Kaksi puhekuplaa ympyrässä.

Puheenvuoro: Elämää ja yhteiskuntaa muovaavat verkostomme ovat muutoksessa

Aivan näin sosiaalisia ihmiset eivät ole. Mutta on todennäköistä, että ihmisten sosiaalisuus liittyy lisääntymiseen. Ihmislapsi tarvitsee poikkeuksellisen paljon hoivaa lapsuudessaan ja lapsesta huolehtimiseen on aina tarvittu muitakin kuin lapsen äiti.

Sosiaaliset verkostot, joihin kuuluu muun muassa sukulaisia, ystäviä ja työtovereita, ovat tärkeä osa lähes kaikkien ihmisten elämää. Social networks, fertility and wellbeing in ageing populations: Building demographic resilience in Finland (NetResilience) -konsortiossa tutkimme muuttuvien sosiaalisten verkostojen vaikutuksia syntyvyyteen ja eri-ikäisten hyvinvointiin. Väestölliset muutokset ja digitalisaation kiihtyminen muokkaavat sosiaalisia verkostoja ja vaikuttavat laajasti eri elämänalueilla.

Sosiaaliset verkostot ovat muutoksessa

Syntyvyyden lasku ja väestön ikääntyminen muuttavat ihmisten sukulaisverkostoja kapeammiksi ja pidemmiksi, niin kutsutuiksi herneenpalkoperheiksi. Horisontaalista sukua, sisaruksia ja serkkuja, on vähemmän ja vertikaalista sukua, isovanhempia ja isoisovanhempia, enemmän.

Samaan aikaan tapahtuva digitaalisuuden voimakas kasvu siirtää osan sosiaalisesta verkostosta kokonaan tai suurelta osin verkkoon. Ystävien ja sukulaisten kasvokkainen tapaaminen on viimeisten vuosikymmenten aikana selvästi vähentynyt ja samaan aikaan erilaiset digilaitteet ja henkilökohtainen ruutuaika ovat lisääntyneet.

Sosiaaliset verkostot lisäävät ihmisten hyvinvointia

Tutkimukset osoittavat, että toimivat sosiaaliset verkostot ovat yhteydessä parempaan hyvinvointiin. Verkostoja ei tarvita enää hengissä selviytymiseen, kuten oli evoluutiohistorian aikana, mutta ne tuovat emotionaalista tukea ja turvaa, hoiva-apua, taloudellista tukea ja monenlaista käytännön apua.

Erityisesti lähiverkosto, lähimmät sukulaiset ja ystävät, korostuvat avun antajina ja saajina. Sosiaalisten verkostojen hyvinvointivaikutukset syntyvät nimittäin myös siitä, että avun antaminen sekä läheisille että tuntemattomille parantaa yksilön onnellisuutta ja tyytyväisyyttä elämään.

Sosiaalista verkostoista voi olla haittaa hyvinvoinnille, mikäli niissä on liikaa vaativia henkilöitä, jotka tarvitsevat esimerkiksi paljon tukea arjessa selviytymiseen. Tällöin sosiaalisten verkostojen hyvinvointia lisäävät vaikutukset voivat kääntyä vastakkaisiksi, ja ihmissuhteista tulee kuormittavia ja hyvinvointia vähentäviä.

Toisaalta siitäkin on haittaa ihmisille, mikäli heillä ei ole lainkaan kunnollisia sosiaalisia verkostoja. Yksinäisyys on kasvava hyvinvointia uhkaava tekijä nyky-yhteiskunnissa.

Tulevat suuntaukset sosiaalisten verkostojen tutkimuksessa

Ihminen on sosiaalinen laji, mutta vielä on epäselvää millaisiksi sosiaaliset verkostot tulevaisuudessa muotoutuvat. Tähän liittyy useita kiinnostavia kysymyksiä, joista tarvitaan tutkimustietoa:

  • Miten väestölliset ja yhteiskunnalliset muutokset tulevat vaikuttamaan sosiaalisten verkostojen koostumukseen?
  • Mikä on sosiaalisten verkostojen kokonaisvaikutus yksilöiden hyvinvointiin, mikäli katse siirretään kahden välisistä suhteista koko verkoston tutkimiseen?
  • Miten verkostojen vaikutuksia tulisi tällöin mitata?
  • Kasvaako sosiaalinen eriarvoisuus tulevaisuudessa, koska kaikilla ei ole yhtä laajoja sukulaisverkostoja kuin ennen?
  • Mitä tapahtuu niille, joiden läheisverkostot koostuvat vain apua tarvitsevista ikääntyneistä sukulaisista ja lapsista?

Social networks, fertility and wellbeing in ageing populations: Building demographic resilience in Finland (NetResilience) -konsortion rahoittaja on strategisen tutkimuksen neuvosto (STN), joka toimii Suomen Akatemian yhteydessä. Konsortiossa ovat mukana Turun yliopiston lisäksi Väestöliitto, Helsingin yliopisto ja Aalto-yliopisto.

Mirkka Danielsbacka
Kirjoittaja on sosiologian professori tutkimuksen lippulaiva INVESTissä Turun yliopistossa ja Ikääntyvä Suomi -työpaketin johtaja NetResilience-konsortiossa.

Antti O. Tanskanen
Kirjoittaja on sosiaalitieteiden professori Turun yliopistossa, tutkimusprofessori Väestöliiton Väestöntutkimuslaitoksella ja NetResilience-konsortion johtaja.