Hyvinvointitutkimuksella halutaan vaikuttaa päätöksentekoon
Suomalainen hyvinvointiyhteiskunta on maailmalla ihailtu menestystarina. Nykyisessä hyvinvointijärjestelmässä on kuitenkin yksi keskeinen puute: se ei auta tarpeeksi hyvin perheitä, joille kasautuu ongelmia. INVEST-hankkeen tutkijoiden tavoitteena on rakentaa Hyvinvointivaltio 2.0, jossa ongelmiin puututaan kohdennetuilla interventioilla.
Eriarvoisuuden torjuminen niukkuuden aikana eli TITA-hanke on vuodesta 2015 lähtien analysoinut talouteen, terveyteen ja hyvinvointiin liittyvää eriarvoisuutta sekä mahdollisuuksien eriarvoisuutta elämänkuluissa. Nyt osa näistä tutkimuksista sulautuu INVESTiin.
Tutkijat ovat kaivaneet esille eriarvoisuuden mekanismeja ja ilmentymiä tuloissa, varallisuudessa, kulutuksessa, koulutuksessa, terveydessä, luottamuksessa, huono-osaisuudessa ja perheprosesseissa. Tuloksia on jo kertynyt: esimerkiksi perhevapaajärjestelmät selittänevät suomalaisten ja ruotsalaisten isien erilaisen tavan käyttää vapaita, sosiaaliset kontaktit edistävät maahanmuuttajien työllistymistä ja viitebudjettilaskelma kertoi, millä rahasummalla ihminen tulee toimeen.
– Me emme ole tehneet interventioita, mutta meillä on vahvaa asiantuntemusta analysoida kohortteja. Me voimme esimerkiksi tukea muiden investiläisten interventiotutkimuksia auttamalla heitä löytämään otollisimman interventioryhmän sekä arvioimaan, voidaanko tietyllä kohortilla tehdyn intervention tuloksia yleistää muihin kohortteihin, TITAn johtaja, sosiologian professori Mikko Niemelä sanoo.
Strategisen tutkimuksen neuvoston rahoituksen saaneena TITA on panostanut alusta saakka vahvasti vaikuttavuuteen ja sen esilletuomiseen. Tutkijat eivät ole vain odottaneet poliitikoilta kutsua kertomaan tutkimustuloksista, vaan tarjonneet ja jopa koonneet oma-aloitteisesti tutkimustietoa ajankohtaisiin kysymyksiin.
– Esimerkiksi kun hallitus mietti muutoksia lääkekorvausjärjestelmän omavastuuosuuteen, TITAn tutkijat simuloivat, miten päätöksen vaikutukset kohdentuvat eri ryhmiin sekä päätöksen tulonjaollisia vaikutuksia. Pääsimme kertomaan asiasta sosiaali- ja terveysvaliokunnalle, ja julkaisimme samana päivänä Policy brief -paperin. Siihen loppuukin tutkijoiden vastuu, päätöksenteko on politiikojen asia, Niemelä sanoo.
Sillä kertaa hallituksen päätös oli luopua muutoksesta.
Teksti: Erja Hyytiäinen
Kuva: Hanna Oksanen