Neljä INVEST-tutkijaa sai merkittävän rahoituksen Suomen Akatemialta

Neljä tutkimuksen lippulaiva INVESTissä työskentelevää tutkijaa on saanut Suomen Akatemian akatemiatutkija- tai hankerahoituksen. Nelivuotisissa tutkimushankkeissa tutkitaan perhevapaiden jakautumista, yksityistämisen vaikutuksia julkisiin palveluihin, oikeusvaltion puolustamista sekä valikoitujen ja sekoitettujen oppilasryhmien vaikutuksia oppimiseen, motivaatioon ja lasten koulupolkuihin.

Satu Helskeen hanke tutkii perhevapaiden jakautumista ja sen seurauksia

Erikoistutkija Satu Helske (kuvassa) sai 600 000 euron rahoituksen tutkimushankkeelleen “Vanhemmat vapaalla: perhevapaiden jakamisen sosiaaliset tekijät”. Helskeen mukaan hyvin suunniteltu perhevapaajärjestelmä voi tukea hoivavastuiden tasaisempaa jakautumista ja edistää sukupuolten tasa-arvoa työ- ja perhe-elämässä. Joissain tilanteissa uudistukset ovat kuitenkin voineet johtaa tilanteeseen, jossa hyväosaiset voivat hyödyntää uusia mahdollisuuksia, mutta samat valinnat eivät ole mahdollisia perheille, joissa on lähtökohtaisesti isompia rajoitteita päätöksenteolle.

– Tutkimuksen tavoitteena on syventää ymmärrystä siitä, ketkä isät ja mitkä perheet pystyvät hyödyntämään isien perhevapaita. Tarkastelen tilannetta vuodesta 2003 lähtien, jolloin otettiin käyttöön isien vanhempainvapaakiintiö, Satu Helske kertoo.

Hänen johtamansa SHARELEAVE-hanke tarkastelee, miksi osa perheistä valitsee epätyypillisiä ratkaisuja perhevapaiden käytössä ja miten päätöksiin vaikuttavat muuttuvat sosiaaliset normit ja ympäristöt. Tutkimuksessa verrataan Suomen tilannetta muiden Euroopan maiden tilanteisiin. Tutkimus tuottaa myös suosituksia perhevapaajärjestelmien kehittämiseen.

Markus Jäntti tutkii yksityistämisen vaikutuksia tasa-arvoon

Turun yliopiston dosentti, INVESTin vieraileva professori Markus Jäntti sai yli 450 000 euron akatemiahankerahoituksen tutkimukselleen “Julkisesti ja yksityisesti tuotettujen palvelujen ilmentyminen sosiaalisessa epätasa-arvossa ja työmarkkinoilla”.

Yksityistäminen on nähty yhtenä suosittuna ratkaisuna tilanteessa, jossa julkisia palveluita, kuten terveydenhuoltoa, vanhustenpalveluita ja koulutusta, kulutetaan yhä enemmän ja samaan aikaan julkisen talouden menoja tulisi pienentää.

Hankkeessa tutkitaan palveluiden yksityistämisen vaikutuksia sekä palveluiden käyttäjiin että palvelusektorin työntekijöihin. Rahoitushakemuksessa Jäntti toteaa palveluiden laaduissa olevien erojen voivan johtaa suurempaan sosiaaliseen epätasa-arvoon. Toisessa osassa tutkitaan yksityistämisen vaikutusta tulonjakoon palvelusektorin työmarkkinoilla. Tutkittavaksi tulee muun muassa se, missä määrin erilaiset työehtosopimukset johtavat erilaiseen palkkakehitykseen julkisissa ja yksityisissä palveluissa.

Antti-Jussi Kouvo tarkastelee oikeusvaltion uhkia ja tuomioistuinten roolia sen suojelussa

Professori Antti-Jussi Kouvo sai lähes 500 000 euron rahoituksen hankkeelleen “Tuomioistuimet oikeusvaltion suojelijoina: Varhaiset merkit oikeusvaltioperiaatteen rapautumisesta ja uhkiin vastaaminen oikeudellisesta, filosofisesta ja poliittisesta näkökulmasta”. Euroopan viimeaikaiset oikeusvaltiokriisit, esimerkiksi Puolassa ja Unkarissa, ovat osoittaneet, kuinka demokraattisia instituutioita voidaan heikentää oikeudellisin keinoin.

Kouvon hanke tutkii, mikä on oikeusvaltioperiaatteen ydinsisältö, josta ei voida luopua edes kriiseissä, ja millä keinoilla tuomioistuinten riippumattomuutta voidaan suojata ja vahvistaa. Tutkimus yhdistää oikeustieteellistä, filosofista ja politiikan tutkimusta.

Satu Koivuhovi selvittää oppilasvalikoinnin vaikutuksia koulutuspolkuihin

Erikoistutkija, dosentti Satu Koivuhovi sai reilun 610 000 euron akatemiatutkijan rahoituksen MixEd-hankkeelleen, jossa tutkitaan oppilasvalikoinnin ja luokanmuodostuksen vaikutuksia oppimiseen, motivaatioon ja koulu-uriin. Hanke koostuu kolmesta osasta: kirjallisuuskatsauksesta, laajasta pitkittäisaineistosta sekä syventävästä intensiivitutkimuksesta.

Tutkimus tuo esiin, miten esimerkiksi opettaja-oppilasvuorovaikutus ja vertaissuhteet luokkahuoneessa voivat vaikuttaa oppimiseen ja eriytymiseen. Aineistot yhdistetään myös alueellisiin ja rekisteritietoihin, kuten YKR-aineistoon ja yhteisvalintarekisteriin.