Asiantuntijat kokoontuivat pohtimaan korkeakoulujen roolia EU:n kilpailukyvyn ja kestävyyden edistämisessä
Turun korkeakoulut järjestivät Brysselissä vaikuttavien suomalaisten ja pohjoismaisten kumppaneiden kanssa The Role of Higher Education Institutions in Securing the EU’s Competitiveness and Resilience -tapahtuman. Perspectives on economically and socially sustainable states fostering an equal and resilient EU -paneelikeskusteluun osallistui myös INVEST-tutkimuskeskuksen tutkimusaluejohtaja Mikko Niemelä.
Brysselissä Euroopan komission lanseeraaman tutkimus- ja innovaatioviikon aikana järjestetyssä tapahtumassa korostettiin yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen merkittävää roolia EU:n kilpailukyvyn ja kestävyyden tavoitteissa ja haasteiden ratkaisemisessa. Tilaisuudella edistettiin vuoropuhelua päättäjien, korkeakoulujen ja elinkeinoelämän välillä, ja se keräsi runsaan osallistujajoukon eurooppalaisia ja Brysselissä vaikuttavia toimijoita.
Niemelän rinnalla Turkua edustivat Turun yliopiston vararehtori Kalle-Antti Suominen, Turun ammattikorkeakoulun rehtori-toimitusjohtaja Vesa Taatila, Åbo Akademin tuotantotalouden professori Kim Wikström. Muina puhujina kuultiin muiden pohjoismaisten korkeakoulujen, Euroopan komission, Euroopan ulkosuhdehallinnon ja eurooppalaisten yliopistojen yhteistyöjärjestö EUA:n edustajia.
Panelistina Niemelä pohti taloudellisesti ja sosiaalisesti kestäviä valtioita
Tilaisuudessa korostui korkeakoulujen keskeinen asema EU:n strategisissa tavoitteissa. Keskusteluissa todettiin, että EU:n tulisi korostaa korkeakoulujen roolia kestävän ja kilpailukykyisen Euroopan rakentamisessa, sisällyttää tieteellisiä näkemyksiä entistä voimakkaammin poliittiseen päätöksentekoon, sekä varmistaa tutkimuksen riittävä rahoitus.
Yksi paneeleista avasi näkökulmia siihen, millaisia ovat tasa-arvoista ja kestävää EU:ta edistävät taloudellisesti ja sosiaalisesti kestävät valtiot. Paneeliin osallistui myös tutkimuksen lippulaiva INVESTin tutkimusaluejohtaja Mikko Niemelä. Hän sai vastattavakseen muun muassa kyksymyksen, millaisia tutkimustarpeita kestävämmän Euroopan luomiseksi on.
– Ensinnäkin, Euroopan integraatio on ollut rauhanrakentamisen menestystarina. Nykyisessä tilanteessa yksi selkeä tutkimustarve on ymmärtää resilienssin syntyä EU:n ulkoisessa toiminnassa ja ulkopolitiikassa. Meidän tulee myös yhdistää Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilariin sellaiset kysymykset kuten rauhanrakentaminen, turvallisuudentunteen edistäminen sekä ihmisten pelkojen vähentäminen, Niemelä sanoi.
Toiseksi hän totesi, että mikäli EU haluaa kykenevämmin reagoida erilaisiin sisäisiin ja ulkoisiin shokkeihin, on alueelle erityisiä shokkeja ja riskejä arvioitava nykyistä systemaattisemmin.
– Se edellyttää uudenlaista kumppanuutta Euroopassa. Meillä on esimerkiksi Pohjoismaissa vuosikymmeniä kestänyt yhteistyö hyvinvointitutkimuksessa, se pitäisi ulottaa koskemaan koko Itämeren aluetta, Niemelä totesi.
Kolmantena näkökulmana hän nosti esille tarpeen jatkaa ja laajentaa monitieteistä tutkimusta erityisesti strategisesti tärkeillä aloilla, kuten kasvussa, kestävässä kehityksessä sekä ympäristö- ja ilmastotoimissa.
Tapahtumassa korostettiin sekä perustutkimuksen että soveltavan tutkimuksen olennaista roolia tulevaisuuden innovaatioissa ja kilpailukyvyssä. Tietämyksen siirron tehokkuuden parantaminen ja tutkimuksen hyödyntäminen koko arvoketjussa nousivat keskeisiksi teemoiksi. Tieteellisen laadun tulisi ohjata päätöksentekoa myös tulevissa EU:n puiteohjelmissa.
Keskusteluissa painotettiin digitaalisen transformaation, tekoälyn ja avaruustutkimuksen merkitystä, sekä kehotettiin Eurooppaa kuromaan kiinni globaalien johtajien etumatkaa näillä aloilla. Lisäksi yksimielisyys vallitsi siitä, että ilmastonmuutosta ja biologisen monimuotoisuuden köyhtymistä vastaan on toimittava päättäväisesti tieteelliseen tietoon nojaten.