Mielenterveysongelman hoito vaatii rakenteellisia ratkaisuja

Lasten ja nuorten mielenterveyskriisiä ei ratkaista hoitamalla vain vakavasti oireilevia yksilöitä, vaan puuttumalla ongelmiin ajoissa yhteiskunnallisilla ratkaisuilla ja vahvistamalla varhaista tukea. Näin todettiin tutkimuksen lippulaiva INVESTin Mielenterveyden puolustuskurssi -tapahtumassa.

INVEST kutsui päättäjiä, ministeriöiden valmistelevia asiantuntijoita, kolmannen sektorin toimijoita, nuoria ja tutkijoita yhteen miettimään, miten rakennamme yhdessä ratkaisuja lasten ja nuorten mielenterveyskriisiin.

Kysymyksen eteensä saivat erityisesti panelistit: kiusaamisen vastaisissa ja mielenterveyttä edistävissä hankkeissa vapaaehtoisena toimiva nuori Eva Guillard, eduskunnan Mielenterveyspoliittisen neuvottelukunnan jäsen, kansanedustaja Olga Oinas-Panuma, Mielenterveyden keskusliiton toiminnanjohtaja Olavi Sydänmaalakka sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen johtava tutkija Maria Vaalavuo.

Kun nelikolta kysyttiin, mikä lasten ja nuorten mielenterveyden tukemisessa on pahimmin pielessä, kääntyi keskustelu ennaltaehkäisyyn ja palvelujen saatavuuteen.

Sydänmaalakka totesi palveluiden saamisen viivästymisen lisäävän kustannuksia ja tekevän hoitokäytänteistä haastavampia, Guillard puolestaan näki, että nuoret hukutetaan palveluviidakkoon.

Suurimmaksi ongelmaksi nousi puheiden ja tekojen välinen ristiriita. Puheissa ja strategioissa korostuu ennaltaehkäisevyys, mutta se jää puheiden tasolle. Eva Guillard muistutti, että  kaikki näemme varoittavia esimerkkejä siitä, kun henkilö ei ole saanut ennaltaehkäisevää tukea.

– Ongelmat kasvavat, kasaantuvat, Guillard totesi.

Maria Vaalavuon mukaan asiat yleensä etenevät, jos niiden voidaan osoittaa olevan kustannusvaikuttavia. Ennaltaehkäisevän toiminnan osalta näyttöä ei juuri ole.

– Vastikään julkaistiin tanskalainen tutkimus psykoterapian laajentamisesta ja sen kustannusvaikuttavuudesta. Tutkimuksessa saatiin näyttöä, että laajennus vähensi ihmisten päätymistä erityissairaanhoitoon. Toivottavasti saamme Suomessakin tuloksia ennaltaehkäisyn kustannusvaikuttavuudesta, Vaalavuo totesi.

Tilanteen kääntäminen vaatii pitkäkestoista sitoutumista

Oinas-Panuma totesi mielenterveyskriisin maksavan saman kuin mitä käytetään opetus- ja kulttuuriministeriön sekä sisäministeriön budjetteihin yhteensä.

– Jos me saisimme ihmiset kuntoon, se maksaisi itsensä takaisin. Haaste on se, että mielenterveysongelmat ovat niin monitahoinen ongelma. Jos vertaa vaikka tiestön hoitoon: kun tie on huonossa kunnossa, vedetään vain asfaltti päälle, Oinas-Panuma totesi.

Ratkaisuksi hän ehdotti pitkäjänteistä, 10 vuodelle ulottuvaa parlamentaarista sopimusta mielenterveyskriisin ratkaisemisesta. Toimien pitää olla toisiaan tukevia. Nyt esimerkiksi terapiatakuu tuntuu laastarilta avohaavaan, kun samaan aikaan toiset toimenpiteet lisäävät lapsiperheköyhyyttä.

Huolta keskustelijoissa aiheutti myös päätökset leikata mielenterveyskysymysten parissa toimivilta järjestöiltä. Pelkona on, että nyt saatavat säästöt maksetaan myöhemmin moninkertaisina takaisin.

Ongelmat kumpuvat yhteiskunnan rakenteista

Vaalavuo haastoikin väen miettimään, mistä lasten ja nuorten mielenterveysongelmat kumpuavat. Mikä on rakenteiden ja yhteiskunnan aiheuttamaa?

– Emme voi ajatella mielenterveyttä vain yksilön ominaisuutena. Se on jotain, joka rakentuu ympäristöstä, yhteiskunnasta, Vaalavuo totesi.

Hän nosti esimerkiksi tutkimuksissa esille tulleen tiedon, että vuoden loppupuolella syntyneillä lapsilla on enemmän ADHD-diagnooseja kuin vuoden alussa syntyneitä.

– Onko näillä luokan nuoremmilla todellisuudessa kyse mielenterveyden ongelmasta vai jostain muusta: käytösongelmista, oppimishäiriöistä? Voisiko ongelman ratkaista muutoin kuin hoitamalla mielenterveyttä, Vaalavuo kysyi.

Ongelman poistamisen taikasauvan käteensä saaneet panelistit poistaisivatkin ensi vaiheessa lapsiköyhyyden ja hoitojonot sekä lähettäisivät lisää aikuisia kouluihin ja antaisivat vertaistukea yksinäisille nuorille.

– Meidän tarvitsemme päättäjiltä vahvan sitoumuksen. Ja meidän on saatava kaikki – koulut, päiväkodit, yritykset, naapurit – mukaan, Vaalavuo totesi.

Stigma on lieventynyt

Panelistit näkivät myös myönteistä kehitystä. Mielenterveyden häiriöistä uskalletaan nykyisin puhua avoimemmin, stigma on haalistumassa. Vielä kun opitaan ymmärtämään, että ihminen ei ole yhtä kuin hänen sairautensa.

– Älä oleta, mihin mielenterveyden diagnoosin saanut nuori pystyy tai kykenee. Annan hänen olla kokonainen ihminen, Guillard totesi.

Oinas-Panuma nosti onnistumisten joukkoon myös toisen asteen pakollisuuden sekä harrastamisen Suomen mallin.

Tutkimus auttaa lasten ja nuorten auttamisessa

Tapahtuman innoittajana oli havainto siitä, miten hyvistä puheista huolimatta mielenterveyskriisi vain pahenee. INVESTin varajohtaja, psykologian professori Christina Salmivalli totesi lasten ja nuorten mielenterveystilanteen kulkeneen aina vain huonompaan suuntaan.

Kun 10 vuotta sitten 17 prosenttia tytöistä kertoi kouluterveyskyselyssä kokeneensa kohtalaista tai vaikeaa ahdistuneisuutta, viime vuonna osuus oli jo 34 prosenttia. Poikien kokema ahdistuneisuus on selvästi alemmalla tasolla ollen viime vuonna vajaat 10 prosenttia, mutta Salmivalli muistutti myös siinä olevan 50 prosentin kasvu 10 vuoden aikana.

– Tilanne ei kuitenkaan ole toivoton. Meillä on paljon tutkittua tietoa, jota voimme hyödyntää, Salmivalli totesi.

Lasten ja nuorten mielenterveys on ollut yksi tutkimuksen lippulaiva INVESTin kärkiteema. Aihetta on tutkittu monitieteisesti ja laajasti, ja keskuksessa on kehitetty ja tutkittu mielenterveyteen liittyviä interventioita, sekä koulutettu ammattilaisia niiden käyttöön. Tapahtuman minimessuilla esittäytyi 15 interventiota, mukana muun muassa kiusaamisen vastainen KiVa Koulu -ohjelma, Voimaperheet-toimintaohjelman useat eri interventiot, Ihmeelliset vuodet -toimintamalli, Eurooppaan levitetty Lapset puheeksi -malli sekä uusimpina tulokkaina Vanhempien mentalisaatio ja Tita-mindfullness.

Tapahtumassa INVESTin tutkijat johdattivat alustuksissaan tuoreimpaan tutkittuun tietoon. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen johtava tutkija Maria Vaalavuo kertoi mielenterveyden ja eriarvoisuuden kytköksestä, Turun yliopiston lastenpsykiatrian tutkimuskeskuksen professori André Sourander siitä, miten varhaiset ja vaikuttavat interventiot voivat toimia lasten ja nuorten mielenterveyden tukena ja Turun yliopiston psykologian professori Kirsi Peltonen avasi, miten mielenterveyttä voidaan tukea monikulttuurisessa ympäristössä.

Professori André Sourander siteerasi Nobelisti James J. Heckmania, jonka mukaan paras tapa vähentää alijäämiä on investoida laadukkaaseen varhaislapsuuden kehitykseen heikommassa asemassa oleville lapsille. Lastenpsykiatrian tutkimuskeskus on vastannut tähän kehittämällä useita vanhemmuusohjelmia.
– Kun rakennamme esimerkiksi ahdistuneisuusohjelmaa murrosikäisille, on tärkeää, että vanhemmat ovat mukana, Sourander totesi.

Professori Kirsi Peltonen haastoi meidät huomaamaan sodan tai muun traumaattisen kokemuksen jälkeen Suomeen saapuneiden nuorten erityiset ominaisuudet.
– Tällaisissa tilanteissa lapsi tai nuori joutuu kehittämään taitoja, joita muilla samanikäisillä ei ole. On tärkeää nähdä lapsen vahvuudet, myös ei-tavanomaiset tai eri kulttuurista nousevat, Peltonen totesi.

Sivun pääkuvassa Maria Vaalavuo, joka kertoi puheenvuorossaan, miten vanhempien ja lasten mielenterveyden välillä on selkeä yhteys, molempiin suuntiin. Myös vanhemman koulutustaustalla on yhteys lapsen mielenterveyteen, jopa vahvemmin kuin tulotaso.