Kansanedustajat toivovat INVESTin ja Varhan uuden yhteistyön auttavan eri toimien vaikuttavuuden arvioinnissa
Tutkimuksen lippulaiva INVEST ja Varsinais-Suomen hyvinvointialue esittelivät Varsinais-Suomen kansanedustajille uutta yhteistä tutkimusohjelmaa. Vastaavaa yhteistyömallia ei muualla Suomessa ole. Kansanedustajien mukaan päätöksentekijät kaipaavat tietoa erityisesti eri toimien vaikuttavuudesta. Tutkittu tieto on tarpeen, kun niukkenevilla resursseilla on vastattava kasvaviin sote-tarpeisiin.
Turun yliopiston ja siellä tutkimuksen lippulaiva INVESTin sekä Varhan IVAR-tutkimusohjelmayhteistyö käynnistyi tänä vuonna. Marraskuun alussa ohjelmaa ja sen merkitystä esiteltiin Varsinais-Suomen kansanedustajille sekä Varsinais-Suomen liiton johdolle.
INVESTin hallinnollinen johtaja Mikko Niemelä kuvasi, miten yhteistyöllä pystytään suuntaamaan tutkimusta teemoihin, joista käytännön elämässä kaivataan lisätietoa. Yhteistyön merkityksen näkee lääketieteen puolella, missä yliopisto ja kliininen hoitotyö ovat tehneet pitkään yhteistyötä. IVARissa samanlaista yhteyttä luodaan sosiaalitieteiden puolelle.
Yhteistyö laajentaa tutkimuksen laadullisesta myös määrälliseksi
Turun yliopiston sosiaalityön professorin Johanna Kallion johdolla ensimmäiset IVAR-hankkeet ovat vauhdissa.
– Suomessa lapsiperhesosiaalityön ja lastensuojelun tutkimus on ollut vahvasti laadullista tutkimusta. Määrällistä tutkimusta on vähän, ja erittäin vähän rekisteriaineistoon pohjaavaa määrällistä tutkimusta, Kallio kertoo.
IVARin tavoitteena on muuttaa tilannetta. Ensimmäisessä vaiheessa Varhan asiakastietojärjestelmiin kertyvä tieto muokataan sellaiseen muotoon, että tutkijat voivat sitä hyödyntää. Akatemiatutkija Katri Aaltosen mukaan IVARissa tehdään rekisteriaineistojen osalta pioneerityötä, mikä tukee myös kansallisella tasolla tehtävää työtä sosiaalihuollon tietopohjan kehittämiseksi.
– Tämä tieto on tarpeen, jotta voimme parantaa palvelujen vaikuttavuutta ja kustannustehokkuutta. Meidän on saatava määrällistä tietoa, jotta niukat resurssit voidaan kohdistaa oikein. Mikäli nykytilannetta ei tunnisteta riittävästi, kehittämistyö on hankalaa, Kallio totesi.
Varsinais-Suomen kansanedustajien ryhmän puheenjohtajana toimiva kokoomuksen kansanedustaja Saara-Sofia Siren kertoikin, miten varhaisiin palveluihin panostaminen on hankalaa. Toimien vaikutukset eivät näy heti, ja kun auttaa tiettyä lasta, ei voi tietää, olisiko hän myöhemmin tarvinnut vahvempaa tukea ilman varhaista puuttumista.
– Tutkimustyö on sitä, mikä antaa meille eväitä päätöksentekoon, Siren totesi.
Varhaisen tuen vaikuttavuus saatava esille
Pöydän äärelle kokoontuneet olivat yhtä mieltä siitä, että apu on saatava lapsille, nuorille ja perheille nykyistä varhaisemmassa vaiheessa. Asiasta on puhuttu jo pitkään, mutta Varhan Lasten, nuorten ja perheiden palveluiden palvelujohtaja Krista Ryödi kertoi säästöpaineiden estäneen uudenlaiset panostukset varhaiseen tukeen. Ja samaan aikaan lastensuojelun asiakkaiksi tulevat lapset oireilevat aiempaa vaikeammin.
Aaltonen kertoi, miten IVARin ensimmäisenä tehtävänä on selvittää palvelujen nykytila. Se, miten palveluja käytetään, millaisia työtapoja ja millaisia menetelmiä käytetään sekä palvelupolut. Kun nykytila on selvillä, voidaan siirtyä tutkimaan vaikuttavuutta. Selvitettäväksi tulee muun muassa varhaisten interventioiden vaikuttavuuden selvittäminen.
– Yhteistyö ulottuu aina yhdessä mietittävistä tutkimuskysymyksistä lähtien valmiiden tutkimusten tulosten jalkauttamiseen kentälle, Aaltonen totesi.
Kansanedustajille annettiin mukaan myös konkreettisia ehdotuksia. Varhan tutkimus- ja kehitysjohtaja Ville Kytö korosti, että vuonna 2019 voimaan tullutta toisiolakia on muutettava, sillä se hankaloittaa ratkaisevasti rekisteriaineistojen käyttöä.