Eriarvoisuuden tila Suomessa 2024 -tutkimus: Suomalaisten hyvinvointi on romahtanut 2020-luvulla
Suomalaisten tyytyväisyys elämäänsä on ollut vuosikymmeniä korkealla tasolla, mutta vuoden 2020 jälkeen koettu hyvinvointi on heikentynyt poikkeuksellisen paljon. Romahduksen taustalla vaikuttavat koronapandemia, Ukrainan sota sekä sen aiheuttama elinkustannusten nousu. Muun muassa tämä selviää Kalevi Sorsa -säätiön tänään julkaisemasta Eriarvoisuuden tila Suomessa 2024 -raportista.
Raportin seitsemässä artikkelissa 14 tutkijaa tarkastelee koetun hyvinvoinnin ohella lapsiperheiden toimeentulon muutoksia Pohjoismaissa, sukupuolen ja iän vaikutuksia äänestyskäyttäytymiseen, maahanmuuttajanuorten kiinnittymistä suomalaiseen yhteiskuntaan sekä sukupolvien välistä tuloliikkuvuutta.
– Elämme monikriisissä, jossa useat yhtäaikaiset kriisit kytkeytyvät yhteen ja vahvistavat toistensa vaikutuksia. Tämä näkyy myös hyvinvoinnissa, kun viime vuosina kriisit ovat nostaneet elinkustannuksia ja sodan uhka varjostaa tulevaisuutta. Samaan aikaan tilastot osoittavat, että ihmisten sosiaalinen liikkuvuus on heikentynyt, sanoo raportin toimittanut Kalevi Sorsa -säätiön eriarvoisuuden asiantuntija, valtiotieteiden tohtori Anna Rajavuori.
Raportin hätkähdyttävimmät tulokset koskevat suomalaisten koetun hyvinvoinnin romahdusta 2020-luvulla. Ne käyvät ilmi Turun yliopiston sosiologian professori Mikko Niemelän ja väitöskirjatutkija Markus Laanisen analysoimista, vuosien 2016–2022-kyselytutkimusaineistoista.
– Suurin muutos suomalaisten onnellisuudessa on tapahtunut koronapandemian jälkeen. Vuonna 2016 ennen pandemiaa 82 prosenttia kyselyyn vastaajista koki onnellisuutta melko usein tai jatkuvasti. Luku pysytteli varsin korkeana vielä 2020, mutta vuosien 2022 ja 2023 vaihteessa osuus oli enää 57 prosenttia. Muutoksen taustalla on useiden kriisien kasautuminen. On selvää, että Ukrainan sodalla ja hintatason nousulla on ollut vaikutusta, Niemelä arvioi.
Kyselyt osoittavat myös, että harvemmin onnellisuutta kokeneiden osuudet kasvoivat selvästi. Hyvin harvoin tai ei koskaan itsensä onnelliseksi kokeneiden osuus kasvoi vajaasta kahdeksasta prosentista 12,5 prosenttiin vuosien 2020 ja 2022 välillä. Samansuuntainen trendi näkyy myös kysyttäessä elämääntyytyväisyyttä. Onnellisuuden ja elämääntyytyväisyyden heikentyminen on tapahtunut kaikissa väestöryhmissä. Erityisen huolestuttavana Niemelä ja Laaninen pitävät sitä, että eniten on laskenut nuorten hyvinvointi.
– Nuorten pahoinvointi tulee ottaa vakavasti. Se saattaa johtaa erityyppisten ongelmien kasautumiseen, ja niiden ratkaiseminen on yhä vaikeampaa ja kalliimpaa. Ongelmat eivät korjaannu pelkillä tulonsiirroilla, mutta leikkaukset esimerkiksi toimeentuloturvaan vain heikentävät tilannetta, Laaninen arvioi.
Hyvinvoinnin heikentyminen kertoo yhteiskunnallisista systeemisistä ongelmista, joiden ratkaisut ovat laaja-alaisia. Tilannetta vaikeuttaa yhteiskunnan polarisaatio.
– Monikriisin aikana tarvitaan systeemisiä ratkaisuja: universaalia sosiaalipolitiikkaa, osallisuutta edistäviä palveluja, maapallon rajoihin mahtuvaa elämäntapaa ja taloutta. Se tarkoittaa rajallisten resurssien uudelleenjakoa, johon kuuluvat myös tulo- ja varallisuuserojen tasaaminen niin verotuksen kuin sosiaalipolitiikan keinoin, Rajavuori summaa.
Eriarvoisuuden tila Suomessa 2024 on sarjan kolmas osa. Siihen on kirjoittanut 14 meritoitunutta eriarvoisuuden tutkijaa. Mia Hakovirta, Mikael Nygård, Mikko Niemelä ja Marja Lindberg käsittelevät artikkelissaan perhepolitiikkaa ja lapsiperheiden toimeentuloa Pohjoismaissa 2000-luvulla. Hanna Wass ja Timo M. Kauppinen käsittelevät sukupuolen ja iän yhteyttä äänestyspäätöksiin. Elina Kilpi-Jakonen, Jenni Alisaari ja Anuleena Kimanen tarkastelevat maahanmuuttajanuorten osallisuutta yhteiskuntaan. Marja Riihelän ja Matti Tuomalan sekä Esa Karosen ja Jani Erolan artikkeleissa tarkastellaan sukupolvien välistä tuloliikkuvuutta tilastojen avulla. Kirjan on kustantanut Into Kustannus ja toimittanut Anna Rajavuori.
Kalevi Sorsa -säätiö järjestää kirjan pohjalta keskustelutilaisuuden tiistaina 20.8.2024 klo 17–19 Helsingin yliopiston Tiedekulman STAGElla (Yliopistonkatu 4, Helsinki). Tilaisuudessa esitellään myös kirjan sisältöä. Tapahtumaan voi ilmoittautua Kalevi Sorsa -säätiön verkkosivulla.
Lisätietoja:
väitöskirjatutkija Markus Laaninen, Turun yliopisto
050 336 8152, markus.a.laaninen@utu.fi
professori Mikko Niemelä, Turun yliopisto
040 513 3669, mikko.niemela@utu.fi
eriarvoisuuden asiantuntija Anna Rajavuori, Kalevi Sorsa -säätiö
050 556 2447, anna.rajavuori@sorsafoundation.fi