Sarah Malamut ja Tiina Turunen potrettikuvat

Sarah Malamutille ja Tiina Turuselle ERC Starting Grant

Yliopistotutkija Sarah Malamut ja erikoistutkija Tiina Turunen ovat saaneet arvostetut tutkimusrahoitukset Euroopan tutkimusneuvosto ERC:ltä. Molempien tutkimushankkeet käsittelevät koulukiusaamisen syitä ja vaikutuksia.

Euroopan tutkimusneuvosto ERC:n myöntämä Starting Grant -rahoitus on yksi Euroopan kilpailluimmista rahoituksista. ERC Starting Grant on 1,5 miljoonan euron suuruinen apuraha, joka on tarkoitettu erittäin korkeatasoisen tieteellisen tutkimuksen rahoittamiseen. Viisivuotinen rahoitus myönnetään uransa varhaisessa vaiheessa olevalle huippututkijalle.

– ERC Starting Grant on yksi maailman arvostetuimmista rahoituksista, jossa huippuluokan tutkimusidea ja tutkimusryhmä kohtaavat, kertoo tutkimusrahoituksen erityisasiantuntija Lauri Keskinen Turun yliopistosta.

Ystävään tukeutuminen ei aina auta kiusaamisen kohteeksi joutunutta

Sarah Malamut kasvokuvaKiusatuksi joutuminen on merkittävä riskitekijä nuorten mielenterveysongelmille. Koulukiusaamista on pyritty vähentämään eri tavoin, mutta vielä on tarve löytää keinoja, joilla voidaan lieventää kiusaamisen kohteeksi joutuneille aiheutuvia haittoja. Viimeaikaisissa tutkimuksissa on todettu, että ruminaatiolla – ahdistavien tilanteiden jatkuvalla läpikäymisellä mielessään – on keskeinen rooli siinä, että kiusaamisen kohteeksi joutuneelle tulee mielenterveyshaasteita.

– Usein ajatellaan, että ystäviin tukeutuminen voi auttaa tällaisessa tilanteessa, mutta ystävien antama sosiaalinen tuki ei aina auta kiusatuiksi joutuneita, vaan yllättäen se voi jopa pahentaa joidenkin tilannetta. Rahoituksen saaneessa hankkeessa tutkimme tätä paradoksia ja keskitymme tällaiseen yhdessä toisen kanssa tapahtuvaan liialliseen murehtimiseen, kertoo INVESTin yliopistotutkija Sarah Malamut.

DWELL-hankkeessa esitellään uusi lähestymistapa, jonka avulla pyritään ymmärtämään, miten yksilön ominaisuudet vaikuttavat murehtimisen ja mielenterveyden väliseen yhteyteen, kenen kanssa kiusatut päätyvät murehtimaan asioita ja mikä heidän välinen suhteensa on. He tarkastelevat esimerkiksi sitä, mitkä tekijät saavat nuoret miettimään aiempia kiusaamistilanteita ja milloin keskusteleminen ystävän kanssa on hyödyllistä tai haitallista.

– Pyrin määrittelemään, ketkä ovat alttiimpia kiusaamisen haitallisille vaikutuksille, mitkä ovat mahdollisia keinoja interventioille ja miten kiusatut voivat hakea sosiaalista tukea niin, että siitä on heille apua. Tavoitteenani on tarjota näin arvokasta tietoa niin vanhemmille, kasvattajille kuin lääkäreillekin, Malamut sanoo.

Tutkimuksessa selvitetään kiusaamisen syitä ja kiusaajien elämänpolkuja

Tiina Turunen kasvokuvaToinenkin rahoituksen saanut hanke liittyy koulukiusaamiseen, keskittyen lapsiin ja nuoriin, jotka kiusaavat ikätovereitaan koulussa. INVEST-lippulaivan erikoistutkija Tiina Turusen SHADES-hankkeen tavoitteena on muodostaa kokonaisvaltainen käsitys koulutovereitaan yläkoulun aikana kiusaavien oppilaiden ominaisuuksista, motiiveista sekä siitä, miten he tulkitsevat sosiaalisia tilanteita. Seuraamalla yläkouluikäisiä nuoria läpi yläkoulun tutkijat selvittävät, millaisia muita kiusaavat oppilaat ovat, miksi he kiusaavat ja miksi osa kiusaajista ei lopeta kiusaamista puuttumisesta huolimatta.

– Hyödynnämme projektissa lisäksi muun muassa Turun yliopistossa kehitetyn KiVa Koulun jo aiemmin keräämää dataa ja rekisteriaineistoja, joista muodostuu maailmanlaajuisesti ainutlaatuinen pitkittäisaineisto. Samoja henkilöitä on seurattu lapsuudesta aikuisuuteen, ja osa heistä on lisäksi antanut sylkinäytteensä DNA:n eristämistä varten. Tarkoituksenamme on selvittää, miten erilaiset kiusaajat pärjäävät elämässään kouluvuosien jälkeen ja mikä on geneettisten tekijöiden rooli tässä, Turunen kertoo.

Tutkijat tarkastelevat, miten muita kiusanneet pärjäävät myöhemmin elämässä mielenterveyden, terveyden ja hyvinvoinnin näkökulmasta, miten he kouluttautuvat ja siirtyvät työelämään, kuuluuko heidän elämäänsä aggressiivisuutta, päihteidenkäyttöä ja rikollisuutta sekä millaisia ihmissuhteita tai perhettä heillä on.

– Rahoitus mahdollistaa sen, että voin muodostaa tutkimuksen lippulaiva INVEST:iin tutkimusryhmän, jonka kanssa lähdemme yhdessä etsimään vastauksia näihin tärkeisiin kysymyksiin. Olen tästä innoissani! Tutkimalla erilaisia kiusaajatyyppejä ja sitä, miten kiusaaminen vaikuttaa kiusaajien elämänpolkuihin, voidaan kehittää tehokkaampia keinoja ehkäistä kiusaamista ja puuttua siihen. Tämä voi auttaa vähentämään kiusattujen nuorten kärsimystä ja lieventää pitkän aikavälin seurauksia myös kiusaajien kohdalla, Turunen toteaa.