Lasten vuoroasuminen yleistynyt Euroopassa
Turun yliopiston johtaman tutkimuskeskus ja lippulaiva INVESTin tutkijat Mia Hakovirta, Milla Salin, Eija Lindroos ja Mari Haapanen ovat tutkineet lasten vuoroasumisen yleisyyttä Euroopassa. Vuoroasuminen määriteltiin järjestelynä, jossa lapset viettävät vähintään kolmanneksen ajastaan kummankin vanhemman kanssa.
– Tutkimuksestamme käy ilmi, että 12,5 prosenttia eurooppalaisten eroperheiden lapsista asuu yhtä paljon molempien vanhempien kanssa, 8,2 prosenttia asuu 10–14 yötä kuukaudessa toisen ja loput toisen vanhemman luona ja 79,3 prosenttia pääosin yhden vanhemman kanssa, sosiaalityön professori Mia Hakovirta kertoo.
Aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet, että vuoroasumisella on positiivinen yhteys niin vanhempien kuin lastenkin hyvinvointiin. Sen on havaittu parantavan yhteistyötä ja vähentävän ristiriitoja vanhempien välillä eron jälkeen. Vuoroasumisella on myös yhteys lasten sosioemotionaaliseen ja psyykkiseen hyvinvointiin. Vuoroasumisen on todettu lisäksi lisäävän äitien hyvinvointia ja elämäntyytyväisyyttä.
– Vuoroasumisen yleistymisestä huolimatta maiden välillä on huomattavia eroja vuoroasumisen yleisyydessä, Hakovirta sanoo.
Malli, jossa lapsi asui yhtä paljon niin äidin kuin isän luona, oli yleisin Ruotsissa, jossa 42,5 prosenttia lapsista asui yhtä paljon molempien vanhempien kanssa. Toiseksi yleisintä tasan jaettu vuoroasuminen oli Suomessa (23,8 prosenttia lapsista). Harvinaisinta lasten tasan jakautuva vuoroasuminen oli Tšekissä, Kroatiassa, Unkarissa, Liettuassa, Romaniassa, Kyproksella, Kreikassa, Italiassa ja Itävallassa, joissa vain muutama prosentti lapsista vietti yhtä paljon aikaa niin äidin kuin isän luona.
– Kun lasten vuoroasumisen yleisyyttä tarkasteltiin lapsen iän mukaan, pääosin yhden vanhemman kanssa asuminen oli yleisempää nuorimmilla, 0–5-vuotiailla ja vanhimmilla, 16–17-vuotiailla lapsilla. Näissä osuudet olivat 84,8 prosenttia ja 82,5 prosenttia. Vuoroasuminen on yleisintä kouluikäisillä lapsilla, Hakovirta sanoo.