Turun kaupunkitutkimusohjelman rahoituksella tutkitaan Turun seudun lasten ja nuorten hyvinvointia, palveluiden käyttöä ja liikkumistottumuksia
Turun kaupunkitutkimusohjelma on myöntänyt 150 000 euron rahoituksen professori Andre Souranderin johtamalle tutkimushankkeelle ”Muutokset Turun ja lähikuntien lasten ja nuorten hyvinvoinnissa, palveluiden käytössä, liikkumistottumuksissa ja media-arjessa”. Hanke tuottaa tutkimustietoa päätöksenteon tueksi lasten ja nuorten hyvinvoinnissa ilmenevistä koulukohtaisista haasteista Turun kaupungin eri alueilla.
Turun yliopiston Lastenpsykiatrian tutkimuskeskuksen toteuttamassa tutkimushankkeessa keskitytään viime vuosina tapahtuneisiin yhteiskunnallisiin kriiseihin ja muutoksiin, kuten koronapandemiaan, lisääntyvään perheiden taloudelliseen eriarvoistumiseen, muutoksiin lasten ja nuorten mielenterveydessä, yksinäisyydessä ja kouluympäristössä, harrastus- ja liikuntatoiminnassa, digitaalisessa media-arjessa sekä lisääntyneeseen maahanmuuttoon ja pakolaisuuteen.
Turun kaupunkitutkimusohjelmalta 150 000 euron rahoituksen saanutta kaksivuotista tutkimushanketta johtaa Lastenpsykiatrian tutkimuskeskuksen johtaja, professori Andre Sourander.
– Eriarvoistuminen näkyy Turun kouluissa eri tavoin huono-osaisuuden alueellistumisen myötä. Kaupunkiyhteisön näkökulmasta on tärkeää selvittää, mitkä kouluyhteisön, vanhempien ja lasten käyttäytymistavat, vuorovaikutuksen piirteet ja media-arki ovat vahvistaneet tai heikentäneet hyvinvointia, Sourander sanoo.
Hanke tuottaa tutkimustietoa lasten ja nuorten hyvinvoinnissa ilmenevistä koulukohtaisista haasteista Turun kaupungin eri alueilla.
– Tutkimustieto osoittaa, että muutokset hyvinvoinnissa ja palveluiden käytössä eivät ole yksiselitteisesti pelkästään positiivisia tai negatiivisia. Tunnistamalla ne ryhmät, joilla ongelmat ovat lisääntyneet, voidaan kehittää kohdennettuja perustason ja kouluun sijoittuvia palveluita, Sourander kertoo.
– Turun kaupungin päätöksenteon kannalta on tärkeää saada kattava kuva koulukohtaisesta vaihtelusta lasten ja nuorten psykososiaalisessa hyvinvoinnissa, jotta interventioita ja muita palveluihin ja opetukseen liittyvää tukea voidaan kohdistaa eniten tarvitseville, Sourander jatkaa.
Tutkittua tietoa turkulaisen päätöksenteon tueksi
Tutkimushankkeen määrällisessä osiossa kerätään vuonna 2024 Turun kouluissa LAPSET-kyselytutkimusaineisto, joka on jatkoa vuosina 1989, 1999, 2005, 2013, 2019, 2021 kerätyille aineistoille. Vuosien 2019, 2021 ja 2024 aineistojen avulla selvitetään muun muassa yhteyksiä lasten psykososiaalisen hyvinvoinnin muutoksien ja koronapandemian välisiä yhteyksiä suhteessa pitkän aikavälin muutoksiin.
Tutkimuksen laadullisessa osiossa kerätään haastatteluaineisto lasten, nuorten, huoltajien ja opettajien näkemyksistä digitaalisten medioiden ja harrastus- ja liikuntatoiminnan vaikutuksista lasten hyvinvointiin. Lisäksi heitä haastatellaan avunhakemiseen liittyvistä asioista, yksinäisyydestä ja kiusaamisesta sekä kouluviihtyvyydestä.
Lapset ja nuoret osallistetaan tutkimukseen tekemiseen sen kaikissa vaiheessa. Haastattelukysymykset kehitetään yhdessä heidän kanssaan osallistavissa työpajoissa yhteiskehittämisen (co-creation) ajatusmallin mukaisesti.
– Tutkimuksemme tuottaa tärkeää tietoa turkulaisten lasten hyvinvoinnista ja alueellisista kouluilmiöistä turkulaisen päätöksenteon ja tiedolla johtamisen tueksi sekä ohjaa lapsille, perheille ja kouluille kohdistettavien toimenpiteiden suunnittelua ja kehitystyötä, Sourander päättää.
Turun kaupunkitutkimusohjelma on Turun kaupungin, Turun yliopiston ja Åbo Akademin yhteinen rahoitusohjelma. Sen tavoitteena on vahvistaa alueellisen elinvoiman ja hyvinvoinnin lisäämisen tietoperusteita ja asiantuntijuutta sekä tuottaa kaupungille uutta tutkimustietoa päätöksenteon tueksi.