Suomalaiset ovat huolissaan eriarvoisuudesta
Tasa-arvo on suomalaisille tärkeää, osoittaa tutkimuksen lippulaiva INVESTin kattaviin kyselytutkimusaineistoihin perustuva tutkimus. Tulokset kuitenkin osoittavat, että suhtautuminen eriarvoisuuteen on aiempaa eriytyneempää.
Suomalaiset kannattavat edelleen vahvasti tulonjaon, terveyden ja koulutuksen tasa-arvoa. Noin kaksi kolmasosaa väestöstä pitää tulo- ja terveyseroja ja kaksi viidesosaa koulutuseroja Suomessa liian suurina. Turun yliopiston sosiologian professori Mikko Niemelän, THL:n erikoistutkija Niko Eskelisen ja Turun yliopiston tutkija Markus Laanisen tutkimuksessa analysoitiin suomalaisten eriarvoisuutta koskevien mielipiteiden muutoksia vuosien 2016 ja 2025 välisenä aikana.
Tuloeroja liian suurina pitävien osuus on laskenut tarkasteluperiodin aikana tasaisesti 71 prosentista 62 prosenttiin. Vähäistä laskua on havaittavissa myös julkisen sektorin tuloeroja kaventavien toimien kannatuksessa.
– Kaksi kolmesta suomalaisesta kuitenkin haluaisi, että hallitus kaventaisi tuloeroja. Samaan aikaan terveys- ja koulutuseroja liian suurina pitävien osuus on noussut selvästi, sanoo Turun yliopiston sosiologian professori Mikko Niemelä tutkimuksen lippulaiva INVESTistä.
Pohjoismaisessa vertailussa Suomi on pudonnut intohimoisimman tulontasauksen kannatuksen maasta sijalle kolme Norjan pitäessä kärkipaikkaa.
Sukupuoli ja toimeentulo jakavat näkemyksiä
Tutkimuksen tulokset osoittivat, että etenkin näkemyserot naisten ja miesten välillä ovat kasvaneet. Tuloeroja pitää liian suurina noin 73 prosenttia naisista ja noin 52 prosenttia miehistä. Osuus on vähentynyt miehillä lähes 13 prosenttiyksikköä, naisilla 3,6 prosenttiyksikköä.
Terveyseroja liian suurina pitää 72 prosenttia naisista ja 56 prosenttia miehistä. Viime vuosien aikana osuus on kasvanut kummankin sukupuolen keskuudessa, selvästi enemmän kuitenkin naisilla. Vastaavasti koulutuseroihin naiset suhtautuvat miehiä kriittisemmin, ja sukupuolten väliset erot ovat kasvaneet myös niiden osalta.
– Sukupuolten väliset näkemyserot saattavat olla yhteydessä Suomessa havaittuun poliittiseen polarisaatioon miesten ja naisten välillä, Niemelä arvioi, ja lisää, että näkemyksiä jakaa selvästi myös kokemus taloudellisesta toimeentulosta.
Tuloeroja pitävät liian suurina erityisesti ne, jotka kokevat pakollisten menojen kattamisen vaikeaksi. Terveys- ja koulutuseroja liian suurina pitävien osuus kasvaa tasaisesti sen mukaan, mitä vaikeammaksi vastaaja toimeentulonsa kokee.
Näkemykset eriarvoisuudesta heijastuvat luottamukseen päätöksentekoa kohtaan
Niemelä muistuttaa, että eriarvoisuutta koskevat mielipiteet ovat sekoitus mielikuvia, kokemuksia, mediasta opittua tai omaksuttua väärää tai totuudenmukaista tietoa. Ne ovat kuitenkin tärkeä osa hyvinvointipolitiikan demokraattista perustaa.
– Väestön näkemyksillä on merkitystä sille, kuinka oikeudenmukaisena se yhteiskuntapolitiikan näkee. Siksi kansalaisten näkemyksiä eriarvoisuudesta ei voida sivuuttaa, kun tehdään ja perustellaan yhteiskuntapoliittisia päätöksiä, Niemelä toteaa ja painottaa päätöksenteon perustelun merkitystä yhteiskunnallisen luottamuksen rakentajana.
Tutkimuksessa tarkasteltiin suomalaisten asenteita eriarvoisuutta kohtaan. Suomalaisten eriarvoisuutta koskevien mielipiteiden muutoksia analysoitiin vuosilta 2016 – 2025. Tulonjakoa koskevia mielipiteitä ja niiden muutosta eri Pohjoismaissa tarkasteltiin vuosien 2002 ja 2023 väliseltä ajalta.
Lisätietoja tutkimuksesta
Niemelä, Mikko & Eskelinen, Niko & Laaninen, Markus (2026) Suomalaisten intohimo tasa-arvoon on edelleen vahvaa. Teoksessa Lauri Finér & Jussi Systä (toim.) Eriarvoisuuden tila Suomessa 2026. Tampere: Vastapaino, 13–35.
INVEST: Tietoa päätöksenteon tueksi: Eriarvoisuus huolettaa suomalaisia