“Mielenterveys on osa ihmisyyttä” – Asiantuntijat korostivat mielenterveyden yhteiskunnallisia vaikutuksia ajankohtaisessa seminaarissa
Matti Kaivosoja: “Mielenterveys on paitsi henkilökohtaista myös yhteiskunnallista pääomaa”
Seminaarin koollekutsuja, Turun yliopiston lastenpsykiatrian kliininen opettaja Matti Kaivosoja, esitteli Suomen kansallista mielenterveyden strategiaa. Strategian on tarkoitus olla ylihallituskautinen politiikan väline ja Suomen mielenterveyspolitiikan ohjenuora vuoteen 2030.
Kaivosojan puheenvuorosta välittyi huoli sellaista poliittista puhetta kohtaan, jossa mielenterveyttä ei nähdä investointina.
– Mielenterveys on paitsi henkilökohtaista myös yhteiskunnallista pääomaa. Se on pääomaa, jota voidaan hukata tai lisätä, Kaivosoja sanoi.
Yläkuva: Matti Kaivosoja (Turun yliopisto) esitteli Suomen kansallista mielenterveyden strategiaa.
Sir Garaham Thornicroft: “Sosiaalinen kontakti on olennaisin tapa vähentää mielenterveyteen liittyvää stigmaa”
King’s Collegen professori Sir Graham Thornicroft puhui ennalta videoidulla luennollaan mielenterveyteen liittyvän stigman rakentumista. Lisäksi Thornicroft esitti erilaisia keinoja, joilla tätä stigmaa voidaan pyrkiä vähentämään.
Thornicroftin mukaan stigmaa on pyritty vähentämään erilaisilla kampanjoilla, kuten mainoskampanjoilla sekä leikin tai pelin kautta. On olemassa näyttöä, että nämä erilaiset kampanjat ovat onnistuneet vähentämään mielenterveyteen liittyvää stigmaa niin rikkaissa kuin köyhemmissäkin maissa. Thornicroft kuitenkin painotti, että sosiaalinen kontakti on kaikista oleellisin tapa vähentää stigmaa.
Thornicroftin mukaan mielenterveyteen liittyvään stigmaan puuttuminen on erityisen tärkeää, koska stigma vähentää ihmisoikeuksien toteutumista.
– Mielenterveys on osa ihmisyyttä, Thornicroft muistutti puheenvuoronsa päätteeksi.
Päivi Rissanen: “On tärkeää muistaa ihmisarvo”
Mielenterveyden keskusliiton erityisasiantuntija, valtiotieteiden tohtori Päivi Rissanen luennoi stigman kokemisesta. Puheenvuoron punaisena lankana kulki hänen oma kokemuksensa mielenterveyskuntoutujana. Rissanen esitti myös huolensa siitä, että kuntoutujien kokemus itsestään yhteiskunnan täysivaltaisina jäseninä on huonontunut.
Rissasen mukaan mielenterveyskuntoutujien toipumisen kannalta keskeisiä tekijöitä ovat voimavarat ja osallisuus, toivo ja merkityksellisyys sekä positiivinen mielenterveys.
– On tärkeää muistaa ihmisarvo. Ihmisarvo ei riipu siitä, mitä osaa, pystyy tai jaksaa. Meillä kaikilla tulisi olla oikeus tehdä itselle mielekkäitä asioita niillä voimavaroilla, joita meillä kulloinkin on, sanoi Rissanen.
Jaana Suvisaari: “Stigma on ilmiö, joka koskettaa meitä kaikkia”
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimusprofessori Jaana Suvisaari kertoi puheenvuorossaan stigmasta palvelujärjestelmässä.
Yksi Suvisaaren käyttämistä esimerkeistä oli epävakaan persoonallisuuden diagnoosiin liittyvä stigma. Diagnoosin stigma liittyy esimerkiksi lääkäreiden erilaisiin taustoihin – biomedikaalisesti painottuneet lääkärit eivät halua käyttää diagnoosia, jolloin potilaan hoito kärsii. Suvisaaren mukaan keskeinen ratkaisu stigmaan onkin lääkärien koulutus.
Suvisaari ilmaisi myös huolensa esimerkiksi kasvaneesta kuilusta perusterveydenhuollon ja mielenterveystyön rahoitusten välillä. Hän muistutti myös stigman yleisyydestä yhteiskunnassa.
– Stigmakysymys ei ole sellainen, että “joku muu jossain”. Kyseessä on ilmiö, joka koskettaa meitä kaikkia, Suvisaari muistutti.
Katja Mettinen: “Lasten mielenterveyskriisi on koko yhteiskunnan asia”
Lapsiasiavaltuutetun toimiston ylitarkastaja Katja Mettisen etäyhteyksin pitämä puheenvuoro käsitteli yhdenvertaisuutta lapsen oikeutena. Hän esitteli lapsiasiavaltuutetun toimintaa, kuten sitä, miten valtuutettu pyrkii selvittämään lasten ja nuorten näkemyksiä ja viemään näitä näkemyksiä eteenpäin päätöksentekoon.
Mettisen mukaan lasten mielenterveysongelmat ovat kärjistyneet 2000-luvulla. On pieni joukko lapsia, jolle ongelmat erityisesti kasaantuvat.
– Lapsi ei voi valita perhettä, johon syntyy tai asuinpaikkaa, johon perhe asettuu. Meidän on pidettävä huolta kaikista lapsista. Lasten mielenterveyskriisi on koko yhteiskunnan asia, vetosi Mettinen.
Tariq Omar: “Mielenterveyshuollon henkilökunta tarvitsee koulutusta maahanmuuttajien kohtaamisesta”
Projektipäällikkö Tariq Omar SAMHA ry:stä (Substance Abuse and Mental Health Association) toi puheenvuorossaan esiin ihmisten kulttuurierojen vaikutusta mielenterveysasioihin liittyvään stigmaan. Kulttuurierot huomioimalla mielenterveyden palvelut voidaan tehdä saavutettavammiksi maahanmuuttajille.
Omar esitteli puheenvuorossaan erilaisia strategioita, joilla maahanmuuttajien mielenterveysongelmiin liittyvää stigmaa voidaan vähentää. Keskeisiä strategioita ovat esimerkiksi avoin dialogi, monikielinen viestintä, käännöspalvelut sekä yhteistyö maahanmuuttajien yhteisöjohtajien ja -järjestöjen kanssa. Tärkein strategia on kuitenkin terveydenhuollon henkilöstön koulutus kulttuuritietoisuuden lisäämiseksi.
– Mielenterveysstigma on merkittävä haaste, joka vaikuttaa erityisesti maahanmuuttajiin ja voi estää heitä hakemasta tarvitsemaansa apua ja hoitoa. Kulttuurisesti tietoinen henkilöstö on avainasemassa mielenterveysstigman vähenemisessä maahanmuuttajayhteisössä, Omar sanoi.
