Uusi tutkimus: Asiakasmaksujen korotukset ja lääkekorvausten leikkaukset köyhdyttivät etenkin ikääntyneitä

Asiakasmaksujen korotukset ja lääkkeiden omavastuiden muutokset lisäsivät suhteellista köyhyyttä etenkin ikääntyneessä väestössä vuosien 2015–2019 hallituskauden aikana.

Pääministeri Juha Sipilän johtaman hallituksen politiikkatoimet lisäsivät suhteellista köyhyyttä pääasiassa etuuksien ja verotuksen muutosten vuoksi. Asiakasmaksujen korotukset ja lääkekorvausten leikkaukset vahvistivat vaikutusta siirtämällä noin 5 500 henkilöä köyhyysrajan alapuolelle ja syventämällä rajan alapuolella olevien köyhyyttä.

Pääministeri Sipilän hallituskaudella tasasuuruisten asiakasmaksujen enimmäismääriä korotettiin 27,5 prosenttia. Lääkekorvauksiin tuli muun muassa alkuomavastuu, ja kiinteitä omavastuita korotettiin. Lisäksi yksityisen terveydenhuollon ja matkakustannusten korvauksia leikattiin.

THL:n, Kelan ja Turun yliopiston tutkimuksessa pystyttiin ensimmäistä kertaa arvioimaan politiikan köyhyysvaikutuksia huomioiden yhtä aikaa verotukseen, sosiaalietuuksiin ja terveysmenoihin tehdyt politiikkamuutokset.

Tutkimuksessa hyödynnettiin laajoja rekisteriaineistoja

Tutkimuksessa yhdistettiin laajasti rekisteritietoja väestön tuloista, julkisten terveyspalvelujen käytöstä sekä Kelan korvattavista lääkeostoista, yksityisistä terveyspalveluista ja matkakustannuksista vuonna 2017. Yksityisten terveyspalvelujen ja lääkkeiden osalta hyödynnettiin lisäksi tilastotietoja toteutuneesta hintakehityksestä. Arvio köyhyydestä perustuu kotitalouden nettotuloihin, jotka jäävät käteen terveysmenojen jälkeen.

Politiikan vaikutuksia arvioitiin simulointimenetelmällä. Tutkimuksessa ei huomioitu muutosten mahdollisia vaikutuksia terveydenhuollon käyttöön. Analyysin mukaan aiemmalla pääministeri Stubbin ja pääministeri Kataisen hallituskaudella 2011–2015 tehdyt muutokset, erityisesti etuuskorotukset, vähensivät suhteellista köyhyyttä, mutta silloisilla terveysmenojen muutoksilla ei ollut juuri vaikutusta köyhyyteen.

Arvioitaessa politiikan köyhyysvaikutuksia huomioidaan yleensä vain sosiaalietuuksiin ja verotukseen tehdyt muutokset. Terveysmenojen, kuten asiakasmaksujen ja lääkkeiden omavastuiden, muutokset vaikuttavat myös kotitalouksien toimeentuloon, mutta niitä ei ole aiemmin huomioitu menetelmällisistä syistä.

– Kotitalouksien terveysmenot ovat olleet köyhyysvaikutusten arvioiden sokea piste. Nyt näitä pystyttiin ensi kertaa arvioimaan kokonaisuudessaan, toteaa Turun yliopiston tutkijatohtori Katri Aaltonen.

Vähävaraiset perheet voivat saada toimeentulotukea terveysmenoihinsa. Analyysissa oletettiin, että kaikki toimeentulotukeen oikeutetut hakisivat sitä. Simuloinnin mukaan toimeentulotuki jopa puolitti terveysmenojen korotusten köyhyysvaikutukset.

– Arvio toimeentulotuen saamisesta on jonkin verran liioiteltu, sillä moni oikeutettu ei hae tukea. Siksi havaitsemamme köyhyysvaikutukset ovat todennäköisesti hieman aliarvioituja, sanoo THL:n tutkimuspäällikkö Jussi Tervola.

 

Lisätietoa

Jussi Tervola, tutkimuspäällikkö, THL, puh. 029 524 6134, etunimi.sukunimi@thl.fi

Katri Aaltonen, tutkijatohtori, Turun yliopisto, puh. 050 475 5862, katri.m.aaltonen(at)utu.fi

 

Katri Aaltonen, Jussi Tervola & Pekka Heino. Analysing the Effects of Healthcare Payment Policies on Poverty: A Microsimulation Study with Real-World Healthcare Data. International Journal of Microsimulation 16(1).

THL:n tiedote 28.2.2023: Perusturvan ostovoima on kasvanut hallituskauden aikana korkeasta inflaatiosta huolimatta