Mapineq meeting at Brussels.

Mapineq-tutkimushanke osoittaa pitkäjänteiset investoinnit ja nopeat tukitoimet keinoiksi vähentää eriarvoisuutta

Pitkäjänteiset panostukset ihmisten hyvinvointiin ja vaikeuksia kohdattaessa nopeat tukitoimet ovat avain sosiaalisen yhdenvertaisuuden vahvistamiseen Euroopassa. Tähän johtopäätökseen päätyi kahdeksan eurooppalaisen maan kolmivuotinen tutkimushanke Mapineq. Hankkeen päättyessä tutkijat kokosivat tuloksista laajan taustaraportin, joka antaa tutkimukseen pohjaten toimenpidesuosituksia päätöksentekijöille.

Turun yliopiston koordinoimassa Mapping Inequalities Through the Life Course eli Mapineq-hankkeessa tutkittiin, miten sosiaaliset eriarvoisuudet syntyvät eri puolilla Eurooppaa, ja miten ne siirtyvät elämänalueelta toiselle. Kahdeksassa maassa toteutettu Mapineq osoittaa eriarvoisuuden vähentämisen onnistuvan vain eri
elämänvaiheisiin harkituilla ja kohdennetuilla toimilla.

– Tarvitaan sekä yleisiä, kaikille kohdistettuja pitkäjänteisiä investointeja että kohdennettuja toimenpiteitä, tutkimushanketta johtanut Turun yliopiston sosiologian
professori, tutkimuksen lippulaiva INVESTin johtaja Jani Erola sanoo.

Hankkeen aikana tutkijat analysoivat, miten koulutukseen, työhön, tuloihin, terveyteen ja asumiseen liittyvät eriarvoisuudet kietoutuvat yhteen ihmisten elämänkaaren aikana, ja
onko niissä paikallisia, alueellisia ja valtiollisia eroja.

Tulos oli selkeä: varhaislapsuudessa saatu tuki vaikuttaa vahvimmin. Perheiden taloudellinen epävarmuus ja perherakenteen muutokset – kuten vanhempien ero – vaikuttavat vahvasti lasten mahdollisuuksiin hyödyntää koulutuspolkujaan myöhemmin.

Four people discussing.
Professori Markus Jäntti (toinen vas.) esitteli päätösseminaarissa europarlamentaarikko Maria Ohisalolle (vas.), professori Jani Erolalle ja Mapineqin neuvottelukunnan jäsenelle, OECD:n työllisyys-, työvoima- ja sosiaaliasioiden direktoraatin ekonomistille Sebastian Königsille toimenpidesuositukset.

Tuki räätälöitävä eri elämänvaiheisiin

Tutkijoiden mukaan koulutuksellisen eriarvioisuuden kaventamiseksi välttämätöntä on sekä lapsuuden vakauden varmistaminen perhetilanteiden muuttuessa että turvallisuuden tukeminen varhaisvuosina. Tutkijat suosittavat muun muassa työssäkäyvien köyhyyden torjumista nostamalla minimipalkkoja, parantamalla työsuhdeturvaa ja tukemalla työn ja perhe-elämän yhteensovittamista sekä universaaleja lapsietuuksia, joita täydennetään tarvittaessa kohdennetulla tuella.

Mapineq toi esille myös yllättäviä, usein huomiotta jääviä esteitä oppimiselle. Esimerkiksi koulujen läheisen ilmansaasteen havaittiin heikentävän oppimistuloksia, ja vaikutukset
olivat suurimmat jo valmiiksi heikommassa asemassa olevilla lapsilla. Tutkijat ehdottavatkin, että Eurooppaan on saatava vähäpäästöisiä vyöhykkeitä, otettava käyttöön
ruuhkamaksuja sekä panostettava terveellisempiin koulurakennuksiin.

Nuorten siirtyessä koulutuksesta työelämään ratkaisevaa on terveys. Heikossa kunnossa olevilla nuorilla on keskimäärin yli 30 prosenttiyksikköä suurempi todennäköisyys jäädä
koulutuksen ja työelämän ulkopuolelle (NEET) kuin terveillä ikätovereillaan. Terveys osoittautui myös merkittävimmäksi elämänlaadun selittäjäksi. Hanke suosittaakin toisen toisen asteen opiskelijoille tarjottavaksi matalan kynnyksen mielenterveys- ja terveystarkastuksia.

Nuorille pitää myös saada tarjolle polkuja pysyviin työsuhteisiin ja kohtuuhintaisiin asuntoihin. Tutkijat kannustavat myös lisäämään joustavuutta työelämässä. Erityisesti iäkkäämmille naisille tulisi tarjota aktiivisia työvoimapalveluita. Työsuhdeturvaa puolestaan olisi muokattava niin, ettei se estä uudelleentyöllistymistä, ja raskaan työn tekijöille tulee tarjota joustavia eläkeikävaihtoehtoja.

Group of Mapineq members.
Mapineqissa tutkittiin epätasa-arvoa lisääviä tekijöitä ja keinoja vähentää niiden vaikutusta elämän eri vaiheissa. Loppuseminaariin osallistuivat muiden muassa professori Melinda Mills Oxfordin yliopistosta, professori Jani Erola Turun yliopistosta, apulaispääsihteeri Daniela Vono de Vilhena Population Europesta, professori Fabrizio BernardiEspanjan kansallinen etäopetuksen yliopistosta sekä Mapineqin projektipäällikkö Mijail Figueroa González Turun yliopistosta.

Päätösseminaari esitteli toimenpidesuositukset koonneen White Paperin

Mapineq esitteli tutkimuksien tulokset sekä niihin pohjaavat toimenpidesuositukset Brysselissä syyskuussa järjestetyssä päätösseminaarinsa. Puhujavieraaksi kutsuttu
europarlamentaarikko Maria Ohisalon (vihr.) mukaan EU:n jäsenvaltiot ovat sitoutuneet vähentämään eriarvioisuutta, mutta silti vauraus, mahdollisuudet ja hyvinvointi jakautuvat Euroopassa yhä epätasaisesti.
– Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin toimeenpano on EU:lle ehdoton velvollisuus. Juuri nyt, epävakaassa geopoliittisessa tilanteessa ja muutoksessa olevissa
yhteiskunnissa, meidän on kyettävä rakentamaan vahva ja sosiaalinen Eurooppa, joka ei jätä ketään jälkeen. Yhteiskuntiemme menestystä mitataan sillä, kuinka tasavertaisesti
kohtelemme kaikkia ja kuinka varmistamme, että rakenteet ja politiikat tasoittavat jäljellä olevia eroja, Ohisalo totesi.
MEP Maria Ohisalo speaking.
–Ajassa, jota leimaavat väärä tieto ja ideologiset jakolinjat, harmonisoitu, johdonmukainen ja luotettava tieto sekä tutkimukseen perustuva ymmärrys ovat keskeisiä, jotta voimme tehdä perusteltuja valintoja ja tarkoituksenmukaista politiikkaa. Tutkimuksella on tässä ratkaiseva rooli, europarlamentaarikko Maria Ohisalo totesi Mapineqin
päätösseminaarissa.
Turun yliopiston koordinoimassa Mapineq-konsortiossa olivat mukana Groningenin yliopisto, Espanjan kansallinen etäopetuksen yliopisto, WZB Berlin Social Science Center,
Tukholman yliopisto, Tallinnan yliopisto, Population Europe ja Oxfordin yliopisto. Kolmivuotinen hanke käynnistyi vuonna 2022.

>> Erola, J., Vono de Vilhena, D., Kilpi-Jakonen, E. (2025)  White Paper on Social Inequalities in Europe: From Early Childhood to Retirement — Findings and Recommendations from the Horizon Europe Project ‘Mapping Inequalities Through the Life Course’ (Mapineq).