Lapsille ja perheille kehitetään mielenterveyden huomioivia hoitopolkuja

Lasten ja perheiden lisääntyneet mielenterveyshaasteet ovat laaja eurooppalainen ongelma. Viron, Italian ja Suomen yhteinen Children & Family Mental Well-being in Healthcare (CFMWH) -projekti etsii ratkaisua kehittämällä hoitopolkuja, joissa mielenterveydestä puhuminen perheen monenlaisissa tilanteissa on luonteva osa perusterveydenhuoltoa, erikoissairaanhoitoa sekä avo- ja laitoshoitoa.

Terveydenhuollon ammattilaiset ovat avainasemassa perheiden psyykkisen hyvinvoinnin tukemisessa silloin, kun perheissä kohdataan somaattista sairautta. Ohjeistuksissa, koulutuksessa ja palvelujen saatavuudessa liittyen mielen hyvinvointiin näissä tilanteissa on edelleen puutteita.

Lapsen mielenterveyden tukeminen esimerkiksi vanhemman sairastuessa jää usein huomioimatta, koska ammattilaisilla ei ole riittäviä resursseja tai varmuutta tarkastella perheen kokonaistilannetta. Samalla mielenterveyspalveluihin pääsy on vaikeaa, ja osa vanhemmista välttelee avun hakemista stigman vuoksi.

CFMWH projekti pyrkii ratkomaan haastetta kehittämällä kunkin partnerimaan hoitopolkuja lasten perheiden mielenterveyttä paremmin huomioiviksi. Tavoitteena on integroida mielenterveys osaksi jo olemassa olevia hoitopolkuja niin, että mielenterveyden huomioimisesta tulee käytännöllinen ja hallittava osa terveydenhuollon arkea kuormittamatta ammattilaisten työtä.

Tavoitteena on myös pystyä puuttumaan erilaisiin mielenterveyden haasteisiin entistä aiemmin, jolloin varhaisen tuen toimet ovat sekä saavutettavampia että kestävämpiä.

Tutkimuksen lippulaiva INVESTissä projektia johtaa psykologian professori Kirsi Peltonen.

Muuttuvat terveydenhuollon tarpeet ja kasvava mielenterveysvastuu

CFMWH projekti sai alkunsa tammikuussa 2026 päättyneen, Let’s Talk about Children projektin aikana, missä Suomessa kehitetty Lapset puheeksi -menetelmä integroitiin osaksi kahdeksan Euroopan maan palvelujärjestelmää.

Metodin implementointi onnistui hyvin, mutta projektin aikana etenkin Virossa, Italiassa ja Suomessa tunnistettiin tarve kehittää laaja-alaisesti eri terveydenhuollon ammattilaisten valmiuksia huomioida ylipäätään lasten ja perheiden mielenterveys osana tavanomaisempaa hoitoa.

Yleislääkärit, sairaanhoitajat ja fysioterapeutit ovat usein perheiden ensimmäinen kontakti, vanhemman tai lapsen sairastuessa somaattisesti, mutta hoitopolut eivät tue mielenterveyteen liittyvien keskustelujen käymistä, eikä ammattilaisilla aina ole siihen tarvittavia työkaluja.

Suomessa lainsäädäntö velvoittaa huomioimaan lasten tarpeet osana aikuisten hoitoa, mutta meilläkin kiire ja tuen puute estävät periaatteen toteutumisen, erityisesti päivystyksessä ja erikoissairaanhoidossa. Erityisesti akuuteissa tai äkillisissä tilanteissa lapset jäävät usein vaille tarvitsemaansa psykologista tukea.

Nämä haasteet heijastavat laajemminkin eurooppalaisia haasteita lasten mielenterveyden huomioimisessa osana terveydenhuoltojärjestelmiä.

Mielenterveys osaksi terveydenhuollon peruskoulutusta

Terveydenhuollon tarpeet muuttuvat alati ja ammattilaisilta odotetaan yhä kokonaisvaltaisempaa asiakkaan huomioimista. Terveydenhuoltojärjestelmien tunnistaessa yhä paremmin varhaisen mielenterveystuen merkityksen, tarvitsevat ammattilaiset koulutusta, joka auttaa heitä tunnistamaan ja käsittelemään näitä kysymyksiä osana olemassa olevia hoitopolkuja.

Nykyinen lääketieteen ja terveydenhuollon koulutus keskittyy edelleen pitkälti fyysiseen terveyteen ja akuuttiin hoitoon, ja mielenterveyttä käsitellään usein erillisenä, erityisosaamista vaativana osa-alueena sen sijaan, että se olisi integroitu osaksi yleisiä hoitopolkuja.

Sisällyttämällä mielenterveys osaksi ammattilaisten rutiinikoulutusta hanke vie opetusta kohti moniammatillista ja käytännönläheistä oppimista, joka on suoraan hyödynnettävissä työelämässä.

Projekti tukee Erasmus+ -ohjelman vocational education and training (VET) painopistettä ja tarjoaa terveydenhuollon nykyisille ja tuleville ammattilaisille konkreettisia taitoja ja selkeitä hoitopolkuja. Projektissa tuotettavat koulutusmateriaalit ja verkkokurssi tarjoavat sekä teoreettista tietoa että käytännön harjoittelua ammattilaisten tueksi.

Kohderyhmiä ovat perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon ammattilaiset – lääkärit, sairaanhoitajat, kätilöt, fysioterapeutit ja muu hoitohenkilöstö – sekä tulevat terveydenhuollon ammattilaiset.

Yhdistämällä ammatillisen, korkea- ja aikuiskoulutuksen elementtejä projekti vahvistaa terveydenhuollon ja koulutuksen välistä yhteyttä ja varmistaa, että lasten ja perheiden mielenterveys sisältyy osaksi peruskoulutusta ja jatkuvaa ammatillista kehittymistä.

Monialainen eurooppalainen konsortio

CFMWH projektissa on mukana viisi organisaatiota, joilla jokaisella on oma selkeä roolinsa ja erityisosaamisensa lasten ja perheiden mielenterveyden edistämisessä.

Projektia koordinoi virolainen Stories for Impact (SFI), yhteiskunnallisen vaikuttavuuden konsulttiyritys. SFI tuo hankkeeseen palvelumuotoilun, arvioinnin ja vaikuttavuusmittaamisen osaamista, mikä varmistaa, että kehitettävät hoitopolut ja koulutusmallit ovat käytännöllisiä, käyttäjälähtöisiä ja vaikuttavia.

Muut hankkeen partnerit ovat tuttuja Let’s Talk about Children -projektista.

Virolainen Peaasjad MTÜ on maan tunnetuimpia mielenterveysjärjestöjä, joka keskittyy lasten ja nuorten hyvinvointiin, varhaiseen tukeen ja stigman vähentämiseen. Heidän vahvuutenaan on tieteellisen tiedon, yhteisölähtöisyyden ja vaikuttamistyön yhdistäminen.

Italiassa hanketta toteuttavat Contatto-yhdistys ja Niguarda-sairaala, jotka tuovat mukanaan vahvan käytännön kokemuksen mielenterveystyöstä sairaala- ja poliklinikkaympäristöissä. Heidän kauttaan hankkeessa voidaan kehittää ja testata toimintamalleja todellisissa kliinisissä tilanteissa, joissa perheiden tukeminen on usein haastavinta, mutta myös kaikkein tärkeintä.

Turun yliopisto ja INVEST tarjoaa konsortiolle tutkimusperustaisen näkökulman ja asiantuntemusta terveydenhuollon ammattilaisten koulutuksen kehittämisestä. Roolimme onkin varmistaa, että hankkeen tuotokset ovat pedagogisesti kestäviä ja sovellettavissa sekä perus- että täydennyskoulutukseen.

Tehtävämme on kerätä eri maiden ammattilaisilta tietoa siitä, miten he nykyisessä työssään tunnistavat lasten ja perheiden tarpeita, miten eri palvelujärjestelmät tukevat tätä työtä ja millaisia muutoksia tai työkaluja he itse toivoisivat työnsä tueksi.

Keräämämme tiedon pohjalta laaditaan ohjeistuksia niin hoitopolkujen kehittämiseen kuin perheiden kohtaamiseen ja lasten näkökulman puheeksi ottamiseen. Ohjeistuksissa huomioidaan erilaiset terveydenhuollon kontekstit, kuten avo- ja osastohoito sekä perus- ja erikoissairaanhoito.

Lisätiedot: Professori Kirsi Peltonen

Teksti: Helka Oksanen