Perhetaustan yhteys koulutusvalintoihin voimistunut
Vannhempien koulutustaso on yhteydessä erityisesti siihen, jatkoiko nuori peruskoulun jälkeen lukioon.
Perhetaustan vaikutus kouluttautumiseen kasvoi Suomessa vuosina 1960–1985 syntyneiden ikäluokkien välillä selvästi. Vanhempien koulutustaso oli aiempaa voimakkaammin yhteydessä siihen, miten pitkälle lapsi kouluttautui.
”Lukioiden oppilaat tulivat ammatillisten oppilaitosten oppilaita useammin perheistä, joissa vanhemmat olivat toimihenkilöitä, korkeasti koulutettuja ja suurituloisia. Perhetausta oli yhteydessä myös siihen, miten todennäköisesti nuori jatkoi yliopistoon”, sanoo THL:n erikoistutkija Outi Sirniö.
Suomessa perhetausta ei ole yhtä voimakkaasti yhteydessä kouluttautumiseen kuin monessa muussa maassa, mutta vaikutus on kasvanut lähemmäs Euroopan keskitasoa. Kasvu on ollut voimakkaampaa naisilla kuin miehillä.
Lukio eriarvoistaa eniten
Perhetaustan yhteys siihen, jatkoiko nuori peruskoulun jälkeen lukioon, selittää jopa 80 prosenttia koulutuksen eriarvoisuudesta.
Eriarvoistava vaikutus johtuu kahdesta tekijästä. Ensinnäkin korkeasti kouluttautuneiden vanhempien lapset menevät lukioon ja suorittavat ylioppilastutkinnon selvästi useammin kuin matalammin kouluttautuneiden vanhempien lapset. Toiseksi lukion käyminen avaa oven korkeakouluun useammin kuin ammatillisen tutkinnon suorittaminen.
”Mahdollisuuksien tasa-arvon toteutumisen kannalta on tärkeää välttää lukioiden ja ammatillisten oppilaitosten voimakasta eriytymistä”, Sirniö sanoo.
Muissa opintopolun nivelvaiheissa perhetaustan yhteys siirtymään ei ole yhtä voimakas, eikä niissä ole tapahtunut selkeää ajallista muutosta.
Tutkimus perustuu Tilastokeskuksen rekisteriaineistoon, joka sisältää tiedot suoritetuista peruskoulun jälkeisistä tutkinnoista. Tutkimuksessa olivat mukana Suomessa vuosina 1960–1985 syntyneet, joiden vanhemmista vähintään toinen on syntynyt Suomessa. Nuorten koulutusuria seurattiin siihen saakka, kunnes he täyttivät 30 vuotta.
Tutkimus on osa Strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittamaa Tackling Inequalities in Time of Austerity – Eriarvoisuuden torjuminen niukkuuden aikana (TITA) -hanketta. Lisäksi tutkimusta on rahoittanut Euroopan tutkimusneuvosto.
Lähde:
Härkönen Juho & Sirniö Outi (2020). Educational transitions and educational inequality: A multiple pathways sequential logit model analysis of Finnish birth cohorts 1960–85. European Sociological Review.
Juho Härkönen, Outi Sirniö. Tackling Inequalities in Time of Austerity (TITA) Policy Brief 3/2020: Koulutuksen ylisukupolvinen eriarvoisuus on kasvanut.
Lisätiedot:
Outi Sirniö
erikoistutkija
THL
puh. 029 524 7964
outi.sirnio(at)thl.fi
Juho Härkönen
professori
European University Institute
juho.harkonen(at)eui.eu