järjestelmien institutionaalisia piirteitä ja eri järjestelmissä lääkkeistä kotitalouksille koituvaa taloudellista rasitetta Euroopan Unionissa.

Hanke on saanut Suomen Akatemian rahoituksen. Hanke toteutetaan Turun yliopistolla ja sen vastuullinen johtaja on Katri Aaltonen.

sukupolvien väliset suhteet (IntRel)

Aiemmissa yhteiskuntatieteellisissä tutkimuksissa ei ole onnistuttu selittämään, miksi sukupolvien välinen tuki jakautuu eriarvoisesti sukupolvien kesken. Yhdistämällä teorioita ja havaintoja eri tutkimusaloilta, IntREL-hanke tarjoaa evoluutio-tietoon perustuvan sosiologisen mallin, joka auttaa selittämään sukupolvien välisten suhteiden monimutkaisuutta.

Hankkeessa osoitetaan, muovaavatko evoluution kannalta merkitykselliset tekijät edelleen ihmisen käyttäytymistä nykyisissä vauraissa yhteiskunnissa ja missä olosuhteissa yhteiskunnallinen kehitys voi ohittaa evoluution juurtuneiden suuntausten vaikutuksen.

PI:t: Mirkka Danielsbacka and Antti O. Tanskanen
Funding: Academy of Finland 2019-2023

Inequality, early adult life courses and economic outcomes at mid-life in comparative context (EQUALLIVES)

Lue lisää

Vastuullinen johtaja: Jani Erola

Life-Course Dynamics of Educational Tracking (LIFETRACK)

Hankkeen tavoitteena on vastata seuraavaan kysymykseen: miten ja miksi erilaiset koulutusjärjestelmät ja erityisesti niiden erilaiset seurantamuodot vaikuttavat sosiaalisen eriarvoisuuden muodostumiseen ja lisääntymiseen elämänkaaren aikana?

Lue lisää

Vastuullinen johtaja Jani Erola

Perinatal health and transition to adulthood (PETALTO)

Vastuullinen johtaja Jani Erola

Akatemiahanke, Suomen Akatemia

Kohti parempaa päätöksentekoa: Lakiuudistusten pitkäaikaisvaikutukset elämänpolkujen muodostumisessa (PREDLIFE)

Tutkimme projektissa elämänpolkujen muodostumista ja sitä miten esimerkiksi lakimuutokset niihin vaikuttavat. Tilastotieteen osahankkeessa kehitämme työkalun elämänkulkuaineiston sosiaalisten prosessien mallinnukseen, ennustamiseen ja kuvaamiseen. Sosiologian osahankkeessa tutkimme vanhempien työ- ja perhe-elämän tapahtumia lapsen syntymän jälkeen sekä perhevapaisiin vaikuttavien lakimuutosten pitkäaikaisvaikutuksia perheenjäsenten elämään Suomen ja Ruotsin rekisteriaineistoja käyttäen.

Hanke on saanut Suomen Akatemian rahoituksen ajalle 1.9.2020–30.8.2024. Hankkeen vastuullinen johtaja on Satu Helske.

Lue lisää hankkeen nettisivuilta

Syntyvyyden lasku ja eriarvoisuus (NEFER)

NEFER, Syntyvyyden lasku ja eriarvoisuus, on Suomen Akatemian rahoittama nelivuotinen (2019–2023) tutkimushanke. NEFERissä tutkitaan, mistä Pohjoismaissa ja etenkin Suomessa viime aikoina tapahtunut voimakas ja odottamaton syntyvyyden pieneneminen ja lapsettomuuden kasvu johtuvat, ja millaista sosiaalista ja sukupuolten välistä eriarvoisuutta muuttuvaan perheenmuodostukseen (avo- ja avioliitot sekä lastensaanti) liittyy. Tutkimme naisten, miesten ja parien lastensaantia ainutlaatuisten rekisteriaineistojen ja edistyneiden tilastollisten menetelmien avulla. Lähestymme lastensaanti-, parisuhde-, koulutus- ja työssäkäynti- ja asuinaluehistorioiden sekä taloudellisten resurssien välisiä yhteyksiä dynaamisesta elämänkulkunäkökulmasta haastaen vallitsevia teorioita ja lähestymistapoja. Hankkeen innovatiivinen lähestymistapa tuottaa hedelmällisyyden pienenemistä, perheenmuodostuksen esteitä ja eriarvoisuutta koskevaa ymmärrystä, jota tarvitaan myös näyttöön perustuvan yhteiskuntapolitiikan suunnittelussa merkittävässä ja ajankohtaisessa kysymyksessä.

Hanke toteutetaan Turun yliopistossa, ja sitä johtaa Marika Jalovaara.

>> Lue lisää

Perustulokokeilun tieteellisen arvioinnin kyselyyn perustuvan osahankkeen toteuttaminen

Lue lisää

Vastuullinen johtaja Olli Kangas

From Ideal to Non-Ideal Egalitarianism: How Stereotypes and Psychological Differences in Preference Influence the Gender-Equality Paradox (EDUFI)

Vastuullinen johtaja: Elina Kilpi-Jakonen

Rahoittaja: Opetus- ja kulttuuriministeriö

Children of immigrants, language and integration across Europe (AT CILIE)

Vastuullinen johtaja: Elina Kilpi-Jakonen

Rahoittaja: Suomen Akatemia

NORFACE Scientific Programme Coordinator

Vastuullinen johtaja: Elina Kilpi-Jakonen

Alhainen syntyvyys Euroopassa 2000-luvun alussa: erot, syyt ja seuraukset

Vastuullinen johtaja: Mikko Niemelä

Rahoitus: Suomen Akatemia

Eriarvoisuuden torjuminen niukkuuden aikana (TITA)

Sosiologian professori Mikko Niemelän johtama hanke Eriarvoisuuden torjuminen niukkuuden aikana (Tackling Inequalities in Time of Austerity TITA) tarjoaa uuden ja laaja-alaisen näkökulman eriarvoisuuksien pitkän aikavälin muutoksien ja eriarvoisuuteen liittyvien mekanismien ymmärtämiseksi. Hankkeessa analysoidaan talouteen, terveyteen ja hyvinvointiin liittyvää eriarvoisuutta sekä mahdollisuuksien eriarvoisuutta elämänkuluissa.

Hanke tuottaa uutta tietoa eriarvoisuuden eri muodoista ja niiden välisistä mekanismeista. Eriarvoisuutta tutkitaan tuloissa, varallisuudessa, kulutuksessa, koulutuksessa, terveydessä, luottamuksessa, huono-osaisuudessa ja perheprosesseissa.

Hankkeessa sovelletaan kokonaisvaltaista viitekehystä, joka mahdollistaa ratkaisukeskeisen tutkimusotteen. Siinä paikannetaan keskeiset eriarvoisuuteen vaikuttavat politiikan osa-alueet ja se tuottaa sovellettavissa olevia suosituksia poliittisen päätöksenteon tueksi. Eriarvoisuuden mekanismeja tutkiessaan hanke hyödyntää ainutlaatuisia pitkittäisaineistoja ja kehittyneitä tilastomenetelmiä.

Suomen Akatemian Strategisen tutkimuksen neuvosto on myöntänyt hankkeelle rahoituksen kahdesti.

>> Lue lisää

Sukulaissuhteet, sukupolvet ja elämänkulku (KinCross)

Antti O. Tanskasen ja Mirkka Danielsbackan ”Sukulaissuhteet, sukupolvet ja elämänkulku” (KinCross) -hankkeessa tutkitaan kahden sukupolven perhesuhteita: suomalaisia suuria ikäluokkia (syntyneet vuosina 1945 – 1950) ja heidän aikuisia lapsiaan (syntyneet vuosina 1964 – 1999).

Hanke on jaettu kolmeen osatutkimukseen, jotka toteutetaan hyödyntämällä Sukupolvien ketju -aineistoja. Ensimmäisessä tutkitaan, miten nykyaikaisen viestintäteknologian käyttö liittyy sukulaisten väliseen yhteydenpitoon ja tukeen. Toisessa hyödynnetään Sukupolvien ketju -aineistojen pitkittäisominaisuutta ja analysoidaan sukulaisuussuhteisiin liittyviä muutoksia ennen taloudellisen taantuman alkamista, taantuman aikana ja sen jälkeen. Kolmannessa osassa käytetään aineistojen retrospektiivistä moduulia ja tarkastellaan miten olosuhteet varhais-, keski- ja myöhäislapsuudessa vaikuttavat sukulaissuhteiden muotoutumiseen elämän aikana.

Hanke tuottaa uutta tietoa sukulaissuhteista elämänkulun eri vaiheissa.

Hanke on saanut Suomen Akatemian rahoituksen ajalle 1.9.2020–30.8.2024.

Suomalaiset väestötason rekisteriaineistot

Vastuullinen johtaja Jani Erola

Suomi ulkonäköyhteiskuntana

Vastuullinen johtaja: Outi Sarpila

Rahoitus: Emil Aaltosen säätiö

Ulkonäön taloudellisten seurausten sosiaaliset mekanismit (SOMA)

SOMA (The social mechanisms behind the economic consequences of physical appearance) on Suomen Akatemian vuosina 2019-2023 rahoittama tutkimushanke, jossa selvitetään ulkonäön taloudellisten seurausten sosiaalisia mekanismeja. Aikaisemmat selitykset ulkonäön taloudellisia seurauksia synnyttävästä mekanismista palautuvat oletukseen kauneudesta yksinomaan hyvää tuottavana ominaisuutena. Viime vuosien aikana on kuitenkin tapahtunut muutos ulkonäön taloudellisten seurausten ymmärryksessä.

Hanke pyrkii selvittämään ulkonäön merkitystä taloudellisessa vaihdossa tarkastellen ulkonäköä sekä kauneuden että ammattialan mukaisen ulkonäön näkökulmasta. Ulkonäön vaikutuksia tarkastellaan sekä sukupuolittain ja eri ammattialojen näkökulmasta, ottaen huomioon mies- ja naisvaltaiset alat, että seka-alat.

Tutkimuksessa analysoidaan tuhansien suomalaisten kasvokuvat ja ammatit yhdistävää aineistoa, joiden avulla tutkitaan ulkonäön taloudellisia vaikutuksia eri ammattialoilla. Sekä kuvia koskevat arvioinnit että sosiaalinen koeasetelma toteutetaan laajoina väestötason kyselyinä Suomessa.

Hankkeen tavoitteena on löytää uusi mekanismi, joka selittäisi ulkonäöstä yksilöille koituvat taloudelliset hyödyt ja haitat nykyisiä selitysmalleja paremmin.

Hanketta johtaa Outi Sarpila

Lasten vuoroasuminen ja sosiaaliturva

Lasten vuoroasuminen ja sosiaaliturva on Kelan, Turun yliopiston ja Tampereen yliopiston tutkimushanke, jossa haetaan tietoa yleistyvästä lasten vuoroasumisesta ja siihen liittyvästä tuen tarpeesta. Monille eroperheille tärkeät tukimuodot, asumistuki, toimeentulotuki ja monet perhepoliittiset etuudet sekä palvelut, eivät juuri ota huomioon lasten vuoroasumista. Vuoroasumisen yleistyminen edellyttää monien sosiaalietuuksien ja oikeuksien määräytymisperusteiden uudelleenarviointia.

Hankkeessa selvitetään lasten vuoroasumisen yleisyyttä ja sen piirteitä laajalla eroperheisiin kohdistuvalla valtakunnallisella kyselyllä. Tämän lisäksi hankkeessa arvioidaan, minkälaisia taloudellisia vaikutuksia lasten vuoroasumisen huomioimisella olisi asumistuki-, elatustuki- ja toimeentulotukimenojen kannalta. Lisäksi tehdään laskelmia etuusjärjestelmämuutosten vaikutuksista perheiden toimeentuloon. Kansainvälisen vertailutiedon sekä kirjallisuuskatsauksen avulla kerätään käytäntöjä ja kokemuksia lasten vuoroasumisen huomioimisesta muiden muiden maiden sosiaaliturva- ja etuusjärjestelmissä, ja arvioidaan niiden sopivuutta suomalaiseen sosiaaliturvajärjestelmään.

Turun yliopiston tutkijoiden, Mia Hakovirran ja Mari Haapasen vastuulla hankkeessa ovat erityisesti vuoroasumisen ja etuusjärjestelmien kansainvälinen vertailu sekä lapsen elatukseen liittyvät kysymykset.

Life course experiences, intergenerational processes, and child well-being and development

Tämän monitieteisen projektin tarkoituksena on tutkia miten vanhempien sosioekonomiset ja perheurat vaikuttavat heidän lastensa hyvinvointiin ja varhaiskehitykseen. Projektiin kuuluu tutkijoita sekä sosiaali- että lääketieteistä.

Raskausajan ja varhaislapsuuden olosuhteilla on havaittu olevan merkittävä vaikutus psykologiseen ja fysiologiseen kehitykseen. Vaikutukset ulottuvat aina aikuisiän terveyteen ja esimerkiksi saavutettuun koulutustasoon sekä taloudelliseen ja ammatilliseen asemaan saakka. Olosuhteet eivät kuitenkaan ole jakautuneet tasaisesti lasten ja heidän perheidensä kesken, vaan sosiaalista eriarvoisuutta ilmenee jo varhaislapsuudessa.

Projektissa lasten hyvinvointiin ja kehitykseen vaikuttavia tekijöitä lähestytään uudesta näkökulmasta tavalla, jota ei aiemmin juuri ole käytetty sosiaalisen ja terveydellisen eriarvoisuuden tutkimuksessa. Tämä mahdollistaa myös uuden lasten hyvinvointia ja kehitystä tukevan sekä lasten olosuhteiden eriarvoisuutta koskevan tiedon tuottamisen. Tutkimuksen tuottamaa uudenlaista ymmärrystä voidaan käyttää hyväksi sosiaalisia interventioita suunniteltaessa, joiden avulla voidaan puuttua havaittuihin eriarvoisuuksiin esimerkiksi vanhemmuutta tukevin keinoin.​ Tutkimuksessa yhdistetään tietoja FinnBrain-kohorttitutkimuksesta sosioekonomisia elämänkaaria kuvaaviin väestörekisteritietoihin.

Vastuullinen johtaja Matti Lindberg

Rahoitus: Suomen Akatemia

Kirjallisuuskatsaus "Miten nuoret ja heidän vanhempansa hahmottavat tarjolla olevat palvelut ja käyttävät niitä"

Vastuullinen johtaja Mikko Niemelä

Taloussosiaalityö lapsiperheissä

Hankkeessa tutkitaan, miten taloussosiaalityön keinoin voidaan tukea lapsiperheitä, joilla on vaikeuksia taloudenhallinnassa. Tavoitteena on kehittää toimintatapa sosiaalityön lapsiperheasiakkaille, joilla on haasteita taloudenhallinnan kanssa. Tukemalla perheiden taloudenhallintaa pyritään vahvistamaan arjen elämänhallintaa ja sen myötä valmiuksia ottaa tarjolla olevaa muuta apua vastaan elämäntilanteen ongelmien ratkaisemiseksi.

Vastuullinen johtaja Mia Hakovirta
Rahoitus: Sosiaali- ja terveysministeriö

>> Lue lisää

Muuttuva perheenmuodostus – Syyt, seuraukset ja mahdolliset tulevaisuudet (FLUX)

Monitieteinen FLUX-konsortio etsii tutkimukseen perustuvia ratkaisuja, joilla voidaan vaikuttaa ja sopeutua syntyvyyden muutoksiin sekä näiden muutosten aiheuttamaan väestön ikääntymisen kiihtymiseen. Tavoitteena on suomalaisen yhteiskunnan sosiaalisen ja taloudellisen kestävyyden parantaminen. Konsortio tutkii syntyvyyden ja perheenmuodostuksen muutoksia ja tuottaa vastauksia (1) muutosten syistä, (2) niiden seurauksista, (3) siitä, miten perhedynamiikka on yhteydessä sosiaaliseen ja sukupuolten väliseen eriarvoisuuteen ja haasteisiin psykososiaalisessa ja taloudellisessa hyvinvoinnissa, ja (4) siitä, miten valtakunnallista ja paikallista sosiaali- ja perhepolitiikkaa voidaan kehittää uusiin yhteiskunnallisiin haasteisiin vastaamiseksi. Konsortiossa työskentelee yhdessä johtavia tutkijoita väestötieteestä ja muilta aloilta, jotka ovat tärkeitä syntyvyyden muutosten syiden ja seurausten ymmärtämiseksi.

PI Marika Jalovaara
Rahoitus: Strateginen tutkimusneuvosto

Sosiaaliset verkostot, syntyvyys ja hyvinvointi ikääntyvässä Suomessa (NetResilience)

Sosiaaliset verkostomme vaikuttavat hyvinvointiimme. NetResilience tutkii väestönmuutoksen eli laskevan syntyvyyden, pidentyvän eliniän ja maan sisäisen muuttoliikkeen vaikutuksia ihmisten sosiaalisten verkostojen rakenteeseen. Lisäksi tarkastelemme, miten muuttuvat sosiaaliset verkostot vaikuttavat syntyvyyteen, aktiiviseen ikääntymiseen ja yksilöiden hyvinvointiin. Selvitämme, millaiset verkostot vahvistavat väestön resilienssiä eli kykyä sopeutua vastoinkäymisiin ja yllättäviin tapahtumiin. Käytämme rekisteri- ja kyselytutkimusaineistoja ja verkostoanalyysin menetelmiä. Tarkastelemme Suomen eri alueiden välisiä eroja ja yhtäläisyyksiä, vertaamme nyky-Suomea muihin Euroopan maihin sekä käsittelemme pitkän aikavälin historiallisia muutoksia. NetResilience tuottaa tietoa sekä alueellisesti kohdennettuja politiikkasuosituksia, joiden avulla kunnat ja uudet hyvinvointialueet voivat tuottaa parempia palveluita perheille, nuorille ja ikääntyville.

PI Antti Tanskanen
Rahoitus: Strateginen tutkimusneuvosto

Taloudellinen ja sosiaalinen kestävyys läpi ajan ja alueiden ikääntyvässä yhteiskunnassa (SustAgeable)

Väestön ikääntyminen aiheuttaa haasteita hyvinvointivaltion taloudelliselle kestävyydelle ja sitä myötä nykyisen kaltaisille etuuksille ja palveluille. Tämä saattaa vaarantaa yhteiskuntamme sosiaalisen kestävyyden ja lisätä eriarvoisuutta. SustAgeable-tutkimuskonsortiossa etsimme ratkaisuja hyvinvoinnin takaamiseksi ja hyvinvointivaltion rahoituspohjan turvaamiseksi myös tulevaisuudessa. Keskitymme 1) hyvinvoinnin jakaantumiseen alueiden, sukupolvien ja ihmisryhmien välillä, 2) sosiaali- ja terveydenhuollon menojen kasvun hillitsemiseen, 3) mahdollisuuksiin pidentää työuria ja kehittää maahanmuuttajien integraatiota, 4) hoivavelvoitteiden jakaantumiseen ja 5) alueellisiin eroihin väestön ikääntymisen trendeissä sisäisen ja kansainvälisen muuttoliikkeen myötä. Konsortio tuottaa tietoa siitä, kuinka onnistuneesti politiikkatoimenpiteillä vähennetään väestön ikääntymisen epätoivottuja seurauksia julkisille tuloille ja menoille, eriarvoisuudelle ja hyvinvoinnille.

PI Maria Vaalavuo
Rahoitus: Strateginen tutkimusneuvosto

Vertaileva tutkimus vuoroasuvan lapsen perheen taloudellisesta hyvinvoinnista

Vuoroasuminen eli järjestely, jossa lapset asuvat vanhempien eron jälkeen molempien vanhempiensa luona lähes yhtä paljon, on yleistynyt monissa länsimaissa. Hankkeessa tutkitaan, millä tavoin lapsen vuoroasuminen vaikuttaa perheiden taloudelliseen hyvinvointiin erilaisissa hyvinointivaltioissa. Aineistona käytetään kolmessa eri maassa kerättyjä kyselytutkimusaineistoja sekä EU-SILC aineistoa. Tarkemmin hankkeessa tutkitaan 1) miten vanhemmat jakavat taloudellista vastuuta lapsista kun lapsella on vuoroasumisjärjestely Suomessa, Saksassa ja USA:ssa sekä 2) miten vuoroasuminen vaikuttaa vanhempien ja lasten taloudelliseen hyvinvointiin Euroopan eri maissa.

Vastuullinen johtaja Mia Hakovirta
Rahoitus: Suomen Akatemia

Sosiaalipolitiikka

BIBU – Kansalaisuuden kulut ja kuplat

BIBU eli Kansalaisuuden kuilut ja kuplat / Tackling Biases and Bubbles in Participation – tutkimushanke selvittää, kuinka globaalit muutokset – talouden rakennemuutos, kaupungistuminen ja muuttoliike – muuttavat kansalaisten toimintakykyä, poliittisia tunteita ja intressejä sekä sitä kuinka poliittinen päätöksenteko vastaa näihin muutoksiin. Monitieteisessä konsortiossa on mukana politiikan, psykologian, sosiaalipolitiikan, sosiologian, taloustieteen ja viestinnän tutkijoita.

>> Lue lisää

Osallistavan sosiaaliturvan kokeilu

Kokeilun tavoitteena on nostaa aikuisia, pitkään työttömänä olleita ihmisiä pois toimeentulotuelta ja löytää polkuja osallisuuteen ja työllistymiseen. Osallisuus nähdään laajasti ihmisen taloudellisena, sosiaalisena ja toimintakyvyllisenä hyvinvointina.

>> Lue lisää

Psykologia

Haastavat kiusaamistapaukset: kohti räätälöityjä interventioita kiusaamisen lopettamiseksi (CHALLENGE)

Koulussa tapahtuva kiusaaminen on yleinen ja vakava ongelma, josta aiheutuu kielteisiä seurauksia lapsille ja nuorille sekä huomattavia kustannuksia yhteiskunnalle. Kiusaamisen interventioiden tutkimus on paljolti keskittynyt kiusaamista ennalta ehkäisevien toimenpideohjelmien keskimääräisiin vaikutuksiin.  Tämä onkin ollut tärkeää, mutta samalla on jäänyt vähemmälle huomiolle, miten kouluissa puututaan yksittäisiin kiusaamistapauksiin, ja milloin ja miksi puuttuminen ei johda toivottuun lopputulokseen.

> CHALLENGE verkkosivuille

Vastuullinen johtaja Christina Salmivalli
Rahoitus: Euroopan tutkimusneuvosto ERC Advanced Grant

Opiskelijoiden koronakevät – selvitys poikkeustilan vaikutuksista toisen asteen opinnot päättäviin nuoriin

Hankkeessa selvitetään poikkeustilan vaikutuksia toisen asteen opinnot päättäviin nuoriin. Hankkeessa toteutettiin kesällä 2020 opiskelijakysely (n=5005), jonka tulokset julkaistiin syksyllä 2021. Aineisto on osa Juuso Revon väitöstutkimusta.

Vastuullinen johtaja Christina Salmivalli
Rahoitus: Opetus- ja kulttuuriministeriö

KiVa Koulu®, Kiusaamisen vastainen toimenpideohjelma kouluille

KiVa Koulu® on Turun yliopistossa kehitetty kiusaamisen vastainen toimenpideohjelma – tutkimusten mukaan yksi toimivimmista. Ohjelman tavoitteina ovat kiusaamisen ehkäiseminen, tehokas puuttuminen kiusaamistilanteisiin ja jatkuva seuranta.

Suomessa KiVa Koulu -ohjelmassa on mukana yli 900 koulua ja Suomen lisäksi ohjelma on käytössä yli 20 eri maassa.

Lue lisää

Vastuullinen johtaja Christina Salmivalli

Opintokamu®, Työkaluja opiskelijoiden hyvinvoinnin edistämiseen toisella asteella

Opintokamu-ohjelma tarjoaa helposti käyttöön otettavia ja motivoivia työkaluja opiskelijoiden hyvinvoinnin edistämiseksi toisella asteella.

>> Lue lisää

Miten toisia kiusaava oppilas ajattelee? (BULLYMIND)

BULLYMIND -projektissa perehdytään toisten kiusaamiseen liittyviin ajatusmalleihin. Tutkimusten perusteella tiedetään, että joitakin toisia kiusaavia oppilaita motivoi erityisesti kiusaamisen tuoma asema ja arvostus. Tämä varsin yleisesti hyväksytty näkemys ohjaa monien kiusaamisen vastaisten toimien kehittämistä. Toisia kiusaavia oppilaita pidetään vertaisten keskuudessa suotittuina mutta heistä ei juurikaan pidetä. Tässä projektissa pureudutaan juuri tähän ongelmaan. Jos kiusaamisen tuoma arvostus motivoi kiusaamaan, miksi kiusaajat kuitenkin päätyvät toimimaan niin, vaikka vertaiset eivät heistä sen jälkeen pitäisi? Projekti tuottaa tietoa käytännön sovellusten kehittämiseen ja lisää teoreettista ymmärrystä aggressiosta ja valtasuhteista vertaisryhmissä.

Vastuullinen johtaja: apulaisprofessori Claire Garandeau

Hyvinvointiohjelmien käytön edistäminen koulussa (IMPRES)

IMPRES-tutkimusprojekti (Implementation Research project) tuottaa tietoa koulupohjaisten hyvinvointiohjelmien toteuttamisen kipukohdista ja luo malleja tällaisten ohjelmien laadukkaammasta käytöstä. Projektissa tutkitaan Suomessa kehitetyn kiusaamista ehkäisevän KiVa Koulu -ohjelman toteuttamista vuodesta 2010 alkaen. Tutkimus on monimenetelmäistä. Projektissa myös kehitetään ja tutkitaan työkaluja, joiden avulla voidaan tukea kouluja interventio-ohjelmien toteuttamisessa.

Vastuullinen johtaja: Erikoistutkija Sanna Herkama
Rahoittaja: Turun yliopistosäätiö 2020-2021

Kiusaamisen vähentäminen empatiaa lisäämällä: Virtuaalitodellisuudesta arkielämän käyttäytymisen muutokseen? (VICARIOUS)

Projektissa tutkitaan mahdollisuuksia hyödyntää virtuaalitodellisuutta (VR) kiusaamisen tutkimuksessa. Projektissa kehitetään virtuaalitodellisuus, jossa voi kokea,  miltä tuntuu joutua kiusatuksi vertaisryhmässä. Virtuaalitodellisuuden hyödyntäminen kiusaamisen tutkimuksessa on uutta ja siksi projektissa kiinnitetään erityistä huomiota eettisiin kysymyksiin. Tutkimuksen puitteissa selvitämme, lisääkö virtuaalitodellisuudessa koettu kiusatuksi joutuminen tutkittavien  empatiaa ja taipumusta puuttua arkielämän kiusaamistilanteisiin lyhyellä ja/tai pitkällä aikavälillä. Tutkimuksessa hyödynnetään aivokuvantamista ja selvitetään osallistujien tunnekokemuksia ja käyttäyttäytymisen muutosta.

Vastuullinen johtaja: apulaisprofessori Claire Garandeau

Opintokamu -portaalin uusi toiminnallisuus omien vahvuuksien ja tuen tarpeen arvioimiseksi

Kyseessä on opetus- kulttuuriministeriön rahoittama jatkohanke Turun yliopistossa  vuosina 2014-2018 kehitetylle Opintokamu-ohjelmalle, jonka tavoitteena on edistää  opiskeluhyvinvointia toisen asteen oppilaitoksissa. Opintokamu on kokonaan verkossa toimiva kokonaisuus, joka sisältää monipuolista opiskeluun, sosiaalisiin suhteisiin ja mielen hyvinvointiin liittyvää materiaalia opiskelijoiden ja henkilökunnan käyttöön.

Jatkohankkeessa Opintokamu-portaaliin kehitetään uusi työkalu osaksi vuosittain järjestettävää opiskelijakyselyä. Kyselyyn vastaamalla opiskelija saa palautteen vahvuuksistaan ja haasteistaan oppimisessa, sosiaalisissa suhteissa sekä mielen hyvinvoinnissa.  Palautteessa opiskelija saa myös tietoa siitä, mistä Opintokamu-portaalin sisällöistä hän saattaisi olla kiinnostunut tai hyötyä eniten. Haasteiden ilmetessä opiskelijaa ohjataan lisäksi olemaan yhteydessä koulun aikuiseen, (opinto-ohjaaja, erityisopettaja, psykologi, kuraattori, terveydenhoitaja) avun saamiseksi.  Henkilökuntaa informoidaan uuden työkalun käytöstä ja ohjataan myös heitä aloitteellisuuteen riskiopiskelijoiden tunnistamisessa.  Hankkeessa arvioidaan uuden työkalun käytön vaikutuksia opiskelijoiden opiskeluhyvinvoinnille.

>> Lisätietoja Opintokamusta

Vastuulliset johtajat: PsT, erityisasiantuntija Elisa Poskiparta  ja professori Christina Salmivalli

Rahoitus: Opetus- ja kulttuuriministeriö (1.1.2021-31.5.2022)

Suomalaisten KiVa-koulujen ja ohjelman vaikuttavuuden seurantatutkimus

Tässä projektissa keskitytään kiusaamisenvastaisen KiVa Koulu -ohjelman käyttäjiksi rekisteröityneisiin kouluihin verraten niitä kouluihin, jotka eivät ole rekisteröityneet. Tutkimme, missä määrin ohjelman käytöstä kertovat indikaattorit ovat yhteydessä Suomessa vuodesta 2009 tapahtuneisiin muutoksiin kiusaamisessa ja kiusatuksi joutumisessa. Tavoitteena on vastata kysymykseen, onko KiVa Koulu -ohjelman vaikuttavuudesta näyttöä yhä, kun ohjelmaa on sovellettu koulujen arjessa vuosien ajan.

Projektissa hyödynnetään yhdistettyä pitkittäisaineistoa kahdesta laajasta kyselytutkimuksesta: jokavuotisesta KiVa-oppilaskyselystä ja THL:n Kouluterveyskyselystä. Tulokset tuovat lisätietoa kiusaamisen ja kiusatuksi joutumisen yleisyydestä ja muutoksista KiVa-kouluissa ja muissa kouluissa sekä ohjelman käytön merkityksestä. Keskustelua käydään myös haasteista ja mahdollisuuksista, joita liittyy koulupohjaisten ohjelmien käytön ja vaikuttavuuden tutkimiseen pitkällä aikavälillä.

Vastuullinen johtaja: erikoistutkija Silja Saarento-Zaprudin

Tita - toisen asteen opiskelijoiden mindfulness-sovellus (Tita)

Tita on toisen asteen opiskelijoille suunnattu digitaalinen mindfulness-ohjelma. Sen on todettu vähentävän osallistujien ahdistuneisuutta ja masennusta sekä lisäävän heidän onnellisuuttaan satunnaistettua koe-kontrolliasetelmaa noudattavassa tutkimuksessa. Titasta julkaistaan loppuvuodesta 2021 laajennettu sovellusversio, jota tarjotaan toisen asteen oppilaitosten käyttöön. Titan vaikuttavuutta tutkitaan jatkuvasti.

Vastuullinen johtaja: erikoistutkija Oskari Lahtinen
Rahoitus: Turun yliopistosäätiö (1.4.-1.8.2022)

Miten vertaisten aggression kohteeksi joutuminen ja sosiaalinen asema ryhmässä ovat yhteydessä nuorten riskikäyttäytymiseen ja psykososiaaliseen hyvinvointiin?

Tovereiden aggression kohteeksi joutuminen on vakava ongelma, joka on yhteydessä emotionaalisiin ja sosiaalisiin ongelmiin sekä riskikäyttäytymiseen, kuten päihteiden käyttöön. Perinteisesti tutkimuksissa on tarkasteltu heikossa asemassa olevia lapsia ja nuoria. Kuitenkin myös suositut nuoret voivat joutua tovereiden aggression kohteeksi. Myös nämä nuoret muodostavat riskiryhmän, sillä heidän joukossaan on havaittu aggressiivista käyttäytymistä ja päihteiden käyttöä. He voivat myös pyrkiä voimakkaasti pitämään asemastaan kiinni vertaisryhmässä.

Tutkimusprojektissa selvitetään vertaisten suosittuihin nuoriin kohdistaman aggression vaikutuksia. Tutkimuskohteina ovat yksilön oma haitallinen käyttäytyminen (esim. aggressiivisuus, terveydelle haitalliset tavat) ja se, miten nuoren käyttäytyminen vaikuttaa laajemmin koko vertaisryhmään (esim. lisääkö se kokonaisen koululuokan aggressiivisuutta).

Vastuullinen johtaja: erikoistutkija Sarah Malamut
Rahoitus: National Institutes of Health (NIH), 28.9.2020 – 27.9.2023

Suomalainen tiedepääoma ja sen kasvattaminen (FINSCI)

Kuvaus: FINSCI on Turun yliopiston psykologian oppiaineen johtama konsortio, jossa on mukana Itä-Suomen ja Helsingin yliopistot, Heureka ja Suomen tiedekeskukset ry sekä Skope ry. Tutkimusta rahoittaa strategisen tutkimuksen neuvosto (STN). Suomalainen tiedepääoma ja sen kasvattaminen (FINSCI) -hankkeen tavoite on tutkia ja kehittää suomalaista tiedepääomaa: yksilön valmiuksia olla vuorovaikutuksessa tieteen kanssa, kasvattaa tieteentekijöiden tuntemustaan sekä omaksua tiedon lukutaitoa ja kykyä suhtautua tietoon kriittisesti, keskustella erimielisten ihmisten kanssa ja perustella omia näkemyksiään. Psykologian oppiaineen vetämässä työpaketissa tutkitaan tunteiden merkitystä tieteellisen tiedon ymmärtämisessä ja omaksumisessa.

Projektin verkkosivut

Vastuullinen johtaja: konsortiojohtaja, yliopistonlehtori Johanna K. Kaakinen

Rahoitus: Strategisen tutkimuksen neuvosto, 1.10.2020-30.9.2023

Immersiiviseen kirjallisuuskokemukseen liittyvät emotionaaliset ja kognitiiviset prosessit (IMMERSED)

IMMERSED -hankkeessa tarkastellaan kirjallisuuden kokemista ja erityisesti siihen uppoutumista (eli immersoitumista) psykologian näkökulmasta. Projektissa selvitetään tarkkaavaisuuden ohjautumista ja ajatuksenharhailua emotionaalisesti liikuttavien kirjallisuustekstien lukemisen ja kuuntelemisen aikana. Näitä ilmiöitä tutkitaan laboratoriotutkimusmenetelmillä, kuten seuraamalla silmänliikkeitä ja pupillin koon vaihtelua ja mittaamalla aivosähkökäyriä.

Vastuullinen johtaja: yliopistonlehtori Johanna K. Kaakinen

Rahoitus: Suomen Akatemia, 1.1.-2021-31.12.2024

Lastenpsykiatria

Voimaperheet®

Hankkeessa kehitetään varhaisia matalan kynnyksen etähoito-ohjelmia sekä eri väestöryhmille kohdennettuja, mielenterveyttä edistäviä ohjelmia ja tutkitaan niiden vaikuttavuutta ja jalkautusta palvelujärjestelmään. Ohjelmat on suunniteltu lapsille, nuorille ja lapsiperheille ja ajoitettu kehityksellisesti merkittäviin siirtymäkausiin raskausajasta nuoren itsenäistymiseen saakka.

Tavoitteena on tuottaa vahvaan tutkimusnäyttöön perustuvaa tietoa ja työkaluja palvelujärjestelmän kehittämisen tueksi sekä edistää siirtymää erikoissairaanhoidon ja lastensuojelun palveluista varhaiseen tunnistamiseen ja ennaltaehkäisyyn.

Voimaperheet-tutkimusyhteistyö kattaa noin kolmasosan Suomen neuvoloista.

Kohdennetut hoito-ohjelmat

  • Yhdessä vahvaksi – äidin raskauden aikainen masennus
  • Huolet hallintaan – alakouluikäisten ahdistus
  • Huomaa hyvä lapsessasi – leikki-ikäisten lasten käytösongelmat

Mielenterveystaitojen opetus

  • Ole läsnä lapsellesi – myönteinen vanhemmuus 3-vuotiaiden vanhemmille
  • Kohti uutta/ Transitions 1. vuoden korkeakouluopiskelijoille
  • Kasvun voimaa – täydennyskoulutus varhaiskasvatuksen henkilökunnalle
  • Yhdessä selviydytään – koronapandemiaan liittyvän ahdistuksen lievittämiseen

Vastuullinen johtaja André Sourander
Rahoitus: Suomen Akatemia, ERC

>> Lue lisää

Kansallinen Ihmeelliset vuodet -implementointitutkimus

Projektissa tutkitaan Ihmeelliset vuodet -vanhemmuusryhmien käyttöä osana lapsiperheiden palveluja. Tutkimukseen kutsutaan kaikki Ihmeelliset vuodet -ryhmiin vuosien 2021–2025 aikana osallistuneet huoltajat.

Tutkimus toteutetaan Turun yliopiston ja Itlan yhteistyönä.

Vastuullinen johtaja: André Sourander
Rahoitus: ITLA

>> Lue lisää

Kansallinen syntymäkohorttitutkimus synnytystä edeltävistä ja neurokehityksellisistä psykiatrisista häiriöistä

Väestöpohjaisessa Finnish Prenatal Studies (FIPS) -rekisteri- ja seerumitutkimuskokonaisuudessa selvitetään äidin raskaudenaikaisen terveydentilan ja lapsen varhaisen kehityksen yhteyksiä mielenterveyden häiriöihin. Laajan tutkimusaineiston ansiosta FIPS-hanke tuottaa tilastollisesti poikkeuksellisen tarkkaa ja luotettavaa tutkimustietoa useista eri psykiatrisista ja neuropsykiatrisista häiriöistä.

Tutkimus sisältää lukuisia osatutkimuksia sikiöaikasten riskitekijöiden yhteydestä mm. autismiin, skitsofreniaan,  kaksisuuntaiseen mielialahäiriöön, masennukseen, ADHD:hen, käytöshäiriöihin, oppimishäiriöihin, valikoivaan puhumattomuuteen, Touretten oireyhtymään ja nykimishäiriöihin, traumaperäiseen stressihäiriöön ja syömishäiriöihin.

Keskeinen osa tutkimusaineistoa on Pohjois-Suomen Biopankki Borealiksen ylläpitämä Finnish Maternity Cohort (FMC) -seerumipankki, joka koostuu raskaudenaikaisten infektioiden seulontaa varten otetuista ja säilytetyistä näytteistä. Raskauden ensimmäisellä kolmanneksella otetut näytteet käsittävät lähes 2 miljoonaa raskautta, 98% vuosien 1983–2016 raskauksista Suomessa. Tietoja on yhdistetty suomalaisiin rekisteritietoihin tapaus–kontrolliasetelmassa. Tutkimus on selvittänyt muun muassa raskaudenaikaisten tulehdustekijöiden, ympäristömyrkkyjen, tupakan metaboliittien, D-vitamiinin ja eri hormonien yhteyttä jälkeläisen neuropsykiatrisiin sairauksiin.

Tutkimuksen ja osahankkeiden johtajat: Heljä-Marja Surcel, Andre Sourander, David Gyllenberg, Kim Kronström, Roshan Chudal, Alan S. Brown (Columbia University)

Rahoitus: Yhdysvaltain Terveysvirasto National Institutes of Health, National Institutes of Mental Health, Autism Speaks Foundation, useita muita säätiöitä; Tyksin erityisvastuualueen (Erva) tutkimustoimikunnan valtion tutkimusrahoitus.

ADHD:n varhaislapsuuden ja prenataalivaiheen riskitekijät - Suomalainen rekisteri- ja biomarkkeritutkimus

This project addresses identification of environmental risk factors, as well as their interaction with familial susceptibility. The study overall offers the promise of facilitating translational research to uncover pathogenic mechanisms by which these exposures alter fetal brain development and lead to ADHD. This could result in an improved understanding of the mechanisms by which in utero insults alter postnatal brain development in ADHD and potentially target infants at high risk for the disorder.

Vastuullinen johtaja André Sourander

Rahoitus: Suomen Akatemia

Tekoälyn (AI) ohjaama COVID- 19 ahdistuksen hallinnan interventio

Perheet joutuvat kohtaamaan odottamattomia haasteita, esim. COVID-19:n aiheuttaman lisääntyneen ahdistuksen, työn ja lastenhoidon tasapainon, mikä johtaa siihen, ettei lasten  hätää, emotionaaliset tarpeet mukaan lukien, tunnisteta ja vastata niihin.

Hankkeen tavoitteena on 1) suunnitella näyttöön perustuva, keskusteleva, AI-pohjainen ahdistuneisuuden hallintatyökalu web- ja mobiilikäyttöön, joka perustuu kognitiivisiin käyttäytymisterapiatekniikoihin; 2) tutkia lyhyen ja pitkän aikavälin tuloksia kauko ahdistuneisuus interventioohjelman; 3) saada tietoa vanhemman ja lasten mielenterveys ja heidän kokemuksensa sosiaalisesta eristäytymisestä.

Vastuullinen johtaja André Sourander

Rahoitus: Suomen Akatemia

Development Pathways and Autism Spectrum Disorders (DoD)

Vastuullinen johtaja Heljä-Marja Surcel

Rahoitus: NIH

Imeväisen aivorytmit: Älyvaatteista laskennalliseen analyysiin ja hoidon monitorointiin (RIB)

Vastuullinen johtaja André Sourander

Rahoitus: Suomen Akatemia

Äidin altistuminen masennuslääkkeille ja sen vaikutukset lasten psykiatrisiin oireisiin, kansallinen syntymäkohorttitutkimus

Väestöpohjaisessa syntymäkohorttitutkimuksessa selvitetään pitkän aikavälin riskitekijöitä jälkeläisillä, kun odottavan äidin masennusta on hoidettu selektiivisillä serotoniinin takaisinoton estäjillä eli SSRI-lääkityksellä. Lisäksi tutkimuksessa selvitetään, onko sikiö jossakin raskauden vaiheessa erityisen herkkä SSRI-lääkkeiden vaikutuksille, ja onko masennuslääkkeiden välillä eroja sikiön turvallisuuden kannalta. Lääkitystä käyttää lähes 4 prosenttia odottavista äideistä.

Tutkimus on jatkoa mittavalle rekisteriaineistolla tehdylle tutkimukselle, jossa osoitettiin äidin raskaudenaikaisen SSRI-käytön lisäävän merkittävästi lasten riskiä sairastua masennukseen verrattuna verrokkiryhmään, jossa äitien masennusta ei hoidettu lääkkeillä. Lasten ikä seurannassa on 1–21 vuotta. Tutkimuksessa hyödynnetään syntymärekisteristä, epämuodostumarekisteristä, hoitoilmoitusrekisteristä ja Kelan lääkeostorekisteristä saatuja tietoja.

Tutkimuksen ja osahankkeiden johtajat: Heli Malm, David Gyllenberg, Andre Sourander, Susanna Hinkka-Yli-Salomäki, Mika Gissler, Alan Brown (Columbia University, New York)

Rahoitus: NIH

Lasten ja nuorten psykiatriset oireet ja palvelukäyttö ennen ja jälkeen COVID-19 -epidemian

On olemassa suuri riski, että lasten ja nuorten psykiatriset ongelmat kasvavat COVID-19 -epidemian jälkeen. Koska nuorten mielenterveydellä voi olla pitkäaikaisia seurauksia, on erittäin tärkeää tunnistaa, millaiset psykiatriset ongelmat ja niihin liittyvä palvelukäyttö saattavat muuttua ajan myötä.

Hankkeessa osoitetaan, missä määrin psykiatrisissa oireissa ja niihin liittyvässä palvelukäytössä on tapahtunut muutoksia COVID-19 -epidemian jälkeen. Tutkimustuotoksista odotetaan tiedottavan kohdennettuja kansanterveystoimenpiteitä, joilla voidaan lieventää epidemian seurauksia.

Vastuullinen johtaja David Gyllenberg

Sikiökauden riskitekijät, kognitiivinen suoriutuminen nuoruudessa ja skitsofrenia

Vastuullinen johtaja David Gyllenberg

Suomalainen psykiatrinen syntymäkohorttikonsortio (PSYCOHORTS)

Hankkeessa yhdistetään ja harmonisoidaan kahdeksan suomalaisen syntymäkohorttitutkimuksen aineistot, mikä mahdollistaa mielenterveyden häiriöiden kehittymisen tutkimisen elämänkaarinäkökulmasta. Laajoja ja sisällöltään ainutlaatuisia aineistoja yhdistelemällä voidaan tutkia perintötekijöiden ja ympäristön vaikutusta mielenterveyden häiriöiden syntyyn, sekä mielenterveyden häiriöiden yhteyksiä esimerkiksi syrjäytymiseen ja diagnoosin saaneiden sosioekonomisen asemaan eri aikoina.

Tutkimuksessa ovat mukana keskeiset kotimaiset psykiatristen sairauksien esiintyvyyden ja riskitekijöiden tutkimuksen syntymäkohortit. Useita vuosikymmeniä kattavat aineistot sisältävät paitsi pitkän aikavälinen seurantatietoja ja biopankkinäytteitä mielenterveysdiagnoosin saaneilta henkilöiltä, myös tietoja heidän lastensa sikiöajalta ja varhaislapsuudesta.

Tutkimus toteutetaan Turun yliopiston, Oulun yliopiston ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimusryhmien yhteistyönä.

Tutkimuksen ja osahankkeiden johtajat: Andrè Sourander, Mika Gissler, Juha Veijola (Oulun yliopisto)

Rahoitus: Suomen Akatemia

Vastuullinen johtaja André Sourander