Patrick McGrath käyttää huippututkimusta mielenterveysohjelmien kehittämiseen – viimeisimpänä Ukrainassa

Kanadalainen psykiatrian emeritusprofessori Patrick McGrath, Dalhousien yliopistosta Kanadasta, vieraili Turussa ja piti luennon 14.11.2023 järjestetyssä seminaarissa. Luennon aiheena oli digipohjainen vanhempainohjaus ja siihen liittyvien interventioiden mahdollisuudet.

Patrick McGrath on tutkinut lasten mielenterveysongelmien ehkäisemiseen suunnattuja digitaalisia psykososiaalisia hoitomenetelmiä. Hän on myös Kanadan Strongest Families -instituutin perustaja. Suomessa Voimaperheet® -ohjelman vanhempainohjausta tarjotaan 14 hyvinvointialueella, aina pohjoisesta etelään. Turun yliopiston Lastenpsykiatrian tutkimuskeskus on tuonut Voimaperheet-ohjelman Suomeen ja kehittänyt ohjelmaa tutkimuksen kautta vuodesta 2009 lähtien.

–Turun Voimaperheet-ryhmä on tehnyt hämmästyttävää työtä vanhempien koulutuksen muuttamisessa 15 vuoden ajan. Se antaa vanhemmille paremmat työkalut tukea lapsiaan, etenkin erityishaasteiden kanssa, kehuu McGrath.

Hän jatkaa: –Suomen terveydenhuoltojärjestelmä mahdollistaa käyttäytymishaasteiden seulonnan jo neljän vuoden iässä. Kun haasteisiin tartutaan ajoissa, voidaan rakentaa paremmat mahdollisuudet oppimiseen, kehittymiseen ja sosiaalisten taitojen rakentamiselle sen sijaan, että edettäisiin koti sosiaalisia haasteita ja oppimisvaikeuksia.

Kanadassa terveydenhuoltojärjestelmä rakentuu hyvin eri tavalla. Tämän takia McGrath kollegoineen näki tarpeen perustaa Kanadan Strongest Families -instituutin, jossa digitaalista vanhempainohjausta tarjotaan sitä tarvitseville perheille ilmaiseksi.

–Vanhempainohjaus on sekä lääke että rokote lasten käyttäytymishaasteisiin. Se auttaa korjaamaan käyttäytymisongelmia sekä aloittaa hyvän kierteen, joka ehkäisee tehokkaasti käyttäytymisongelmien negatiivisia pitkäaikaisvaikutuksia, selittää McGrath.

McGrath kuvaa Voimaperheet-ohjelman nykyistä suuntausta seuraavasti:

­– Pyrimme muuttamaan sitä, miten ihmiset kokevat vanhempainohjauksen ja vanhemmuustaitojen opettelusta. Perheillä on paljon stressiä ja haasteita, mutta Voimaperheet on mahdollisuus tarjota heille parempia taitoja arjen hallintaan. Usein jos lapsi käyttäytyy huonosti, stressaantuneiden vanhempien luonnollinen reaktio on ärtymys. Koulutusohjelmamme keskittyvät hyvän käytöksen huomioimiseen ja lapsen vahvuuksien kehittämiseen.

–Kukaan meistä ei voi hyvin, jos meille kerrotaan vain mitä teimme väärin, jatkaa McGrath.

Vanhempainohjauksen hieno puoli on, että sen avulla voidaan puuttua moniin käyttäytymishaasteisiin – sekä lasten että vanhempien. McGrath kertoo, että kohteena olevat ongelmat vaihtelevat univaikeuksista posttraumaattiseen stressihäiriöön (PTSD). Vanhempainohjaus voi auttaa perheitä monien haasteiden, kuten ahdistuksen, vihanhallinnan ja synnytyksenjälkeisen masennuksen kanssa.

Voimaperheet-hankkeen vanhempainohjauksella on havaittu olevan positiivinen vaikutus myös vanhempien hyvinvoinnille ja tuottavuudelle työtehtävissään. ­–Jos töihin lähtiessäsi lapsesi on vihainen ja huutaa, töissä voi olla kurja olla ja vaikeaa keskittyä, toteaa McGrath. Vanhempien parempi tukeminen lasten kasvatuksessa voi myös vähentää opettajien kuormitusta, sillä häiriökäyttäytymisen kitkemiseen kuluu vähemmän arvokasta opetusaikaa. Vanhempainohjaus voi siten merkittävästi vähentää yhteiskunnalle aiheutuvia kustannuksia.

McGrathin mukaan lasten ja nuorten mielenterveyden tukeminen tapahtuu kahdella tapaa – perheiden ja politiikan kautta. Poliittisten päätösten tulee pitää huolta, että perheillä on riittävästi ruokaa, asianmukainen asunto sekä turvaa ja vakautta. Tällöin vanhemmat voivat keskittyä tukemaan lasten kehitystä sen sijaan, että huolehtisivat perheen perustarpeista.

–Perheisiin täytyy investoid, sillä niiden hyvinvointi on merkittävä osa tulevaisuutta, kehottaa McGrath.

Perheiden kautta muutos voidaan saada aikaan vaikuttamalla ihmisten näkemyksiin vanhemmuustaidosta.

–Meidän tulisi hyväksyä, että vanhemmuuden oppiminen on kuin minkä tahansa muun asian oppiminen. Joku voi olla luonnostaan hyvä jossakin työssä, ja joillakin ihmisillä voi olla enemmän vaikeuksia. Jotkut lapset ovat myös helpompia kasvattaa, ja jotkut vaikeampia. Siksi meidän tulisi tarjota perheille enemmän tukea ja tunnustusta, selittää McGrath.

Ennen Turkuun saapumistaan McGrath oli tutkimusvierailulla Ukrainassa. Hänet ja muita psykiatrian asiantuntijoita kutsuttiin Lviviin klinikalle, joka on erikoistunut amputoitujen ja sotatraumoista kärsivien hoitoon. Tutkijat kutsuttiin kehittämään mielenterveyden hoito-ohjelmaa sodassa haavoittuneille ja amputoiduille.

McGrath selventää: –Kokosin kansainvälisen asiantuntijaryhmän, ja loimme ehdotuksen hoito-ohjelmasta. Kun ukrainalaiset ammattilaiset hyväksyvät ehdotuksen, alamme kehittää ohjelmaa Kanadasta keräämämme rahoituksen avulla. Ohjelma tullaan integroimaan Ukrainan terveyspalveluihin, paikalliset ammattilaiset ottavat sen käyttöön ja omistavat ohjelman.

Mielenterveysohjelma perustuu joiltakin osin Voimaperheistä opittuihin asioihin. Mielenterveyden ammattilaisista on suuri pula myös Ukrainassa, joten ohjelmassa käytetään valmentajia. Perheelle ja amputoidulle on kummallekin omat valmentajansa.

–Olemme kiinnittäneet erityistä huomiota hoidon seurantaan. Hyvä pohjakoulutus ei vielä riitä varmistamaan, että työ tehdään ohjeiden mukaisesti ja että valmentajalle on riittävästi tukea, kuvailee McGrath. McGrathin tiimin luoma mielenterveysohjelma on täysin digitaalinen ja käyttää pääasiassa videomuotoa.

–Ukrainalaiset ovat digitaalisesti hyvin taitavia, ja heidän lukutaitonsa on korkeampi kuin Kanadassa. Ukrainalaiset ovat hyvin perhekeskeisiä sekä erittäin innovatiivisia ja rohkeita. Ukrainan väestöllä on monia vahvuuksia, kuten erinomainen johtajuus Venäjän hyökkäyksen edessä, huomauttaa McGrath.

–Sodan vaikutuksista kärsivien lasten ja nuorten tukemiseksi tulisi käyttää parasta tieteellistä tietoa hoitomahdollisuuksien löytämiseksi, kertoo McGrath. Monet ukrainalaiset kärsivät posttraumaattisesta stressihäiriöstä (PTSD), ja McGrath sanoo, että esimerkiksi lasten PTSD:stä ei ole tarpeeksi tietoa. Hän työskentelee tällä hetkellä Brisbanen yliopistossa, Australiassa, toimivan tutkimusryhmän kanssa kerätäkseen lisää tietoa ja parantaakseen hoito-ohjelmia.

Miten ehkäisemme lapsuusiän käytösongelmia -seminaarin toisena puhujana oli professori emerita Lea Pulkkinen, Jyväskylän yliopistosta, joka luennoi kodin merkityksestä lasten hyvinvoinnille. Seminaarin järjesti professori André Souranderin johtama Turun yliopiston lastenpsykiatrian tutkimuskeskus. Tutkimuskeskus on vahvasti osa INVEST-lippulaivan toimintaa.

INVEST on Suomen Akatemian tutkimuksen lippulaiva sekä Turun yliopiston ja THL:n yhteinen tutkimuskeskus. INVEST tutkii eriarvoisuutta, interventioita ja uutta hyvinvointiyhteiskuntaa. Tavoitteena on tarjota Suomelle ja muille yhteiskunnille nykyistä tasa-arvoisempi sekä taloudellisesti, väestöllisesti ja sosiaalisesti kestävämpi hyvinvointivaltiomalli.
Artikkeli on alunperin julkaistu Turun yliopiston nettisivuilla.

Teksti ja kuvat: Veera Niemi