INVEST kiteytti tutkimuksensa viiden teema-alueen alle
Tutkimuksen lippulaiva INVEST on uudistanut missionsa ja päivittänyt temaattiset tutkimusalansa. Päivitysten taustalla on INVESTin valmistautuminen uuteen vaiheeseen: nykyinen Suomen Akatemian lippulaivarahoitus jatkuu vuoden 2026 loppuun, sen jälkeen INVEST jatkaa Turun yliopiston laitoksena.
Päivitetyn missionsa mukaan INVEST on kansainvälisesti johtava tutkimuskeskus, joka tutkii eriarvoisuutta ja hyvinvointia elämänkulun varhaisista vaiheista alkaen. Keskuksessa tehtävä poikkitieteinen tutkimus tarkastelee väestörakenteen muutoksia, digitalisaatiota ja polarisaatiota sekä niiden aiheuttamia yhteiskunnallisia ilmiöitä. Tavoitteena on parantaa hyvinvointivaltion kestävyyttä tutkimusnäyttöön perustuvin toimenpitein ja investoinnein.
Mission päivityksen myötä myös temaattiset tutkimusalueet uudistettiin. Ne kiteytyvät viiteen kokonaisuuteen: Sosioekonominen ja ylisukupolvinen eriarvoisuus, Väestölliset muutokset ja perhedynamiikka, Lasten ja nuorten psykososiaalinen hyvinvointi ja mielenterveys, Koulutus, taidot ja oppiminen sekä Kansanterveys ja terveystasa-arvo.
– Teemat selkiyttävät ulospäin, mitä kaikkea meillä INVESTissä tutkitaan, mutta ne ovat myös tärkeä viesti meille itsellemme, kertoo INVESTin varajohtaja Christina Salmivalli. – Arjessa puhumme INVEST sosiologiasta, INVEST psykologiasta ja INVEST lastenpsykiatriasta, mutta temaattisten tutkimusalojen kautta tuomme vahvasti esille sitä, että emme ole vain yksittäisten tieteenalojen edustajia, vaan ryhmitymme monitieteisesti teemojen alle ja lähestymme yhteiskunnallisia ilmiöitä monitieteisesti.
Kevään tapaamisista vauhtia temaattisten tutkimusalojen toimintaan
Uudet teemat on rakennettu tukemaan laajasti INVESTin tutkimusta. Niiden poikki kulkevat muun muassa vaikuttavuuteen tähtäävät interventiot ja politiikkasuositukset, menetelmällinen kehitystyö sekä poikkitieteinen yhteistyö.
Vauhtia uusien tutkimusalojen toimintaan haettiin keväällä järjestetyistä vapaamuotoisista tapaamisista, joissa tutkimusalojen johtajat kiteyttivät ryhmän tavoitteet, ja paikalle saapuneet tutkijat kertoivat omista tutkimusaiheistaan. Yhdessä mietittiin myös, miten tutkimusalan toimintaa voidaan kehittää.
Professori Elina Kilpi-Jakonen (edessä vasemmalla) johtaa Sosioekonominen ja ylisukupolvinen eriarvoisuus -teemaa. Sen alla tehtävä tutkimus pureutuu muuttuvien sosioekonomisten eriarvoisuuksien, subjektiivisen hyvinvoinnin sekä sukupolvien yli siirtyvien eriarvoisuuksien syihin ja seurauksiin.
Teema-alueen tavoitteena on tarkastella, miten hyvinvointivaltio – etuuksien, palveluiden, politiikkojen ja instituutioiden kautta – vaikuttaa erilaisiin eriarvoisuuden muotoihin. Teema-alueen tutkimus myös selventää mekanismeja, jotka vaikuttavat sosioekonomiseen eriarvoisuuteen maiden sisällä ja niiden välillä sekä eriarvoisuuden siirtymiseen sukupolvelta toiselle. Teema-alueella tutkitaan sekä sosiaalisia että biologisia (geneettisiä) vaikutuspolkuja sekä niiden vuorovaikutusta.
Professori Marika Jalovaara johtaa Väestölliset muutokset ja perhedynamiikka -teemaa, joka pureutuu väestöllisen maiseman muuttumiseen maahanmuuton kasvaessa, parisuhteiden päättyessä aiempaa nopeammin ja syntyvyyden laskiessa. Kaikki tämä yhdessä vauhdittaa väestön ikääntymistä ja haastaa yhteiskunnan kestävyyttä.
Väestödynamiikka kytkeytyy eriarvoisuuteen ja hyvinvointiin ja vaikuttaa hyvä- ja huono-osaisuuden kasautumiseen sekä elämänkuluissa että sukupolvelta toiselle. Jalovaaran mukaan teema-alueen sisällä tehtävän tutkimuksen tavoitteena on tunnistaa muutosten syyt, seuraukset ja mahdolliset politiikkaratkaisut.
Lasten ja nuorten psykososiaalinen hyvinvointi ja mielenterveys -tutkimusaluetta johtaa professori Kirsi Peltonen (edessä vasemmalla). Teema-alueen sisällä lasten ja nuorten psykososiaalista hyvinvointia tarkastellaan riski- ja suojaavien tekijöiden näkökulmasta, keskittyen erityisesti perheen, vertaissuhteiden ja laajemman yhteiskunnan vaikutuksiin. Mielenterveyden tutkimus keskittyy sekä epidemiologiseen- että interventiotutkimukseen. Tutkimuksissa tarkastellaan lasten ja nuorten psyykkisten häiriöiden esiintyvyyttä.
Professori Johanna Kaakinen (edessä) johtaa Koulutus, taidot ja oppiminen -tutkimusalaa. Sen sisällä lasten, nuorten ja aikuisten koulutukseen, taitoihin ja oppimiseen liittyviä tekijöitä tarkastellaan sekä psykologian että sosiologian näkökulmista monipuolisesti erilaisia tutkimusaineistoja hyödyntämällä. Tavoitteena on ymmärtää niin nykyisessä kuin tulevaisuuden yhteiskunnassa keskeisten taitojen ja valmiuksien oppimisen taustalla vaikuttavia psykologisia, sosiaalisia ja yhteiskunnallisia tekijöitä sekä koulutukseen liittyviä ilmiöitä.
Kansanterveys ja terveystasa-arvo -teemaa johtaa professori André Sourander. Syksyllä esittäytyvässä ryhmässä tutkitaan mielenterveyden kehityspolkuja sikiökaudelta aikuiselämään. Tutkimuksessa tarkastellaan erityisesti lasten ja nuorten hyvinvointia, terveyskäyttäytymistä ja näissä tapahtuvia muutoksia sekä varhaisia mielenterveyden psykososiaalisia ja biologisia, kuten geneettisiä ja epigeneettisiä riskitekijöitä ja suojaavia tekijöitä.
Teema-alueella kehitetään ja tutkitaan epidemiologisen tiedon tuella matalan kynnyksen mielenterveystyöhön suunniteltuja digitaalisia hoito-ohjelmia. Niitä myös jalkautetaan hyvinvointialueille sekä suomen- että ruotsinkielisinä. Lisäksi ohjelmia kehitetään vähemmistöryhmille. Hoito-ohjelmien vaikuttavuutta tarkastellaan RCT-tutkimuksissa ja implementaatiotutkimuksissa.