Kahden korkeakoulun malli eriyttää oppilaita perhetaustan perusteella
Perhetausta on yhteydessä oppilaan koulumenestykseen. Yhteiskunnassa perheiden resurssit ovat epätasaisesti jakautuneet, mikä heijastuu epätasaiseen koulumenestyksen jakautumiseen. Perhetausta on yhteydessä myös siirtymiin koulutuksen tasolta toiselle koulumenestys huomioon ottaen. Turun yliopiston tuoreen tutkimuksen mukaan vanhempien koulutustasolla on yhteys lasten korkeakouluvalintaan. Laajan rekisteriaineiston perusteella selvitettiin vanhempien koulutustason yhteyttä siihen, kuinka todennäköisesti eri tavalla koulussa menestyneet lapset ovat aloittaneet opiskelun ammattikorkeakoulussa, yliopistossa tai eivät ole aloittaneet opintoja kahdeksan vuotta peruskoulun päättymisen jälkeen.
Todennäköisyys opiskelujen aloittamiselle ammattikorkeakoulussa vaihtelee suuresti koulumenestyksen ja perhetaustan mukaan. Heikosti koulussa pärjäävien korkeasti koulutettujen vanhempien lapset aloittavat ammattikorkeakoulun selvästi useammin kuin matalammin koulutettujen vanhempien lapset.
Hyvin koulussa pärjäävillä erot ovat päinvastaisia: matalasti koulutettujen vanhempien hyvin koulussa menestyneet lapset jatkoivat todennäköisemmin ammattikorkeakouluun kuin korkeakoulutettujen lapset. Hyvin menestyneet oppilaat jatkoivat todenköisemmin yliopistoon, jos heidän vanhemmillaan oli korkeakoulututkinto.
Ammattikorkeakoulua on pidetty eriarvoisuutta vähentävänä instituutiona, sillä perhetaustan mukaiset erot koulutuksen aloittamisessa ovat olleet yliopistoa pienempiä. Tutkimuksen mukaan ammattikorkeakoulu kuitenkin toimii korkeakoulutettujen vanhempien heikosti koulussa pärjäävien lasten väylänä korkeakouluun. Heikosti pärjäävät oppilaat ilman vanhempien korkeakoulututkintoa jäävät suurella todennäköisyydellä itsekin ilman korkeakoulututkintoa. Samalla kahden korkeakoulun malli erottelee erityisesti hyvin koulussa pärjäävät yliopistoihin ja ammattikorkeakouluihin perhetaustan mukaan, yliopiston ollessa korkeasti koulutettujen vanhempien lasten valinta.
Yliopistojen pääsykoejärjestelmä, jossa yhdellä yksittäisellä kokeella on suuri painoarvo, tarjoaa ikään kuin toisen mahdollisuuden koulutuspolulla jatkamiseen ja menestymiseen. Tätä toista mahdollisuutta hyödyntävät ne, joilla vahvan aikaisemman kouluosaamisen lisäksi on aikaa sekä varaa valmistautua pääsykokeisiin. Aikaisemman tutkimuksen mukaan yksityisiä yliopiston pääsykokeisiin opastavia valmennuskursseja hyödyntävät eritoten hyväosaisten perheiden lapset. Yliopiston pääsykokeista luopuminen saattaa näin vähentää koulutuksen ylisukupolvista eriarvoisuutta.
Lisätietoja
Laura Heiskala, tohtorikoulutettava, lamhei@utu.fi
Jani Erola, professori, jani.erola@utu.fi
Elina Kilpi-Jakonen, apulaisprofessori, elina.kilpi-jakonen@utu.fi
Julkaisu
Heiskala, L., Erola, J. & Kilpi-Jakonen, E. (2020) Compensatory and multiplicative advantages: Social origin, school performance, and stratified higher education enrolment in Finland, European Sociological Review,
Julkaisuun liittyvä blogiteksti
Näin tutkittiin
Tutkimuksessamme käytimme Tilastokeskuksen rekisteriaineistoa, joka kattaa viisi prosenttia vuosina 2000-2004 peruskoulun päättäneistä alle 25—vuotiaista nuorista. Seurasimme heidän koulutuspolkuaan kahdeksan vuotta peruskoulun päättöhetkestä. Aineisto sisältää tiedot muun muassa vanhempien koulutustasosta, peruskoulun päättötodistuksen keskiarvosta sekä vuosittaiset korkeakoulujen kirjoillaolotiedot. Tässä tutkimuksessa mittasimme perhetaustaa vanhempien koulutustasolla. Vanhempien koulutustason määrittää tutkimuksessamme korkeamman tutkinnon suorittanut vanhempi.