Kansainvälisessä seminaarissa käsiteltiin globaalien kriisien vaikutuksia lasten ja nuorten mielenterveyteen

Lasten ja nuorten mielenterveys puhuttaa Suomessa ja maailmalla erityisesti nyt, kun nuorten hyvinvointia rasittavat monet kriisit. Pandemian myötä nuorten itsemurhat ovat olleet maailmanlaajuisesti nousussa. Tutkijoiden mukaan ilmastonmuutos ja luontokato ovat myös merkittäviä kansanterveydellisiä uhkia.

Turun yliopiston Lastenpsykiatrian tutkimuskeskuksen ja tutkimuksen lippulaiva INVESTin perjantaina 8.9. järjestämässä seminaarissa ”Global perspectives on child and adolescent mental health in times of crises” kuultiin puheenvuorot yhdeksältä tutkijalta Suomesta, Ukrainasta, Keniasta, Filippiineiltä, Argentiinasta, Israelista, Kreikasta ja Singaporesta.

Puheenvuorot käsittelivät nuorten mielenterveystilannetta eri maissa sekä erilaisia yhteiskunnallisia kriisejä, jotka vaikuttavat nuorten hyvinvointiin ja tulevaisuuden näkymiin.

Valtaosa seminaarin puhujista kuuluu Lastenpsykiatrian tutkimuskeskuksen koordinoimaan Global Child and Adolescent Mental Health (GCAMHS) -tutkijaryhmään, joka kattaa 31 maata Euroopassa, Aasiassa, Afrikassa ja Etelä-Amerikassa. Ryhmän tavoitteena on kerätä tietoa eri maiden mielenterveysongelmista ja ennen kaikkea siitä, miten ympäristö ja yhteiskunnalliset uhat, kuten pandemiat, sodat, talouden kriisit ja ilmastonmuutos vaikuttavat nuorten hyvinvointiin. Tutkimus tulee kattamaan lähes 100 000 osallistujaa.

Nuorten itsemurhat ovat nousussa

Seminaarin ensimmäiset puheenvuorot käsittelivät nuorten itsemurhia ja keinoja, joilla voidaan ehkäistä nuorten itsetuhoisuutta.

Professori Anat Brunstein-Klomek (Baruch Ivcher School of Psychology) käsitteli nuorten itsemurhien ehkäisyyn tähtääviä turvasuunnitelmia ja Brunstein-Klomekin ryhmän kehittämää virtuaalitodellisuutta hyödyntävää terveydenhuollon työntekijöille tarjottavaa koulutusta. Puheenvuorossaan Brunstein-Klomek muistutti, että nuorten itsemurhien määrä on lisääntynyt pandemian myötä.

– Mitä enemmän me koulutamme ammattilaisia itsemurhan ehkäisyyn, sitä parempaa hoitoa nuoret heiltä saavat, Brunstein-Klomek sanoi seminaarissa.

Myös Afrikassa nuorten itsemurhien määrä on noussut viimeisten vuosien aikana. Professori David Ndetei (Nairobin yliopisto) puhui seminaarissa Kenyan mielenterveystilanteesta, nuorten lisääntyneistä itsemurhista ja niistä keinoista, joilla maassa on pyritty ratkaisemaan ongelmaa.

Professori Ndetein mukaan nuorten itsemurhat ovat nousseet Keniassa peräti 58 prosentilla vuosina 2008-2017.

Ukrainan sodalla on ollut suuri vaikutus maan nuorten hyvinvointiin. Lastenpsykiatrian tutkimuskeskuksen vieraileva professori Olga Osokina Donetskin yliopistosta puhui tilaisuudessa Lastenpsykiatrian tutkimuskeskuksen johtamasta hankkeesta, jossa tarkastellaan sodan vaikutuksia lasten ja nuorten mielenterveyteen.

Professori Osokinan avaamien alustavien tulosten mukaan noin 15 prosentilla ukrainalaisnuortista on ollut itsemurhaan liittyviä ajatuksia ja yli puolella masennusoireita.

Ympäristökriisi on merkittävä kansanterveydellinen uhka

Seminaarissa kuultiin myös kaksi luentoa ympäristökriisin vaikutuksista lasten ja nuorten hyvinvointiin. Ateenan yliopiston lastenpsykiatrian professori Gerasimos Kolaitis teki seminaarissa katsauksen ilmastonmuutoksen vaikutuksista nuorten mielenterveyteen ja tulevaisuudennäkymiin, ja totesi, että tänä päivänä syntyneet lapset tulevat kokemaan arvioiden mukaan seitsemänkertaisen määrän sään ääriolosuhteita verrattuna nykytilanteeseen.

Unicefin mukaan lähes puolella maapallon 2,2 miljardista lapsesta on korkea riski kokea erilaisia ympäristökriisejä elämänsä aikana.

–  WHO:n mukaan ilmastonmuutos on ihmiskuntaa eniten uhkaava kansanterveydellinen haaste, Kolaitis sanoi.

Helsingin yliopiston dosentti, tutkija Panu Pihkala puhui tilaisuudessa suomalaisnuorten ympäristöahdistuksesta.

– Yli puolet suomalaisista nuorista uskoo, että päätöksentekijät ovat pettäneet heidät. Nuorista 76 prosenttia oli kokenut surua luonnon köyhtymisestä ja lajien katoamisesta, Pihkala kertoi seminaarissa.

Seminaarissa kuultiin lisäksi puheenvuorot Singaporen mielenterveysinstituutin tutkijalta Ong Say Howlta, argentiinalaisprofessori Maria Beatriz Moyanolta, filippiiniläisen terveystieteiden tutkimuskeskuksen apulaisjohtajalta Daisy Albertolta, professori Marika Jalovaaralta Turun yliopistosta sekä Lastenpsykiatrian tutkimuskeskuksen johtajalta, professori Andre Souranderilta.

Seminaari järjestettiin osana GCAMHS-tutkijaryhmän viikon pituista vierailua Turussa. Ryhmän muodostavat lasten ja nuorten mielenterveyden asiantuntijat seuraavissa maissa: Argentiina, Azerbaijan, Kiina, Etiopia, Suomi, Ranska, Kreikka, Indonesia, Iran, Israel, Japani, Kenia, Latvia, Liettua, Malesia, Mongolia, Nepali, Norja Filippiinit, Saudi Arabia, Singapore, Etelä-Korea, Espanja, Taiwan, Thaimaa, Uganda, Vietnam, Islanti, Intia, Ruotsi.