Lasten ja nuorten palveluihin etsitään tehokkuutta Turun yliopiston ja Varhan tutkimusyhteistyöllä

Lasten ja nuorten sosiaali- ja mielenterveyspalveluihin etsitään tehokkaampia keinoja Suomen oloissa uudenlaisella tutkijoiden ja hyvinvointialueen ammattilaisten tutkimusyhteistyöllä. Turun yliopistossa johdetun tutkimuksen lippulaiva INVESTin ja Varsinais-Suomen hyvinvointialueen yhteisen tutkimusohjelman perimmäisenä tavoitteena on löytää keinoja auttaa lapsia ja nuoria tutkitusti vaikuttavilla keinoilla mahdollisimman varhaisessa vaiheessa.

Tutkimusohjelmassa edistetään lasten, nuorten ja lapsiperheiden palvelujen rekisteri-, kyselyaineistoihin ja haastattelutietoihin pohjautuvaa tutkimusta Varsinais-Suomen alueella. Tiedon avulla pyritään lisäämään lasten ja nuorten sosiaali- ja mielenterveyspalveluissa ennaltaehkäisyä, varhaista tunnistamista sekä näyttöön perustuvien interventioiden toteuttamista perustasolla.

– Kaikki tämä tehdään asukkaiden ja potilaiden eduksi, Varhan tutkimus- ja kehitysjohtaja Ville Kytö sanoo.

Vuoteen 2028 ulottuvan Lasten ja nuorten palvelujärjestelmien tutkimusohjelma IVARin aikana tutkijat kartoittavat palvelujen käytön nykytilanteen, kuvaavat palvelupolut, tutkivat eri toimien vaikuttavuutta sekä kartoittavat ammattilaisten työtekotavat ja -menetelmät.

– On ymmärrettävä nykytilannetta, jotta lasten ja nuorten palvelujärjestelmän vaikuttavuutta ja kustannustehokkuutta voidaan jatkossa parantaa sekä siirtää lastensuojelun painopistettä viimesijaisista palveluista avohuoltoon ja ehkäisevään lastensuojeluun, jo käynnistyneitä tutkimushankkeita johtava sosiaalityön professori Johanna Kallio sanoo.

Terveydenhoidon ammattilaisten ja tutkijoiden yhteistyöllä on pitkä perinne muun muassa yliopistosairaaloiden ansiosta. Kydön mukaan Varha haluaa vahvistaa yliopistollisuutta myös sosiaalihuollon ja lastensuojelun palvelujen piirissä. INVEST ja Varha ovat yhteistyön edelläkävijöitä, yhteistyömalli on uusi koko maassa.

INVESTin johtajan, professori Jani Erolan mukaan yhteistyötä puoltaa useampi tekijä.

– Yhteistyön myötä saamme Varhalta käyttöömme ainutlaatuista aineistoa, jota tutkijat eivät ole aiemmin voineet hyödyntää. Meillä on myös vahva halu vaikuttaa suoraan yhteiskunnan kehittämiseen. Tämä myös tiivistää eri tieteenalojen välistä yhteistyötä, Erola sanoo viitaten siihen, että ohjelmassa on mukana niin sosiaalitieteilijöitä kuin lastenpsykiatrian asiantuntijoita.

Suoraa vaikuttamista edesauttaa se, että asiantuntijat ja ammattilaiset miettivät tutkimusaiheita yhdessä. Tutkimustulokset myös raportoidaan laajalti, jolloin myös Varhan päätöksentekijät voivat hyödyntää niitä.

Ohjelman aikana Varhan eri asiakastietojärjestelmissä oleva tieto saatetaan tutkittavaan muotoon. Näin luodaan tieteellisesti poikkeuksellisia ja korkeatasoisia tutkimusaineistoja, joiden käyttöä säädellään tarkasti. Aineistot palvelevat sekä tieteellisiä päämääriä että tietoon perustuvaa päätöksentekoa.

Parhaillaan tutkijat tarkastelevat, millaista tietoa lastensuojelun ja lapsiperhesosiaalityön palveluista on saatavilla Varsinais-Suomen hyvinvointialueen asiakastietojärjestelmistä. Seuraavasi he selvittävät, mitä tietoa voidaan hyödyntää tutkimusaineiston muodostamisessa.

– Niiden lisäksi hyödynnämme kansallista lastensuojelun rekisteriaineistoa, jonka avulla tutkimme lastensuojelun sijaishuollon asiakkaiden erilaisia sijoituspolkuja ja niihin kytkeytyviä tekijöitä, Kallio kertoo.

Tutkimusohjelmaa toteutetaan osana sekä INVEST lippulaivan että Varhan toimintaa. Yhteistyön aikana osa tutkijoista toimii sekä yliopiston että Varhan palveluksessa.  Tutkimushankkeille haetaan ulkopuolista rahoitusta.

Lastensuojelun vuosittaiset kustannukset koko maassa ovat yli miljardi euroa. Tavoitteena on auttaa lapsia ja nuoria varhaisessa vaiheessa, mutta lasten mielenterveys- ja sosiaalipalveluissa korostuvat nyt viimesijaisimmat ja kustannuksiltaan suurimmat korjaavat palvelut.

KUVATEKSTI:
Sosiaalityön professori Johanna Kallio, sosiologian professori Mikko Niemelä, Varhan tutkimus- ja kehitysjohtaja Ville Kytö, INVESTin johtaja ja sosiologian professori Jani Erola, lastenpsykiatrian professori André Sourander sekä erikoitutkijat Sanna Herkama ja Minja Westerlund näkevät tutkimusyhteistyön avaavan uudenlaisia mahdollisuuksia.

Lisätty 9.9. klo 20.30 sanat “sosiaali- ja terveys” sekä ingressiin että ensimmäiseen kappaleeseen eli koskee sekä sosiaali- että mielenterveyspalveluja.