Mielenterveyden häiriö nuoruudessa lisää terveyspalvelujen käytöstä aiheutuvia kustannuksia aikuisena
Diagnosoitu mielenterveyden häiriö nuoruudessa on yhteydessä suurempiin terveyspalveluiden käytöstä aiheutuviin kustannuksiin aikuisena. Miehillä yhteys oli naisia voimakkaampaa: mielenterveyshäiriötaustaisten miesten kokonaiskustannukset olivat keskimäärin yli viisinkertaiset ja naisilla lähes kolminkertaiset verrattuna niihin, joilla ei ollut diagnosoitua mielenterveyden häiriötä 16–20-vuotiaana.
Tulokset käyvät ilmi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) rekisteritutkimuksesta, jossa tarkasteltiin vuosina 1982–1984 syntyneiden nuoruuden mielenterveysongelmien yhteyttä terveyspalveluiden käyttöön ja niistä aiheutuneisiin kustannuksiin aikuisena.
Nuoruudessa diagnosoitu skitsofreniaryhmän häiriö oli yhteydessä kaikkein suurimpiin terveyspalveluiden käytöstä aiheutuviin kustannuksiin.
– Skitsofreniaryhmän diagnoosin saaneista 41 prosenttia oli 29-vuotiaana työkyvyttömyyseläkkeellä ja merkittävä osa väestötason kustannuksista muodostuikin nuorena eläkkeellä olevien terveyspalvelujen käytöstä, sanoo THL:n tutkimuskoordinaattori Otto Honkanen.
Mielenterveyden häiriöt nuoruudessa korostuvat alemmissa sosioekonomisissa ryhmissä
Mielenterveyden häiriöt olivat nuorilla yleisempiä matalan tuloluokan perheissä, ja matalampi koulutustaso aikuisena näytti olevan yhteydessä suurempiin psykiatrisen hoidon kustannuksiin. Nämä piirteet yhdessä voimistavat huono-osaisuuden kasautumista ja siten mahdollisesti vähentävät pitkällä tähtäimellä myös sosiaalista liikkuvuutta.
– Pienikin mielenterveyden häiriöiden esiintyvyyden vähentyminen voi tuoda miljoonien eurojen vuosittaiset säästöt, sanoo Honkanen.
– Nuorten psyykkistä kuormittuneisuutta tulisi pyrkiä vähentämään panostamalla nuorten mielenterveyttä edistäviin palveluihin. Tutkimuksen valossa on perusteltua panostaa mielenterveyttä edistävään lapsi- ja perhe- sekä nuorisotyöhön, ja kohdentaa tuki erityisesti sosioekonomisesti haavoittuviin ryhmiin pitkäaikaisten negatiivisten vaikutusten torjumiseksi.
Tutkimuksen kohdejoukko koostui 189 706 henkilöstä, joita seurattiin 16–33-vuotiaina. Kohdejoukosta 7,1 prosentilla oli diagnosoitu vähintään yksi mielenterveyden häiriö 16–20-vuotiaana.
Lisätietoa
tutkimuskoordinaattori Otto Honkanen, THL, 029 524 8359, etunimi.sukunimi@thl.fi
erikoistutkija Outi Sirniö, THL, 029 524 7964, etunimi.sukunimi@thl.fi