Hyvinvointivaltion puuttuvat palaset
Suomalainen hyvinvointiyhteiskunta on maailmalla ihailtu menestystarina. Nykyisessä hyvinvointijärjestelmässä on kuitenkin yksi keskeinen puute: se ei auta tarpeeksi hyvin perheitä, joille kasautuu ongelmia. INVEST-hankkeen tutkijoiden tavoitteena on rakentaa Hyvinvointivaltio 2.0, jossa ongelmiin puututaan kohdennetuilla interventioilla.
Sosiologian professori Jani Erolan vetämä tutkimuskonsortio sai toivottuja uutisia vuoden alussa. Suomen Akatemia valitsi Turun yliopiston ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen eli THL:n tutkimuskonsortio INVESTin mukaan lippulaivaohjelmaansa. Se tarkoittaa 8,25 miljoonan euron rahoitusta neljälle vuodelle, jota hyvin todennäköisesti seuraa neljän vuoden jatko. Tutkijan silmissä tämä tarkoittaa aikaa, jolloin voi keskittyä pitkäkestoisesti tutkimukseen aikaa vievän rahoitushakemusrumban sijaan.
– Nyt me voimme keskittyä luomaan Hyvinvointivaltio 2.0:aa, Erola sanoo.
Termin taakse ei kätkeydy täysin uudenlaista hyvinvointivaltiomallia. Itse asiassa Erola kiittää nykyistä hyvinvointijärjestelmää pääosiltaan erinomaiseksi, huippuunsa viritetyksi malliksi, jossa jokaisen euron tuottamat hyödyt ja kustannusvaikutukset on hiottu tarkasti. Siitä puuttuu kuitenkin yksi merkittävä palanen.
– Nykyinen malli on erittäin toimiva tilanteissa, joissa perhettä kohtaa tilapäinen työttömyys, tuloköyhyys tai sosiaaliturvan asiakkuus. Mutta jos nuo kaikki yhdistettynä vanhempien alhaiseen koulutustasoon iskevät samaan aikaan, nykyjärjestelmämme ei kykene auttamaan. Me haluamme kaivaa esille aukkokohdat, joihin hyvinvointivaltio ei pääse käsiksi. Sen jälkeen voimme tehdä kohdennettuja interventioita, joilla voimme lisätä hyvinvointia ja osaamista, Erola sanoo.
Kasautunut huono-osaisuus ei suoraan tuomitse ongelmiin
Tutkijat puhuvat koetusta hyvinvoinnista, mutta valtiovallan halussa rahoittaa tutkimusta heijastuu myös pyrkimys vaalia taloudellista ja sosiaalista kestävyyttä. On kallista auttaa heitä, joille on kasautunut ongelmia, ja samaan aikaan tukitoimet eivät välttämättä tuota haluttua tulosta.
– THL:n laskelmien mukaan koulupudokas eli henkilö, joka ei jatka enää peruskoulun jälkeen opintojaan, tarvitsee elämänsä aikana 350 000 eurolla enemmän yhteiskunnan palveluja kuin opintojaan jatkanut, Erola kertoo esimerkin.
– Jos voisimme vähentää vaikka neljänneksellä koulupudokkaiden tarvitsemien palvelujen määrää, säästäisimme syntymäkohorttia kohden miljardi euroa, Erola sanoo.
Aiempien tutkimusten perusteella tiedetään, että huono-osaisuuden tekijät kasautuvat elämän eri vaiheissa, joten järkevintä on panostaa lapsiin ja nuoriin.
– Samaan aikaan lapsuudessaan monentyyppistä huono-osaisuutta kokevat eivät ole kovin suuri joukko, noin 1–2 prosenttia per ikäluokka, Erola sanoo.
Esimerkiksi lamavuonna 1991 syntyneistä määrä tarkoittaa 650–1 300 henkilöä.
Yhtenä ongelmana on löytää avuntarvitsijat. Pelkkä huono-osaisuuden kasautuminen kun ei selitä tilannetta.
– Tiedämme, että puolella niistä lapsista, jotka syntyvät perheisiin, joille on kasautunut huono-osaisuutta, menee aikuisina ihan hyvin. Olemme kiinnostuneita siitä toisesta puoliskosta. Haluamme löytää ne syyt ja tekijät, jotka erottavat näitä kahta ryhmää, Erola sanoo.
Juuret syvällä Turun yliopiston tutkimuksissa
Tammikuussa rahoituspäätöksen saaneen hankkeen ensimmäinen vuosi kuluu pitkälti tutkimusryhmien ja edellytysten rakentamisessa. Keväällä rekrytoidaan eri tutkijanuravaiheen tutkijoita ja tohtorikoulutettavia, syksyllä ryhdytään rakentamaan infrastruktuuria. Jatkokoulutusohjelman lisäksi Turun yliopistoon luodaan uusi, vuonna 2020 aloittava kansainvälinen maisteriohjelma INVESTin teemojen ympärille.
Tyhjältä pöydältä ei kuitenkaan lähdetä. INVESTin juurina on viisi Turun yliopiston tutkimusryhmää, jotka ovat jo vuosia etsineet tietoa ja keinoja, joilla voidaan lisätä hyvinvointia yhteiskunnassa. Nuo juuret olivat se pohja, mikä osaltaan vakuutti Suomen Akatemian INVESTin laadukkuudesta.
Yksi taustalla olevista tutkimushankkeista on Erolan ERC-hanke INDIRECT, joka tutkii huono-osaisuuden ylisukupolvista periytymistä. Toinen on sosiologian professori Mikko Niemelän johtama, vahvaa järjestelmätutkimusta edustava Eriarvoisuuden torjuminen niukkuuden aikana eli TITA-hanke. Kolmas ja neljäs ovat psykologian professori Christina Salmivallin johdolla luotu koulukiusaamista ehkäisevä KiVa Koulu ja toisen asteen opiskelijoita auttava Opintokamu. Viides ja kuudes tutkimushanke ovat lastenpsykiatrian professorin Andre Souranderin johtamat lasten käyttäytymisen haasteissa mahdollisimman varhaisessa vaiheessa auttava Voimaperheet-hanke sekä lasten ja nuorten mielenterveysongelmissa varhaisessa vaiheessa auttava APEX.
Käynnistysvaiheessa INVESTissä on mukana yhteiskuntatieteilijöitä ja lääketieteilijöitä, mutta tavoite on laajentaa tieteenalojen kenttää. Monitieteisyys on kuin luuppi, jonka avulla voidaan nähdä monimutkaisen ongelman eri piirteitä.
– Tiedämme esimerkiksi, että pelkkä taloudellinen kompensaatio ei auta kasautuneesta huono-osaisuudesta kärsiviä perheitä. Interventiot eivät voi myöskään koskea vain perhettä, vaan mukaan on saatava laajempi yhteisö, esimerkiksi kouluyhteisö. Koulussa tehtävät toimet voivat katkaista huono-osaisuuden kierteen, mutta kouluympäristö voi myös vahvistaa huono-osaisuutta, esimerkiksi koulukiusaamisen muodossa, Erola sanoo.
Interventioiden toteutukseen saatava tukea poliitikoilta
Jani Erola on tottunut johtamaan huippuluokan tutkimusryhmää. Hän sai ensimmäisenä suomalaisena yhteiskuntatieteilijänä Euroopan tiedeneuvoston ERC-rahoituksen vuonna 2014. Ennen rahoitusta hänen tutkimusryhmäänsä kuului yksi, ajoittain kaksi tutkijaa. ERC:n myötä määrä kasvoi seitsemään, kahdeksaan.
– ERC:n tärkein anti oli se, että se on helpottanut kansainvälistä yhteistyötä. Meidän ei enää tarvinnut todistella tieteellistä tasoamme, vaan ERC oli tehnyt sen meidän puolestamme, Erola sanoo.
Samanlaisen vakuutuksen tutkimuksen tasosta antaa valinta lippulaivaohjelmaan. Suomen Akatemia valitsi mukaan vain kuusi huipputason osaamiskeskittymää koko Suomesta. Akatemian odotukset ovatkin huipussa. Korkeatasoisen tutkimuksen odotetaan yhdistyvän taloudellista kasvua tukevaan ja yhteiskunnalliseen vaikuttavuuteen, vahvaan yhteistyöhön olennaisten kumppaneiden kanssa sekä muuntautumiskykyyn.
– Yhteiskunnallinen vaikuttavuus on asia, joka on noussut nopeasti merkittävään asemaan myös tutkimuksessa. Kun sain ERC-rahoituksen, ei tällaisesta vaikuttavuudesta puhuttu juuri mitään. Perinteisen akateemisen vaikuttavuuden rinnalla halutaan, että tutkimus vaikuttaa yhteiskuntaan, Erola sanoo.
INVESTissä vaikuttavuus on sisäänrakennettu kaikkeen. Konsortion Turun yliopiston toimijoille on kertynyt jo vahvaa vaikuttavuusosaamista, mutta tällä saralla Suomen huippuja on konsortiossa mukana oleva THL.
– THL:llä on esimerkiksi hyvin vahva kokemus osallistumisesta erilaisiin yhteiskunnallisiin politiikkaprosesseihin, Erola sanoo.
Ja niihin pöytiin on INVESTinkin päästävä, mikäli se mielii toteuttaa suuren intervention.
Interventio on sana, joka vilahtaa tämän tästä Erolan puheessa. Niillä hän viittaa tilanteisiin, joissa tiettyyn ryhmään kohdennetaan suunnattuja tukitoimia. Seurantajakson aikana ja sen jälkeen tutkijat analysoivat toimien vaikuttavuutta vertaamalla intervention kohteena olleita kontrolliryhmään, joka ei ole saanut tukitoimia.
Pienimuotoisia interventioita voidaan Erolan mukaan toteuttaa muutamia, mutta mielessä muhii ajatus myös ainakin yhdestä suuresta interventiosta. Taitoa siihen olisi, sillä INVESTin joukoissa on myös työelämäprofessori Olli Kangas, joka vastasi Suomen suurimpiin interventioihin lukeutuneen perustulokokeilun tutkimuspuolesta.
Pieniä interventioita useampia, ehkä yksi suurempi
Kangas ei vielä suostu pallottelemaan ajatuksella, voisiko INVESTiin sisällyttää perustulokokeilun suuruusluokkaa olevan intervention. Niin merkittävässä asiassa päätöstä eivät tee yksin tutkijat vaan mukaan on saatava poliittiset päätöksentekijät ja rahaa.
Lisähaastetta tuo tutkimusmaailman ja politiikan rytmiero. Poliitikot elävät neljän vuoden rytmissä, tutkimuksessa aikajänne on usein merkittävästi pidempi. Esimerkiksi perustulokokeilun kohdalla Kela voitti tutkimuskilpailutuksen syksyllä 2015, kokeilu suunniteltiin hirmuisella kiireellä keväällä 2016. Kokeilulaki valmisteltiin syksyllä 2016, koe käynnistyi 2017 ja alustavia tuloksia saatiin 2019 alussa. Lopullinen raportti valmistuu vuonna 2020.
– Aiemmista tutkimuksista tiedämme, että interventioiden aikaansaamat käyttäytymistulokset tulevat vasta viiveellä. Perustulokokeilunkin olisi tullut kestää 4–5 vuotta. Tulokset kuitenkin haluttiin tällä hallituskaudella. Siksi kaksivuotinen kokeilu, Kangas sanoo.
Tässä mittakaavassa INVESTin aikataulu, neljän vuoden rahoitus nyt ja optio neljään seuraavaan vuoteen, edellyttää, että liikkeelle on lähdettävä ripeästi. Yksi ajatus on valmiina. Kangas haluaa, että seuraavaan hallitusohjelmaan kirjataan negatiivisen tuloveron kokeilu.
– Kun perustulossa kaikille maksettaisiin tietty summa, joka verotettaisiin porrastetusti pois ihmisen palkkatulojen kasvaessa, negatiivisessa tuloverossa määritellään jokin summa, joka ihmiselle taataan niin, että jos hänen palkkatulonsa eivät siihen yllä, hänelle maksetaan erotus. Nyt kun meillä on tulorekisteri käytössä, tämä kokeilu olisi helppo toteuttaa, Kangas sanoo.
Toteuttaisipa tuon tutkimuksen INVEST tai joku muu, tulokset hyödyttäisivät tutkimusta varmasti.
Yksi on varmaa: pienempiä interventioita INVEST tulee toteuttamaan.
– Pienemmät interventiot ovat kestoltaan lyhyempiä, pienimuotoisia, eikä niihin sisälly samalla tavalla poliittisia intohimoja kuten esimerkiksi perustulokokeiluun. Niitä voidaan tehdä tutkimuksen, ei politiikan lähtökohdista, Kangas sanoo.
Yksi sellainen voisi olla kokeilu, jossa tietyn kunnan perheitä tuettaisiin tutkijoiden tehokkaiksi arvioimilla keinoilla, ja verrokkiryhmänä olisivat toisen kunnan samankaltaisessa tilanteessa olevat perheet.
Mallia koko maailmalle
INVESTin tutkimuksen lähtökohtana on suomalainen hyvinvointijärjestelmä, mutta asiaa ei voi tutkia vain oman maan rajojen sisällä. Erola korostaa kansainvälisen yhteistyön ja vertailevan tutkimuksen merkitystä.
– Meidän pitää saada kansainvälistä vertailuaineistoa. Meillä on käytössämme lukuisia kansainvälisiä tutkimusaineistoja ja tilastoja, joista voimme uudella tavalla katsoen saada irti uutta tietoa. Yksi niistä on European Social Survey, jonka Suomen osa-aineiston koordinointi on ollut alusta saakka Turun yliopiston vastuulla. Lisäksi meillä on käytössämme THL:n omat aineistot, Erola sanoo.
Mielessä siintää myös ajatus, että onnistuessaan INVEST antaisi eväitä kaikkien Pohjoismaiden hyvinvointimallien kehittämiselle.
Teksti: Erja Hyytiäinen
Kuva: Hanna Oksanen