Kansainvälisessä nuoriin kohdistuvassa mielenterveystutkimuksessa merkittäviä aukkoja

Uudessa katsausartikkelissa tarkasteltiin nuorten mielenterveyteen liittyvää tutkimusta eri tulotasojen maissa. Yli 12 miljoonan nuoren tiedot 166 maasta kattava katsaus osoittaa, että vaikka nuorten mielenterveystutkimusta tehdään enenevissä määrin myös matalan ja keskitulotason maissa, tutkimuksessa on yhä merkittäviä aukkoja. Katsauksessa selvisi, että 52 maan nuoria ei ole ollut mukana missään 172 tarkastellussa tutkimuksessa.

Turun yliopiston Lastenpsykiatrian tutkimuskeskuksen johtaman kansainvälisen tutkimusryhmän tekemässä systemaattisessa tutkimuskatsauksessa todettiin, että matalan ja keskitulotason maiden nuorten osallistuminen kansainvälisiin mielenterveystutkimuksiin on lisääntynyt merkittävästi viimeisten 30 vuoden aikana, erityisesti vuodesta 2020 lähtien. Siitä huolimatta 52 maata ei ollut mukana missään 172 tarkastellusta tutkimuksesta.

Suurin osa tutkimuksista perustuu vahvasti poikkileikkaaviin kouluissa toteutettuihin kyselytutkimuksiin, joissa vastaajat täyttävät itse kyselylomakkeet. Yleisimmin käytetyt kansainväliset kyselytutkimukset olivat Health Behaviour in School-aged Children -tutkimus (19,8 %), Global School-based Student Health Survey (12,2 %) ja PISA-tutkimus (8,1 %).

Katsaus paljastaa, että vaikka kiusaamista ja esimerkiksi ahdistusta ja masennusta tutkitaan yleisesti, eksternalisoivat eli ulospäin suuntautuvat oireet, kuten aggressiivisuus, jäävät usein huomiotta tutkimuksissa. Vaikka useimpien mielenterveysongelmien esiintyvyys oli vertailukelpoista matalan, keskitulotason ja korkean tulotason maiden välillä, perinteinen kiusaaminen todettiin useimmissa tutkimuksissa yleisemmäksi matalan ja keskitulotason maissa.

Länsimainen mielenterveyskäsitys luo haasteita globaalille tutkimukselle

Tutkimuskatsauksen pääkirjoittajat, tohtorikoulutettava Xiao Zhang ja tutkijatohtori Yuko Mori nostavat esiin katsauksessa ilmenneen merkittävän metodologisen haasteen. Monet kansainvälisissä tutkimuksissa yleisesti käytetyistä työkaluista on alun perin kehitetty länsimaisen mielenterveyskäsityksen pohjalta.

– Tämä herättää huolta kyselytutkimusten validiteetista ja relevanssista, kun niitä sovelletaan eri kulttuureissa, tutkijat avaavat.

Lastenpsykiatrian tutkimuskeskuksen johtaja, professori Andre Sourander on samaa mieltä siitä, että ymmärryksemme nuorten mielenterveydestä perustuu edelleen vahvasti länsimaiden tai korkean tulotason maiden tutkimustuloksiin.

– Globaalit trendit, kuten eriarvoisuuden lisääntyminen, muuttoliike, ilmastonmuutos, sotien ja pandemioiden uhat sekä digitaalisten laitteiden käytön valtava kasvu, voivat vaikuttaa haitallisesti nuorten hyvinvointiin maailmanlaajuisesti. Nuorten mielenterveyttä koskeva kulttuurienvälinen tutkimus, joka kattaa monimuotoiset yhteiskunnat, vähemmistöt ja riskiryhmät, on erittäin merkityksellistä ja perusteltua, varsinkin, kun 90 prosenttia maailman nuorista asuu matalan ja keskitulotason maissa, professori Sourander korostaa.

Tutkijat peräänkuuluttavat, että on tärkeää luoda ja validoida omat kulttuurisesti perustellut tutkimusmenetelmät matalan ja keskitulotason maissa. Tämä voi myös rikastuttaa mielenterveystutkimusta korkean tulotason maissa tarjoamalla kattavampia ja maailmanlaajuisesti sovellettavia arviointikehyksiä. Tutkijoiden mukaan tulevissa tutkimuksissa tulisi käyttää validoituja välineitä, useita tietolähteitä ja edustavia otoksia, jotka sisältävät vähemmistöryhmiä, kuten maahanmuuttajataustaiset nuoret, vammaiset ja alkuperäiskansat.

Tutkimuskatsaus rahoitettiin Suomen Akatemian INVEST-lippulaivaohjelmasta ja Euroopan tutkimusneuvostosta Euroopan unionin Horisontti 2020 -tutkimus- ja innovaatio-ohjelman puitteissa.

Tutkimuskatsaus Cross-national research on adolescent mental health: a systematic review comparing research in low, middle and high-income countries julkaistiin BMJ Global Health -lehdessä 25. heinäkuuta 2025.

 

Lisätietoa:

Professori Andre Sourander | Turun yliopisto | andsou@utu.fi | 050 365 3447

Tutkijatohtori Yuko Mori | Turun yliopisto | yumori@utu.fi | +358 45 7874 3814