10 kysymystä muuttamisen vaikutuksesta lapsiin

1. Miten uuteen paikkaan muuttaminen vaikuttaa lapsen hyvinvointiin?

Tutkimukset ovat osoittaneet, että usein toistuvat muutot lapsuudessa, erityisesti teini-iässä, vaikuttavat kielteisesti lapsen hyvinvointiin. Lapset, jotka joutuvat käsittelemään samanaikaisesti useita elämänmuutoksia, kuten perheen hajoaminen, koulun vaihtaminen tai asuinpaikan muutos, kärsivät todennäköisemmin kielteisistä seurauksista, kuten alhaisemmasta itsetunnosta ja heikommasta keskiarvosta koulussa. Pelkästään koulun vaihtaminen voi heikentää lapsen sosiaalista hyvinvointia, jos ystävät jäävät vanhaan kouluun. Tämä voi olla erityisen vahingollista lapsille, joilla oli läheisiä ystävyyssuhteita entisessä koulussaan.

2. Kaikki eivät koe muuttoa kielteisenä asiana – miksi jotkut lapset sopeutuvat muutoksiin paremmin kuin toiset?

Uudet oppilaat kertovat kokevansa enemmän kiusaamista, erityisesti jos heillä on vaikeuksia saada ystäviä. Toisaalta kiusatuille lapsille koulun vaihtaminen voi tarjota helpotusta ja mahdollisuuksia rakentaa uusia ystävyyssuhteita. Sopeutuminen voi olla vaikeampaa, jos muutto johtuu perheen hajoamisesta tai taloudellisista ongelmista. Lapset voivat olla vetäytyneempiä, olla torjuvia uutta kouluaan kohtaan tai kärsiä vanhempiensa tuen puutteesta – kaikki nämä tekijät vaikeuttavat sopeutumista.

Mikäli muuttava oppilas saapuu juuri muodostettuun luokkaan, hänellä on yhtä hyvät mahdollisuudet rakentaa ystävyyssuhteita kuin muillakin. Lisäksi siirtyminen luokkaan, jossa on yhteisiä kiinnostuksen kohteita, samankaltainen akateeminen painotus tai vahvemmat vertaistukiohjelmat, voi tehdä muutoksesta helpomman. Mitä enemmän yhteistä lapsella on ikätovereidensa kanssa, sitä sujuvampaa sopeutuminen todennäköisesti on.

3. Voiko muutto vaikuttaa lapseen erityisen voimakkaasti tietyssä iässä?

Kyllä, tutkimukset ovat osoittaneet, että muutto voi olla haitallisempaa nuorille, jotka ovat iältään 10–18-vuotiaita, ja vaikutukset voivat kestää aikuisuuteen saakka. Tämä johtuu mahdollisesti siitä, että nuorilla on normaalisti laajemmat sosiaaliset verkostot kuin pienemmillä lapsilla, jotka ovat enemmän riippuvaisia vanhemmistaan. Erityisesti muuttaminen kauas merkitsee teini-ikäisille sosiaalisten suhteiden sekä ystävyyssuhteiden ja muiden tukiverkostojen menettämistä.

4. Miten vanhempien koulutustaso tai työllisyystilanne vaikuttavat siihen, miten muutto vaikuttaa lapseen?

Tuloksemme osoittavat, että vaikka otetaan huomioon vanhempien koulutus ja taloudellinen asema sekä perhetilanne vanhempien eron tai asumuseron suhteen, muuttaminen lapsuudessa erilaiselta talousalueelta toiselle liittyi riskiin jättää toisen asteen koulutus kesken. Tutkimus toteutettiin  Suomessa ja Saksassa. Suomessa nämä muut huomioon ottamamme tekijät selittivät suuren osan vaikutuksesta, mutta Saksassa näin ei ollut. Tutkimuksemme ei osoittanut, että muuttamisesta saatavat hyödyt kompensoisivat muuttamisen kielteisiä vaikutuksia lasten koulumenestykseen kummassakaan maassa.

5. Miten erilaiset tekijät kuten lapsen kieli, kulttuuri tai erityistarpeet vaikuttavat muuttokokemukseen?

Koska lapset ja nuoret usein pyrkivät sulautumaan ikätovereidensa joukkoon, koulun vaihtaminen voi olla erityisen haastavaa niille, jotka eroavat uusista luokkatovereistaan huomattavasti. Nämä erot voivat lisätä torjutuksi tulemisen riskiä. Joskus ystävyyssuhteen luominen tai osaksi ryhmää pääseminen vaatii kuitenkin vain yhden yhteisen kiinnostuksen kohteen.

6. Kuinka merkittävää on, jos lapsi joutuu vaihtamaan koulua muuton yhteydessä?

On näyttöä siitä, että muuttamisen syyt – mukaan lukien koulun vaihto – vaikuttavat merkittävästi lapsen riskiin joutua ikätovereidensa kiusaamaksi. Tämä ei kuitenkaan päde tapauksissa, joissa uusi koulu sopii lapselle paremmin esimerkiksi erikoisopetuksen tai painotetun opetussuunnitelman ansiosta.

Vertaissuhteiden näkökulmasta koulun vaihtaminen on merkittävä elämänmuutos, erityisesti teini-iässä, jolloin vertaissuhteet muuttuvat yhä tärkeämmiksi. Oppilaat, joilla oli läheisiä ystäviä entisessä koulussa, kokevat siirtymävaiheen usein vaikeammaksi näiden yhteyksien menetyksen vuoksi.

Kuitenkin oppilaat, jotka siirtyvät luokalle, jossa useimmat tai kaikki oppilaat ovat uusia, eivät näytä olevan suuremmassa vaarassa joutua ikätovereidensa kiusaamaksi kuin muut. Tämä johtuu todennäköisesti siitä, että sosiaaliset suhteet ovat vielä muodostumassa ja ryhmät, ystävyyssuhteet ja sosiaalinen asema eivät ole vielä vakiintuneet.

7. Minkälaisia vaikutuksia koulun vaihtamisella muuton yhteydessä on lapseen?

Ei ole selvää, kuinka paljon muuttaneiden ja muuttamattomien lasten oppimistulosten eroista voidaan liittää asuinpaikan muutoksen sijaan koulun vaihtoon. Aiemmat tutkimukset ovat viitanneet siihen, että niiden vaikutukset ovat yhtä suuret.

Me olemme kuitenkin saaneet tutkimuksellista näyttöä siitä, että koulun vaihtaminen, vaikka se ei vaatisikaan muuttoa, voi olla hyödyllistä peruskouluikäisille uusille oppilaille, joita on kiusattu säännöllisesti. Samanlainen mutta heikompi vaikutus on havaittu yläkoululaisilla.

Laadullinen analyysi paljastaa monimutkaisen todellisuuden, jossa jotkut uudet oppilaat ovat toiveikkaampia paremmasta tulevaisuudesta, kun taas toiset joutuvat kohtaamaan pelkoja ja menetyksiä. Lopputulos riippuu siitä, kykeneekö lapsi luomaan uusia ystävyyssuhteita ja välttyykö hän kiusaamiselta.

8. Millaisia eroja on havaittu muuttamisen vaikutuksissa eri maiden tai alueiden välillä?

Tutkimukset ovat osoittaneet, että vaikka muuttamisen vaikutukset voivat vaihdella maan, alueen ja tiettyjen olosuhteiden mukaan, usein toistuvilla muutoilla lapsuudessa on usein kielteisiä seurauksia. Näitä voivat olla heikommat oppimistulokset, alhaisempi hyvinvointi ja terveysongelmat.

Useat tutkimukset viittaavat siihen, että vaikka muuttaminen toisi joitakin etuja vanhemmille – kuten paremman työpaikan tai asunnon – nämä hyödyt eivät välttämättä kompensoi usein toistuvien muuttojen kielteistä vaikutusta heidän lastensa hyvinvointiin.

9. Kuinka pitkälle muutto yleensä vaikuttaa lapsen elämässä?

Tutkimukset viittaavat siihen, että muuttaminen ja erityisesti usein toistuvat muutot lapsuuden aikana voivat vaikuttaa hyvin pitkälle aikuisikään saakka. Muuttojen ajankohdan ja määrän huomioon ottaminen on välttämätöntä vaikutusten arvioinnissa, koska toistuvat häiriöt vakaudessa ja sosiaalisissa verkostoissa saattavat olla erityisen haitallisia yksilön hyvinvoinnille. Tämän on puolestaan osoitettu vaikuttavan koulun keskeyttämiseen, työllistymiseen aikuisiässä ja yksinäisyyteen myöhemmässä elämässä.

10. Miten lapsia ja perheitä voitaisiin tukea muuttotilanteissa?

Koska muuton syyt ovat monitahoisia ja ne liittyvät sekä vanhempien ura- ja koulutusmahdollisuuksiin tai varallisuuteen että muihin perhetilanteen muutoksiin, kuten vanhempien eroon, tukea tulisi tarjota erityisesti haavoittuvimmille ryhmille. Näitä ryhmiä ovat esimerkiksi työttömät ja he, joiden asumistilanne on epävarma.

Koulukiusaamisen näkökulmasta on tärkeää tietää, onko kiusaamista tai kiusaamiskäyttäytymistä ollut aiemmin, jotta sen jatkuminen voidaan estää uudessa vertaisryhmässä. Koulupohjaisia interventioita, esimerkiksi kiusaamisen ehkäisyohjelmia ja vertaistukea, voitaisiin edelleen kehittää tukemaan uusia oppilaita.

Teksti: Liisa Rannankallio
Käännös: Mari Ratia

Alkuperäinen juttu on julkaistu Turun yliopiston Aurora-verkkolehdessä.