Autistien psykiatrinen oirehdinta jää usein terveydenhuollossa tunnistamatta

Autistisilla henkilöillä esiintyy psykiatrisia häiriöitä ja itsetuhoisuutta keskimääräistä useammin. Tuore tutkimuskatsaus osoittaa kuitenkin, että avun saamiselle haasteita asettavat niin terveydenhuollon palvelujärjestelmät kuin ammattilaisten osaamattomuus.

Enemmistöllä autisteista on psykiatrisia häiriöitä, ja neurotyypillisiin verrattuna heillä esiintyy myös enemmän itsetuhoisuutta, jonka todennäköisyyttä juuri psykiatriset häiriöt lisäävät. Turun yliopiston johtaman tutkimuskeskus ja lippulaiva INVESTin tutkija, Oulun yliopiston kliinisen psykologian lehtori Elina Jokiranta-Olkoniemi työryhmineen nosti tutkimuskatsauksessaan esille, että tämän tiedon pitäisi näkyä paremmin niin palvelujärjestelmissä, ammattilaisten keskuudessa kuin hoidossakin.

Autismikirjon yhteys kehityksellisiin ja psykiatrisiin häiriöihin sekä itsetuhoisuuteen -tutkimuskatsaus julkaistiin 5.4.2024 lääketieteellisessä aikakauskirja Duodecimissa. Katsaus osoitti, että esimerkiksi palvelujärjestelmässä parannettavaa löytyy monelta saralta ajanvarauskäytänteistä lähtien. On tärkeää, että ajan voi varata ilman, että se edellyttää sosiaalista kanssakäymistä esimerkiksi puhelimitse. Huomiota tulee kiinnittää myös odotus- ja vastaanottotilan aistiesteettömyyteen.

– Esimerkiksi voimakkaat valot, melu tai epäselvät opasteet voivat saada autistisen henkilön kääntymään pois jo ovelta. Julkisissa tiloissa tulisikin huomioida äänimaailma, tuoksuttomuus, valaistus ja tilojen selkeys entistä paremmin. Aiheesta on juuri julkaistu Käypä hoito -suosituksetkin, Jokiranta-Olkoniemi toteaa.

Autistisille henkilöille haasteita voivat tuottaa myös vastaanottotilanteet, joissa odotetaan henkilön kertovan ja kuvailevan omia oireitaan työntekijälle. Aikaa on rajatusti ja työntekijä on todennäköisesti potilaalle entuudestaan tuntematon.

– Autismin oirekuvan yksi keskeinen piirre on neurotyypillisestä eroava tapa ilmaista itseä kielellisesti ja ei-kielellisesti, josta esimerkkinä ovat niukka ilmekirjo, sekä vähäinen vaihtelu äänensävyssä ja eleissä. Lisäksi autisteilla esiintyy usein aleksitymiaa eli vaikeuksia tunnistaa omia tunteitaan. Voi siis olla epärealistista odottaa, että autistit kuvailisivat omia ajatuksiaan ja olotilojaan samalla lailla ja samassa aikataulussa kuin neurotyypilliset henkilöt, Jokiranta-Olkoniemi sanoo.

Luottamuksen rakentumiseen ja psyykkisen oirehdinnan luotettavan arvion tekemiseksi tarvitaankin tutkijan mukaan usein siis enemmän vastaanottoaikaa ja useampia käyntejä, mutta näitä ei ole aina mahdollista saada.

Ammattilaisten heikko autismitietämys on nostettu jo aiemmin esille kansainvälissä tutkimuksissa. Autistit ovat raportoineet tilanteista, joissa heidän on pitänyt opastaa henkilökuntaa oirehdintaansa liittyen.

– Tiedetään, että autistien voi olla vaikea ymmärtää neurotyypillisiä henkilöitä, mutta vähemmän puhutaan siitä, että vaikeus voi olla molemminpuolista. Työntekijä saattaa siis sivuuttaa tai vähätellä oirehdintaa tai tulkita sen kuuluvan osaksi autismin oirekuvaa. Tämä voi johtaa siihen, että oireet jäävät diagnosoimatta ja sitä myöten hoitamatta.

Kyselyn avulla tehtävä oirehdinnan arviointi on myös haastavaa.

– Kyselyt on kehitetty yleisväestölle, jolloin on epävarmaa, mittaavatko kysymykset samoja asioita autistisilla henkilöillä. Kyselyissä voi olla esimerkiksi sanoja tai olettamuksia, jotka avautuvat eri lailla autisteille. Pelkästään näiden vastausten perusteella työntekijälle voi tulla voinnista erilainen kuva, kuin mikä asian todellinen laita on.

Jokiranta-Olkoniemen mukaan työntekijän tulisikin käydä vastaukset läpi keskustellen ja tarpeen vaatiessa avata siellä esiintyvät käsitteet konkreettisesti esimerkiksi kertoen, että yksinäinen tarkoittaa tunnetta, joka sinulla on silloin, kun joudut olemaan yksin, vaikka et haluaisi.

– Voi olla paljon vaadittu, että työntekijä kehittäisi itsekseen omaa haastattelu- ja arviointitapaansa niin, että hän pystyisi tekemään luotettavamman arvion oirehdinnasta. On työnantajan vastuulla lisäkouluttaa ammattilaisia autismiosaamiseen yleisesti sekä siihen, että he pystyvät arvioimaan autistien psyykkistä oirehdintaa luotettavammin, Jokiranta-Olkoniemi sanoo.

>> Autismikirjon yhteys kehityksellisiin ja psykiatrisiin häiriöihin sekä itsetuhoisuuteen