HAPPY LAND -tutkimus selvittää, millaisia sosiaalisia mekanismeja mielenterveyshaasteiden takana on ja miten niihin voidaan vaikuttaa
Sosiaalinen vertailu, kanssaihmisten käytös ja tunteet, turvattomuuden kokemus sekä yhteiskunnan tarjoamat mahdollisuudet kohdata muita ja kuulua yhteisöihin muokkaavat mielenterveyttämme. Strategisen tutkimuksen neuvosto myönsi rahoituksen Tampereen yliopiston johtamalle hankkeelle, jossa etsitään uusia keinoja muuttaa yhteisiä toimintatapoja ihmisten mielenterveyden tukemiseksi. INVESTin akatemiatutkija Katri Aaltonen on mukana tutkimuskonsortiossa sosiaalista turvattomuutta tutkivalla osahankkeella.
Kuva: Jonne Renvall/Tampereen yliopisto.
Strategisen tutkimuksen neuvosto (STN) on myöntänyt 2 929 428 euron rahoituksen Sosiaaliset mekanismit mielenterveyshaasteiden takana ja niiden taklaaminen (HAPPY LAND) -konsortiohankkeelle.
Tampereen yliopiston, Turun yliopiston, Työterveyslaitoksen, Kansaneläkelaitoksen ja Pellervon taloustutkimuksen yhteistyöhankkeessa selvitetään, miten vertailu toisiin ihmisiin, näiden vointi ja käyttäytyminen, sosiaalinen turvattomuuden kokemus ja sekä yhteisten kohtaamispaikkojen tarjoamat mahdollisuudet voivat vaikuttaa ihmisten mielenterveyteen. Samalla etsitään uusia keinoja tukea ihmisten psyykkistä hyvinvointia.
– Suomi on luokiteltu yhdeksän vuotta peräkkäin maailman onnellisimmaksi maaksi, mutta mielenterveyshaasteet ovat samaan aikaan yleistyneet. On tärkeää ymmärtää entistä paremmin mielenterveyshaasteita synnyttäviä mekanismeja yhteiskunnassamme ja ihmisten välisessä vuorovaikutuksessa, hankkeen johtaja, yliopistotutkija Lauri Kokkinen Tampereen yliopistosta sanoo.
Akatemiatutkija Katri Aaltonen Turun yliopiston tutkimuksen lippulaiva INVESTistä tutkii johtamassaan osahankkeessa yhdessä Kelan kanssa, miten mielenterveysongelmat ovat yhteydessä ihmisten koulutus- ja työuriin sekä sosiaaliturvan käyttöön. Lisäksi hän selvittää, miten koulun, sosiaalipalvelujen ja terveydenhuollon toiminta tukee lasten ja nuorten myöhempää kiinnittymistä yhteiskuntaan ja työelämään.
– Tavoite on, että palvelut ja etuudet toimivat saumattomasti yhdessä. On tärkeää tutkia missä määrin tämä toteutuu käytännössä, Aaltonen toteaa.
Tutkimus hyödyntää koko väestön kattavia yksilötason rekisteriaineistoja, väestökyselyjä sekä haastattelu- ja dokumenttiaineistoja. Näin mielenterveyteen kytkeytyviä sosiaalisia tekijöitä voidaan tarkastella sekä väestötasolla että yksilötason kokemusten kautta.
INVEST koordinoi HAPPY LAND -konsortiohankkeen vuorovaikutustoimintaa, jonka tavoitteena on vahvistaa tutkimustiedon hyödyntämistä päätöksenteossa ja yhteiskunnallisessa keskustelussa.
HAPPY LAND kuuluu Mielen kansanterveys (MIND) -ohjelmaan, joka keskittyy hyvän mielenterveyden rakentumiseen ja sen edistämiseen suomalaisessa yhteiskunnassa.