Päättäjille suunnatussa seminaarissa käsiteltiin vaikuttavia lasten, nuorten ja perheiden mielenterveyttä edistäviä menetelmiä
Helsingin Musiikkitalolla perjantaina 1.12. järjestetyssä seminaarissa käsiteltiin lasten, nuorten ja perheiden mielenterveyttä edistäviä psykososiaalisia menetelmiä ja niiden implementointia. Tilaisuudessa esiteltiin myös Turun yliopiston Voimaperheet-tutkimuskokonaisuutta.
Päättäjille, viranomaisille ja järjestöille suunnatussa seminaarissa kerrottiin vaikuttavien ja näyttöön perustuvien menetelmien implementoinnin merkityksestä. Lisäksi seminaarissa avattiin esimerkkien avulla lasten ja nuorten psykososiaalisten menetelmien kehittämistä sekä niitä perusteita, joilla menetelmiä valitaan ja otetaan käyttöön.
Tilaisuuden avasi Itlan hallituksen puheenjohtaja Tuomas Kurttila, joka korosti puheenvuorossaan yhteistyön merkitystä lasten, nuorten ja perheiden palveluita kehitettäessä.
Tuomas Kurttilan mukaan palveluita tulee kehittää laajassa yhteistyössä tutkijoiden, säätiöiden, järjestöjen ja viranomaisten kanssa.
Pim Cuijpers: ”Palveluiden valikointiin tarvitaan kansallista yksimielisyyttä”
Turun yliopiston ja Itlan asiantuntijoiden lisäksi seminaarissa kuultiin keynote-puheenvuorot alan johtavilta asiantuntijoilta, professori emeritus Pim Cuijpersilta ja professori Heleen Riperiltä.
Pim Cuijpers on kliinisen psykologian professori emeritus Vrije Universiteit Amsterdamissa ja WHO:n psykologisten interventioiden tutkimuskeskuksen johtaja. Cuijpersia pidetään yleisesti maailman johtavana masennuksen ja psykoterapian tutkijana.
Professori Cuijpersin puheenvuoro käsitteli näyttöön perustuvia hoitomuotoja ja psykososiaalisia interventioita.
Cuijpersin mukaan tutkimusnäyttöön pohjaavat menetelmät parantavat hoidon laatua, vähentävät kustannuksia ja takaavat yhdenmukaisen hoidon.
Cuijpers painotti puheessaan, että kaikki psykososiaaliset interventiot ovat pohjimmiltaan kompleksisia.
– Niihin liittyy lukematon määrä muuttujia. Satunnaistettujen kontrolloitujen tutkimusten tekeminen on tästä syystä haastavampaa kuin esimerkiksi lääkekehityksessä. Yksi suurista ongelmista interventioiden kehittämisessä on se, että tutkimusvaiheen jälkeen hyväksi todetun intervention juurruttaminen perustasolle jää vaiheeseen, Cuijpers sanoi.
Cuijpers peräänkuulutti, että Suomen kaltaisessa pienessä maassa tarvitaan hyvä päätöksentekoprosessi kansainvälisen tutkimustiedon hyödyntämisestä kansallisesti ja yksimielisyyttä siitä, mihin asioihin tulee panostaa ja millä keinoilla.
– Mitkä ovat kaikkein tärkeimpiä ja kiireellisimpiä ongelmia, joihin palveluiden tulisi keskittyä?
Heleen Riper: ”Implementointi edellyttää aikaa ja riittävää rahoitusta”
Seminaarin toisen keynote-puheenvuoron antoi Heleen Riper, joka työskentelee Vrije Universiteit Amsterdamin digitaalisen mielenterveyden ja kliinisen psykologian professorina sekä Turun yliopiston vierailevana professorina.
Riperin tutkimus on käsitellyt muun muassa satunnaistettuja kontrolloituja tutkimuksia, terapeuttisia käytäntöjä, digitaalisia mielenterveysinterventioita sekä implementaatiota.
Riperin mukaan näyttöön perustuva ennaltaehkäisyn ja hoidon implementointi vaatii näkemystä ja kestävyyttä kaikilta sidosryhmiltä.
– Sen lisäksi ennaltaehkäisevien hoitomuotojen implementointi edellyttää aikaa ja riittävää rahoitusta, mutta sillä on myös onnistuessaan mahdollisuus tuottaa eniten hyötyä suhteessa panostettuihin resursseihin, Riper sanoi.
Voimaperheet-ohjelma tarjoaa matalan kynnyksen apua lasten käytösongelmiin
Professori Andre Sourander puhui seminaarissa siitä, miten epidemiologisesta tutkimuksesta saadaan eväitä kehittää tehokkaita psykososiaalisia menetelmiä lapsille, nuorille ja perheille.
Professori Sourander toimii Turun yliopiston Lastenpsykiatrian tutkimuskeskuksen johtajana ja lasten käytönongelmien ennaltaehkäisyyn kehitetyn Voimaperheet-ohjelman tutkimusjohtajana.
Souranderin mukaan psykososiaalisen intervention kehittäminen on monitahoinen prosessi ja kaikki siihen prosessiin kuuluva on tutkimusta.
– Olennaista on, mihin muottiin tai pakettiin interventio kehitetään. Tässä intervention pilotointi on tärkeää, jotta sitä voidaan kehittää yhdessä kohderyhmän kanssa, Sourander sanoi.
Sourander myös esitteli tilaisuudessa Voimaperheet-tutkimuskokonaisuutta, jossa kehitetään ja tutkitaan varhaisia matalan kynnyksen etähoito-ohjelmia sekä eri väestöryhmille kohdennettuja, mielenterveyttä edistäviä ohjelmia. Ohjelmat on suunniteltu lapsille, nuorille ja lapsiperheille.
Tutkimuskokonaisuuden tavoitteena on tuottaa vahvaan tutkimusnäyttöön perustuvaa tietoa ja työkaluja palvelujärjestelmän kehittämisen tueksi sekä edistää siirtymää erikoissairaanhoidon ja lastensuojelun palveluista varhaiseen tunnistamiseen ja ennaltaehkäisyyn.
Tällä hetkellä lasten käytösongelmien ehkäisyyn kehitetty Voimaperheet-ohjelma on käytössä 14 hyvinvointialueella. Ohjelmassa on seulottu yli 100 000 lasta ja siihen on osallistunut yli 5000 perhettä.
– Voimaperheiden hyöty on siinä, että se voidaan aloittaa nopeasti ja jo varhaisessa vaiheessa.
Tutkittua tietoa hyvinvointialueille
Seminaari huipentui paneelikeskusteluun ”Mitä olemme oppineet psykososiaalisten menetelmien kehittämisestä ja adaptoinnista?”
Paneelissa keskustelivat kehityspäällikkö Terja Ristkari, erikoistutkija Kaisa Mishina ja kehityspäällikkö Kati Granlund Turun yliopistosta sekä ylilääkäri Tarja Koskinen Pohjois-Savon hyvinvointialueelta.
Panelistien mukaan tutkitun tiedon merkitys hyvinvointialueiden päätöksenteossa ja palveluiden tuottamisessa on ensiarvoisen tärkeää.
– Hyvinvointialueille on tuotava tietoa arvioiduista menetelmistä, jotta ne voivat tehdä tutkittuun tietoon perustuvia päätöksiä, kehityspäällikkö Terja Ristkari summasi keskustelussa.
Seminaarin ”Tutkimuksesta käytäntöön – minkä tiedon perusteella valitsemme lasten, nuorten ja perheiden vaikuttavia psykososiaalisia menetelmiä?” järjestivät Turun yliopiston Lastenpsykiatrian tutkimuskeskus, Itla ja Suomen Akatemian tutkimuksen lippulaiva INVEST. Tilaisuuden juontajana toimi Itlan kehittämispäällikkö Miia Ståhle.