Erolalle, Souranderille ja Malamutille akatemiarahoitukset
Suomen Akatemia on myöntänyt professoreille Jani Erola ja Andre Sourander akatemiahankerahoituksen sekä yliopistotutkija Sarah Malamutille akatemiatutkijan rahoituksen. Erolan ryhmä kehittää uutta menetelmää mahdollisuuksien tasa-arvon tutkimiseen. Souranderin ryhmä tutkii raskaudenaikaisen masennuksen digitaalisen hoidon vaikuttavuutta. Malamutin selvittää tutkimuksessaan, mikä on liiallisen murehtimisen tai ahdingossa vellomisen ja kiusatuksi tulemisen yhteys.
Erolan ryhmä kehittää uutta menetelmää
Professori Jani Erola sai 642 890 euron akatemiahankerahoituksen hankkeelleen Erityisten ja jaettujen perhevaikutteiden malli: uusi menetelmä mahdollisuuksien tasa-arvon tutkimiseen. Projektissa kehitetään uutta menetelmää mahdollisuuksien tasa-arvon esiintyvyyden tutkimiseksi yhteiskunnissa ja ajan kuluessa.
Uusi menetelmä on nimetty erityisten ja jaettujen perhevaikutusten malliksi (EJP-malli). Menetelmän avulla voidaan arvioida missä määrin saman perheen lapsille perhetaustatekijöiden vaikutteet ovat jaettuja tai ainutlaatuisia.
– Aiemmat menetelmät ylisukupolvisen sosiaalisen periytymisen tutkimiseksi ovat jättäneet huomiotta systemaattiset perhetaustavaikutukset, jotka ovat erityisiä kullekin perheen lapselle. Projektissa esitelty uusi menetelmä tarjoaa myös tarkempia arvioita sosiaalisten taustatekijöiden kokonaisvaikutuksesta verrattuna geneettisiin vaikutuksiin, Erola perusteli hakemustaan.
Projektissa käytetään aineistona sekä koko Suomen väestön kattavaa rekisteriaineistoa että kaksois- ja sisarusaineistoja Yhdysvalloista ja Saksasta.
Projektitiimi kehittää tilastollisten ohjelmistojen lisäpaketteja myös muiden tutkijoiden käyttöön, jolloin nämä voivat soveltaa uutta mallia tutkimuksessaan.
Souranderin tutkimuksessa selvitetään etäohjelman tehoa masennuksen hoidossa
Professori Andre Sourander sai 549 050 euron akatemiahankerahoituksen tutkimukselleen Yhdessä vahvaksi – satunnaistettu kontrolloitu tutkimus (RCT) väestöpohjaisesta digitaalisesta interventiosta raskausajan masennukseen.
Lastenpsykiatrian tutkimuskeskuksen toteuttama Yhdessä vahvaksi -tutkimus on maailman laajin satunnaistettu kontrolloitu tutkimus (RCT), jossa raskaana olevat äidit on seulottu väestöstä. Tutkimuksessa verrataan RCT-tutkimuksen äitejä ja lapsia laajaan raskaana olevien äitien seuranta-aineistoon.
Tutkimuksessa selvitetään internetin ja puhelimen välityksellä tarjottavan ohjelman tehoa masennuksen hoidossa sekä hyötyä raskauden jälkeisen masennuksen, lapsen kehityksellisten ongelmien, sekä äidin ja lapsen mielenterveysongelmien ehkäisyssä.
Tutkimukseen rekrytoidaan 800 masentunutta raskaana olevaa naista. Puolet raskaana olevista naisista saa odotusaikana kognitiivisbehavioraaliseen hoitomalliin perustuvan digitaalisen ohjelman, johon kuuluu puhelinvalmennus, ja puolet digitaalisen tietopaketin masennuksesta.
– Äidin pitkittynyt masennus heikentää äidin omaa elämänlaatua, aiheuttaa riskin lapsen kehitykselle ja äidin ja lapsen väliselle vuorovaikutukselle. Merkittävä osa raskaana olevista naisista ei kuitenkaan hae tai saa apua raskausajan masennusoireisiin. Siksi meidän on tärkeä kehittää uudenlaisia matalan kynnyksen hoitomuotoja raskausajan masennuksesta kärsiville, hanketta johtava professori Sourander sanoo.
Lisäksi hankkeessa tutkitaan intervention yhteyttä lapsen kehitykseen ja äidin ja vauvan kiintymyssuhteeseen. Kiintymyssuhdetta tutkitaan videoimalla vauvan ja äidin vuotovaikutusta, ja lasten kehitystä seurataan koulun aloittamiseen asti.
– Keräämme myös laajasti geneettisiä, epigeneettisiä ja muita biologisia näytteitä, joiden avulla selvitetään, ovatko äidin biologiset tekijät yhteydessä lasten kehitykseen ja intervention tehoon. Tällaista tutkimusta ei ole maailmalla aiemmin tehty, Sourander sanoo.
Yhdessä vahvaksi -tutkimus toteutetaan yhteistyössä hyvinvointialueiden kanssa. Tutkimus on tällä hetkellä käynnissä Keski-Pohjanmaan, Länsi-Uudenmaan, Pirkanmaan, Pohjois-Karjalan, Pohjois-Pohjanmaan, Satakunnan ja Varsinais-Suomen hyvinvointialueilla.
Malamutin tutkimus pohtii vatvomisen yhteyttä kiusaamiseen
INVESTin yliopistotutkija Sarah Malamutin sai 617 167 euron akatemiatutkijan rahoituksen tutkimukselleen Yksin tai yhdessä vatvominen: Kiusatuksi joutumisen ja (yhteis)ruminaation yhteydet mielenterveyteen.
– Hankkeen tavoitteena on tarjota vanhemmille, kasvattajille ja kliinikoille tietoa tunnistamalla nuoret, jotka ovat alttiimpia kiusaamisen haitallisille vaikutuksille, sekä korostamalla terveitä strategioita sosiaalisen tuen etsimiseen, Malamut sanoo.
Viimeaikaiset tutkimukset korostavat ruminaatiota eli liiallista murehtimista tai ahdingossa vellomista keskeisenä tekijänä kiusatuksi joutuneiden nuorten pitkittyneessä kärsimyksessä.
– Huolimatta uskomuksesta, että sosiaalinen tuki on hyödyllistä, kannustavat ystävyyssuhteet johtavat yllättävän usein kiusatuksi joutuneiden nuorten huonompaan sopeutumiseen. Hankkeessa tutkitaan yhteisruminaatiota eli liiallista ahdingosta keskustelemista ystävän kanssa selityksenä tälle paradoksille, Malamut kertoi hakemuksessaan.
Hän tarkastelee yksilöllisiä eroja siinä, miten kiusatuksi joutuminen ja (yhteis)ruminaatio vaikuttavat mielenterveyteen eri aikaväleillä. Tutkimuksessaan hän käyttää useita menetelmiä, muun muassa pitkittäistutkimusta, verkostoanlyysiä ja päiväkirjoja.