Hyvinvointivaltiota pelastamassa: SuomiAreenassa puhututti päätöksenteon uudistaminen

Tutkimuksen lippulaiva INVEST on runsaan seitsemän vuoden aikana selvittänyt, miten hyvinvointivaltion kestävyyttä voidaan ylläpitää ja vahvistaa muuttuvassa maailmassa. SuomiAreenassa peräänkuulutettiin kriittisempää arviointia hyvinvointipolitiikkaan ja päätöksentekijöille tilaa muuttaa näkemyksiään. 

Suomen väestö ikääntyy, osaamistasomme nousu on pysähtynyt ja turvallisuusympäristön muutokset luovat hyvinvointivaltiolle kilpailevia kustannuksia. Päätöksentekijät joutuvat väistämättä tekemään hyvinvointivaltion tulevaisuuteen vaikuttavia ratkaisuja. 

Turun yliopiston ja THL:n yhteinen tutkimuksen lippulaiva INVEST julkaisi tänä vuonna kirjan Beyond the Nordic Welfare State – Extending Social Investments with Interventions, jonka pohjalta SuomiAreenassa keskusteltiin hyvinvointivaltion pelastamisen edellytyksistä. 

Hyvistä aikomuksista kohti vaikuttavampia politiikkatoimia

Tutkijoiden mukaan hyvinvointipolitiikan prosessien tulisi nojata nykyistä vahvemmin hyvän tahdon sijaan vaikuttavuuden arviointiin. Tämä merkitsee palvelujen, kannustimien ja velvoitteiden kriittistä ja vaikuttavuustietoon pohjaavaa tarkastelua. 

– On tosi olennaista arvioida politiikkatoimien vaikuttavuutta. Kaikkihan me haluamme huono-osaisille hyvää, mutta suuri haaste on tunnistaa, milloin meidän tulee korjata tehtyjä päätöksiä ja luopua toimimattomista ratkaisuista, totesi INVESTin johtaja, Turun yliopiston akatemiaprofessori Jani Erola. 

Erola kiitteli suomalaista hallintokulttuuria ja sen laajoja hyvinvointipoliittisia esiselvityksiä. Hän kuitenkin huomautti, että tehdyistä päätöksistä puuttuu tavallisesti kokonaan seuranta. Silloin kukaan ei tiedä varmasti, saavutetaanko valituilla toimenpiteillä se, mitä tavoiteltiin.  

Ennaltaehkäisy vaikuttaa mutta budjettikehikko puuttuu

Hyvinvointivaltiota pyritään pelastamaan siirtämällä sosiaali- ja terveyspalvelujen painopistettä ongelmien korjaamisesta ennaltaehkäisyyn. Lukuisat tutkimukset osoittavat, että ennaltaehkäisy on edullisempaa ja inhimillisempää kuin korjaaminen.

Painopisteen siirto on kuitenkin osoittautunut päätöksentekijöiden mukaan mutkikkaaksi. 

– Yhtä kauan kuin olen ollut politiikassa mukana, on puhuttu siitä, että ennaltaehkäisy on halvempaa. Mutta kun laaditaan valtion talousarvioita, sitä säästöä ei osata katsoa. Olen odottanut, että saisimme budjetointikehikon, joka tekisi ennaltaehkäisystä näkyvää, sosiaali- ja terveysministeriön valtiosihteeri Laura Rissanen harmitteli. 

Osaaminen tuo hyvinvointia

Erityisesti silloin, kun velkajarruun on sitouduttu ja palveluverkkoa tarkastellaan sakset kädessä, tarvittaisiin näyttöä siitä, mitkä palvelut ovat välttämättömiä, mitkä ehkäiseviä, missä on päällekkäisyyksiä tai olematon hyöty.  

– Sosiaaliturva, ja sosiaali- ja terveyspalvelut eivät varsinaisesti pysty ratkaisemaan talouden, työmarkkinoiden tuottavuuden ja kasvun ongelmia. Hyvinvointivaltio on pohjimmiltaan vakuutus ja turva elämän riskejä vastaan, ja ratkaisukeinoja hyvinvointivaltion rahoittamiseksi pitää katsoa muualtakin, muistutti THL.n tutkimusprofessori Pasi Moisio. 

Keskustelijat olivat yksimielisiä siitä, että koulutusinvestoinnit ovat panostuksia tulevaisuuden hyvinvointivaltioon. 

– Tiedämme, että koulutuksen kautta työllisyys kasvaa, ja jos rahaa jostakin löytyy, niin siitä, että saamme nykyistä useamman suomalaisen töihin. Mehän pyrimme turvaamaan kaikille koulutuspaikan, mutta ehkä pitäisi miettiä, palveleeko nykyinen malli kaikkia. Pitää hyväksyä, että kun joku tarvitsee enemmän tukea, niin hän myös saa enemmän tukea, Rissanen pohti.  

Sosiaalidemokraattien puoluevaltuuston tuore puheenjohtaja Emilia Kangaskolkka piti politiikkatoimien kohdentamista tervetulleena lisänä keskusteluun hyvinvointivaltion tulevaisuudesta. 

– Tietty joukko ihmisiä tulee aina tarvitsemaan palvelujärjestelmän tukea. Suomessa joka kymmenes nuori on täysin koulutuksen ja työelämän ulkopuolella, jolloin työllistymisen todennäköisyys elämän aikana putoaa kovin matalalle. Mielestäni on todella hedelmällistä keskustella kohdennetuista toimenpiteistä hyvinvointivaltion uudistamiseksi, hän sanoi.  

Saako päätöksentekijä muuttaa mieltään?

Kangaskolkka totesi, että liikkumavara hyvinvointipoliittisten kokeilujen tekemiseen on tällä hetkellä vähäistä. Hän arvosti tutkimustiedon päätöksentekijöille tarjoamia toimintaedellytyksiä.  

Tutkijat ja päättäjät olivat samoilla linjoilla siitä, että päättäjien mahdollisuuksia korjata näkemyksiään vaikuttavuusnäytön perusteella tulisi tukea.  

Moisio muistutti, että maailmalla Suomea ja muita Pohjoismaita ihaillaan sosiaalisten investointien maina, joissa ongelmien ennaltaehkäisy on hyvää. Hän nosti esiin kansalaisten solidaarisuuden merkityksen edellytyksenä hyvinvointivaltion onnistuneelle uudistamiselle.  

– Hyvinvointivaltion tehtävä on turvata taloudellisia ja sivistyksellisiä oikeuksia, mutta oikeudet eivät elä ilman solidaarisuutta ja yhteisvastuuta. Laaja hyvinvointivaltio joutuu näiden oikeuksien toteuttamiseksi myös vaatimaan kansalaisiltaan paljon, kuten aktiivista työnhakua ja mahdollisimman pitkiä työuria, hän kiteytti.  

 

Katso tallenne Luottamus ja rahat hukassa? Miten pelastamme suomalaisen hyvinvointivaltion.  

Investissä kehitetty uusi malli auttaa kohdentamaan hyvinvointivaltion rajallisia resursseja vaikuttavammin. Malli ohjaa tekemään tietoisia päätöksiä ongelmien ennaltaehkäisyn (investoinnit) ja korjaamisen (interventiot) välillä, sekä seuraamaan tehtyjen päätösten vaikuttavuutta. Katso video upotuksesta tai linkistä.

Haluatko lukea lisää investointien ja interventioiden mallista? Teos Beyond the Nordic Welfare State – Extending Social Investments with Interventions | Elgar Online: The online content platform for Edward Elgar Publishing on vapaasti ladattavissa kustantajan verkkosivuilta.