FIRE-hanke tehostaa suomalaista rekisteritutkimusta vahvistaen sen kansainvälistä asemaa
Suomeen rakennetaan uusi FIRE-infrastruktuuri vauhdittamaan ihmisten elämästä kertovien rekistereiden käyttöä tutkimuksessa. FIRE kehittää rekisteriaineistoja, kouluttaa tutkijoita rekisteriaineistojen käyttöön sekä helpottaa lupaprosesseja avaten uusia mahdollisuuksia. Uudistus tukee sekä tieteen tekemistä että tutkittuun tietoon pohjaavaa päätöksentekoa.
FIRE rakentuu Tilastokeskuksessa vuonna 2010 avatun rekisteritutkimusten tekemiseen tarkoitetun FIONA-etäkäyttöjärjestelmän pohjalle.
Vuonna 2010 luodun FIONAn käyttö on lisääntynyt vuosi vuodelta, ja nyt sitä käyttää jo 1300 tutkijaa yhteensä 290 tutkimushankkeesta. Organisaatioita FIONAn käyttäjäksi on rekisteröitynyt jo 150.
– FIONAn käyttäjäyhteisö on yksi suurimmista, ellei suurin, suomalaisista tutkimusinfrastruktuureista. Tarve rekistereiden hyödyntämiselle huippututkimuksessa ja päätöksenteossa tulee kasvamaan lähivuosina nopeasti. Tavoitteenamme on kehittää järjestelmää tarpeisiin paremmin skaalautuvaksi ja teknisesti toimivammaksi sekä vahvistaa rekisteritutkimuksen osaamista, etiikkaa ja vaikuttavuutta, FIRE-hanketta johtava Turun yliopiston professori ja tutkimuksen lippulaiva INVESTin johtaja Jani Erola sanoo.
Kehittämistyötä tehdään laajalla yhteistyöllä. FIREn eli The Finnish Infrastructure for Register-Based Research -konsortiossa ovat mukana Turun yliopisto, Tilastokeskus, Aalto-yliopisto, Tampereen yliopisto, Itä-Suomen yliopisto, Helsingin yliopisto, Jyväskylän yliopisto ja VATT Valtion taloudellinen tutkimuskeskus. Ulkoisina jäseninä mukana ovat jo Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, LUT-yliopisto ja Kansallisarkisto, ja
ovet ovat avoinna myös uusille tulijoille. Kehittämishanketta rahoittaa Suomen Akatemia.
– FIREn myötä saamme tutkijoiden käyttöön laajempia ja ajantasaisempia aineistoja, aineistojen etäkäyttö helpottuu ja tutkimus nopeutuu, Erola kertoo uuden infrastruktuurin hyödyistä.
Kehittämistyön tavoitteena on nostaa Suomi takaisin rekisteritutkimuksen huipulle. Suomi on aiemmin ollut yhteiskuntatieteellisessä rekisteritutkimuksessa maailman edelläkävijöitä, mutta muut ovat kirineet rinnalle ja osa ohitse.
Alan kehittymistä vauhdittaa myös vahva kansainvälinen yhteistyö. Ja jo nyt kumppaneina ovat esimerkiksi European Social Survey European Research
Infrastructure (ESS) ja Survey of Health, Ageing and Retirement in Europe (SHARE).
Tutkimustulokset auttavat kehittämään yhteiskuntaa
FIRE palvelee erityisesti yhteiskunta-, käyttäytymis- ja terveystieteellistä huippututkimusta, mutta sen hyödyt ulottuvat myös muille aloille.
– Rekisteriaineistojen avulla saamme tietoa kansalaisista, tietoa väestöllisestä, sosiaalisesta ja taloudellisesta toiminnasta sekä palvelujen käytöstä, Erola kertoo.
Tutkimusten tulokset puolestaan auttavat yhteiskunnallisessa päätöksenteossa. Rekistereiden avulla voidaan selvittää esimerkiksi sitä, miksi osa lapsista syrjäytyy koulupolulta, miten sosiaalipoliittiset päätökset toimivat tai millaisia vaikutuksia terveydenhuollon uudistuksilla on eri väestöryhmiin.
– FIRE parantaa tutkijoiden mahdollisuuksia tehdä rekisteritutkimusta. Etäkäytön ansiosta tutkijat saavat käyttöönsä tuoreimmat aineistot, heidän omien yksikköjensä ei tarvitse ostaa kalliita laitteistoja vaan tutkija voivat käyttää aineistoja omalta työkoneeltaan, ja FIRE avaa mahdollisuuden esimerkiksi jakaa koodeja muille tutkijoille isommassa tutkimusympäristössä. Kaikki tämä johtaa kohti parempitasoista tutkimusta, Erola sanoo.
Tarve kehitystyölle on suuri, sillä nykyisin rekisteritutkimusta tekevän tutkijan ajasta arviolta 95 prosenttia menee aineistojen muokkaamiseen käyttökuntoon. FIREn myötä aineistojen käyttökuntoon saattaminen nopeutuu merkittävästi, ja se nopeuttaa tutkimuksentekoa.
– Tavoitteenamme on luoda maailman paras rekisteritutkimuksen etäkäyttöympäristö, kehittää hyödynnettäviä rekisteriaineistokokonaisuuksia, parantaa niiden metatietoja ja kouluttaa huipputason rekisteritutkijoita, FIRE-tutkimusinfrastruktuurihanketta johtava professori Jani Erola sanoo.
FIREn myötä tarkempaa tietoa yksityisyyttä suojaten
Uusien rekisteriaineistojen tarve on kasvanut sitä mukaa kun perinteinen survey- eli kyselytutkimus on menettänyt luotettavuuttansa. Kun parhaimpina
aikoina jopa 60 prosenttia kyselyn saaneista vastasi siihen, nykyisin vastausprosentti jää parhaimmillaankin 20:n tuntumaan. Rekisteritutkimuksen avulla päästään laajoihin ja sitä kautta kokonaisuutta luotettavasti edustaviin aineistoihin. Rekistereissä ei ole perinteisessä mielessä katoa tai vastaavirheitä.
Tutkijat voivat esimerkiksi kerätä samaan ihmiseen liittyviä tietoja eri rekistereistä ja yhdistää ne. Näin voidaan nähdä, miten asiat liittyvät toisiinsa ja mitkä tekijät vaikuttavat esimerkiksi myöhempiin elämänvaiheisiin.
Yksittäisen kansalaisen kannalta malli tukee yksityisyyden suojaa. Järjestelmä pitää tiedot anonyymeina, ja tutkija näkee tutkijajoukon tietoja yhteisenä massana, ei yksiöittäin.
Kehitystyötä viedään eteenpäin viidessä työpaketissa
Kehittämistyötä viedään eteenpäin viidessä eri työpaketissa. Yhdessä työpaketissa kehitetään Tilastokeskuksen ylläpitämää FIONA-etäkäyttöjärjestelmää ja muita tutkimuspalveluja, toisessa parannetaan olemassa olevien valmisaineistojen tietosisältöjä ja kehitetään uusia valmisaineistoja liittämällä FIREen muiden rekisterinpitäjien aineistoja. Kolmas työpaketti luo Suomeen rekisteritutkimuksen johdattelevaa peruskoulutusta ja pyrkii synnyttämään kansallisen rekisteritutkijoiden yhteisön.
Yhdessä työpaketissa selvitetään Tilastokeskuksen ja muiden Suomessa ja ulkomailla toimivien tietolupaviranomaisten lupakäytännöt ja eettiset arvioinnit, ja laaditaan yhtenäiset ja vaiheittaiset ohjeistukset lupaprosesseista ja eettisen arvioinnin käytännöistä.
Yksi työpaketti vahvistaa rekisteriaineistoja hyödyntävän tutkimuksen vaikuttavuutta Suomessa ja kansainvälisesti, koordinoi rahoitushakemuksia ja kehittää tietoturvaa rekisterinpitäjien kanssa.
FIREä viedään eteenpäin viiden työpaketin voimin. Säännöllisin väliajoin kaikkien pakettien edustajat kokoontuvat päivittämään kunkin työpaketin tilanteen ja keskustelemaan etenemisestä. Aikataulu on rivakka, Suomen Akatemian rahoitus ulottuu vuoteen 2028.
