Poika istuu rappusilla ja katsoo puhelinta

Lasten ja nuorten mielenterveysongelmien varhaista tunnistamista ja hoitoa tulee parantaa

Lapsuusiän mielenterveysongelmat jäävät usein tunnistamatta ja hoitamatta. Tämä on ongelmallista, sillä hoitamattomien lapsuusiän mielenterveysongelmien ennuste on huono. Resurssien niukkuuden ja kasvavan potilasmäärän johdosta lapsille ja nuorille suunnatut mielenterveyspalvelut ovat olleet kuormittuneita jo vuosia.

Lasten ja nuorten mielenterveyspalveluita on kehitettävä seuraavalla hallituskaudella. Lapsilla ja nuorilla tulee olla mahdollisuus saada oikea-aikaista ja tehokasta hoitoa mielenterveyden ongelmiin.

  • Lapsuudessa alkaneisiin hoitamatta jääneisiin mielenterveysongelmiin liittyy riskikäyttäytymisen lisääntymistä nuoruudessa.
  • Koulupudokkuus ja alhainen koulutustaso aikuisiässä ovat vahvasti yhteydessä lapsuudessa alkaneisiin mielenterveysongelmiin.
  • Varhaisella tunnistamisella ja näyttöön perustuvalla varhaisella hoidolla voidaan ehkäistä vakavia mielenterveyden häiriötä ja niistä aiheutuvia inhimillisiä ja taloudellisia seurauksia.
  • Tavoitteena on puuttua ongelmiin oikea-aikaisesti lasten luonnollisissa ympäristöissä, kuten perheessä, varhaiskasvatuksessa ja koulussa.

Lapsille ja perheille tarjottavat tutkimukseen perustuvat ennaltaehkäisevät psykososiaaliset hoitomenetelmät ovat inhimillisen kärsimyksen vähentämisen lisäksi yksi merkittävimmistä keinoista vaikuttaa erilaisiin sosiaali- ja terveysmenoihin yhteiskunnassa tulevina vuosina ja vuosikymmeninä.

Vanhempainohjaus on tehokas keino lasten käytösongelmien ehkäisyyn

Lapsuudesta aikuisuuteen jatkuvat väestötutkimukset osoittavat, että käytösongelmat ovat yleisin lasten mielenterveysongelma, ja ne ovat yhteydessä moniin terveysongelmiin myöhemmällä iällä. Hoitamattomat lapsuusiän käytösoireet ovat yhteydessä aikuisuuden psykiatrisiin häiriöihin, päihdeongelmiin, rikollisuuteen ja syrjäytymiseen.

Tästä syystä lasten hoitamattomat käytösongelmat ovat merkittävä kansanterveydellinen ja -taloudellinen ongelma. Ne tuottavat kärsimystä sekä oireilevalle lapselle että hänen lähipiirilleen, ja niiden kustannukset koskettavat laajasti yhteiskunnan eri sektoreita.

  • Lapsuusiän käytösongelmat ovat yleisin lasten mielenterveysongelma.
  • Lasten käytösongelmat on mahdollista tunnistaa varhain jo ennen kouluikää.

 

Vanhempainohjaus on osoitettu vaikuttavimmaksi psykososiaaliseksi menetelmäksi lasten käytösongelmien hoidossa. Se on myös tehokkain tapa ennaltaehkäistä myöhempiä ongelmia. Ohjaus antaa vanhemmille työkaluja vastata lapsen käytösongelmiin.

Voimaperheet-toimintamallissa käytösongelmien riskiryhmään kuuluvat lapset tunnistetaan väestötasolla vanhemman arvion perusteella neuvolan 4-vuotistarkastuksen yhteydessä Vahvuudet ja vaikeudet -seulontalomakkeen (SDQ) avulla.

Vanhempainohjausohjelmassa harjoitellaan myönteisen vanhemmuuden taitoja digitaalisessa hoitoympäristössä ohjelmaan koulutetun valmentajan viikoittaisessa puhelinohjauksessa. Valmentajat ovat terveydenhuollon ammattihenkilöitä. Ohjelma perustuu sosiaalisen oppimisen teoriaan. Se sisältää 10 teemaa ja kestää noin neljä kuukautta.

Voimaperheet-vanhempainohjauksen hoitotutkimus toteutettiin väestötason tutkimuksena perusterveydenhuollossa. Tutkimuksessa ohjelma osoittautui vaikuttavaksi ja sen myönteiset pitkäaikaisvaikutukset säilyivät myös kahden vuoden seurannassa.

Tällä hetkellä toimintamalli on käytössä kymmenellä hyvinvointialueella. Implementoitua mallia tutkitaan edelleen.

Voimaperheet-kokonaisuuteen kuuluu riskiryhmälle kohdennetun ohjelman lisäksi kaikille pienten lasten vanhemmille tarjottava digitaalinen Ole läsnä lapsellesi -ohjelma. Molemmilla ohjelmilla tuetaan myönteistä vanhemmuutta.

Ahdistuneisuuden tunnistaminen ja varhainen hoito vähentävät ongelmia tulevaisuudessa

Hoitamaton ahdistus lapsuudessa ennustaa masennusta, päihteiden väärinkäyttöä, itsetuhoisia ajatuksia ja muita psykiatrisia häiriöitä aikuisuudessa.

Lasten ahdistusoireiden tunnistaminen osana kouluterveydenhuoltoa ja matalan kynnyksen hoidon tarjoaminen auttavat ahdistuksesta kärsiviä lapsia ja heidän perheitään.

 

Huolet hallintaan on Turun yliopiston Lastenpsykiatrian tutkimuskeskuksen kehittämä digitaalinen ohjelma, joka on tarkoitettu kouluikäisten lasten ahdistuneisuuden hoitoon. Ohjelma kestää 10 viikkoa ja se koostuu lapsille ja heidän vanhemmilleen suunnatusta internetsivustosta ja viikoittaisesta puhelinohjauksesta.

Huolet hallintaan -ohjelman hoitotutkimuksessa menetelmä havaittiin vaikuttavaksi. Pidemmässä seurannassa ohjelman myönteiset vaikutukset korostuivat erityisesti ahdistuneisuushäiriön diagnoosin saaneilla lapsilla.

Hoitomenetelmien tulee perustua tieteelliseen näyttöön

Suomessa psykososiaalisia hoitoja on otettu käyttöön ilman systemaattista vaikuttavuustutkimusta ja jalkauttamissuunnitelmaa, mikä heikentää hoidon laatua ja uusien, tutkimuspohjaisten hoitomuotojen juurtumista palvelujärjestelmään.

Hoitomenetelmiä tulee kehittää tutkimusperustaisesti: tunnistaa ongelma ja sen taustatekijät, hyödyntää aiempaa tutkimusta, pilotoida, tutkia vaikuttavuus satunnaistetulla kontrolloidulla asetelmalla riittävällä seurannalla ja toteuttaa suunnitelmallinen jalkauttaminen yhteistyössä alueellisten toimijoiden kanssa.

Suomalaisessa palvelujärjestelmässä tulee panostaa tutkitusti vaikuttavien varhaisten menetelmien käyttöön perusterveydenhuollossa. Tutkimusnäyttöön perustuvien menetelmien hyödyntäminen estää resurssien käyttöä tehottomiin palveluihin.

Tehokkaiden hoitomenetelmien tuloksellisuutta ja laatua tulee seurata myös silloin, kun ne on viety osaksi palvelujärjestelmää.

Politiikkasuositukset

  • Suomessa tulee kehittää ja jalkauttaa tutkitusti tehokkaita psykososiaalisia hoitomenetelmiä osaksi lasten, nuorten ja perheiden palveluja.
  • Suomessa tulee keskittyä lasten käytösongelmien ja ahdistuneisuuden tunnistamiseen ja hoitoon
  • Vanhemmille tulee tarjota peruspalveluissa tietoa, ohjausta ja tukea vanhemmuuteen tutkittuun tietoon nojaten.
  • Tutkittujen hoitomenetelmien jalkauttamista hyvinvointialueiden palveluvalikoimaan on tuettava systemaattisesti ja sitä tulee koordinoida kansallisesti.

Tutkimusta aiheesta:

Predictors of Outcomes of Parent Training Targeting Disruptive Behavior in Children Aged 4 Years at 6-Month Follow-Up: Results From a Large Prospective Cohort Implementation Study. Westerlund M, Hinkka-Yli-Salomäki S, Ristkari T, Kinnunen M, Baumel A, Sourander A. J Med Internet Res 2026;28:e79592.

From research to reality: digital parent training for managing disruptive behaviour in children. Ristkari T., Kinnunen M., Kurki, M. In Beyond the Nordic Welfare State. Cheltenham, UK: Edward Elgar Publishing 2026.

Internet-Based Cognitive–Behavioral Therapy Intervention Master Your Worries With Telephone Coaching for Anxious Finnish Children Aged 10-13 Years: A Population-Based Randomized Controlled Trial, Sourander A, Korpilahti-Leino T, Kaajalaakso K, Ristkari T, Hinkka-Yli-Salomäki S, Ståhlberg T, Luntamo T, Journal of the American Academy of Child & Adolescent Psychiatry, Volume 64, Issue 11, 2025, https://doi.org/10.1016/j.jaac.2024.11.024.

BePresent universal internet-based parenting intervention: Single-arm pre-post intervention study. Mishina, K., Baumel, A., Kinnunen, M., Ristkari, T., Heinonen, E., Hinkka-Yli-Salomäki, S., & Sourander, A. (2025).  Journal of Medical Internet Research, 27, e65391.

Effectiveness of an Internet-Based and Telephone-Assisted Training for Parents of 4-Year-Old Children With Disruptive Behavior: Implementation Research. Sourander A, Ristkari T, Kurki M, Gilbert S, Hinkka-Yli-Salomäki S, Kinnunen M, Pulkki-Råback L, McGrath PJ. J Med Internet Res 2022 Apr 4;24(4):e27900.

Web-Based Parent Training Intervention With Telephone Coaching for Disruptive Behavior in 4-Year-Old Children in Real-World Practice: Implementation Study. Ristkari T, Kurki M, Suominen A, Gilbert S, Sinokki A, Kinnunen M, Huttunen J, McGrath P, Sourander A. J Med Internet Res 2019 Apr.

Internet-Assisted Parent Training Intervention for Disruptive Behavior in 4-Year-Old Children: A Randomized Clinical Trial. Sourander A, McGrath PJ, Ristkari T, Cunningham C, Huttunen J, Lingley-Pottie P, Hinkka-Yli-Salomäki S, Kinnunen M, Vuorio J, Sinokki A, Fossum S, Unruh A. JAMA Psychiatry. 2016 Apr;73(4):378-87.