Turun yliopistossa käynnistetään laaja seurantatutkimus tukemaan hyvinvointiyhteiskunnan uudistamista
Tutkimuksen lippulaiva INVEST käynnistää ainutlaatuisen seurantatutkimuksen, jossa selvitetään suomalaisten hyvinvointia ja näkemyksiä hyvinvointiyhteiskunnan toiminnasta. Vastaajiksi ensimmäisessä vaiheeseen kutsutaan yli 16 000 Suomessa asuvaa, satunnaisotantamenetelmällä valittua henkilöä. INVESTin tavoitteena on edesauttaa tutkimuksillaan sosiaalisesti ja taloudellisesti nykyistä kestävämmän hyvinvointivaltion rakentamista.
Miten valtion tulisi tukea kansalaisiaan eri elämäntilanteissa? Minkälaiset tekijät ovat tärkeitä sen kannalta, että ihmiset pärjäävät ja etenevät elämässään? Millaiseksi ihmiset kokevat terveytensä, sosiaaliset suhteensa, taloutensa ja tulevaisuutensa eri elämänvaiheissa? Muun muassa näihin kysymyksiin ja niissä tapahtuviin muutoksiin haetaan vastausta laajassa seurantatutkimuksessa.
– Pienenevät ikäluokat, nopea kaupungistuminen, digitalisaatio, työvoimapula ja monet muut meneillään olevat muutokset ovat haastaneet suomalaisen hyvinvointivaltion. Jotta voimme uudistaa hyvinvointivaltiota toimivalla tavalla, tarvitsemme tietoa kansalaisten näkemyksistä ja niiden muutoksista eri elämänvaiheissa. Tutkimuksemme vastaa tähän tarpeeseen, INVESTin johtaja, professori Jani Erola Turun yliopistosta sanoo.
Tutkimusta tekevä INVEST on Suomen Akatemian rahoittama, Turun yliopiston ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen yhteinen eriarvoisuuden, interventioiden ja uuden hyvinvointiyhteiskunnan tutkimuskeskus ja lippulaiva.
Kyselytutkimuksen ensimmäiseen vaiheeseen kutsutaan 16 200 vastaajaa
Tutkimusaineistoksi kerätään Suomessa asuvien näkemyksiä eri teema-alueista useiden vuosien ajan. Kyselyvastauksia rikastetaan Tilastokeskuksen ja THL:n rekisteriaineistoilla. Vastaajille toteutetaan myös vuosittain vaihtuvia kyselykokeita.
– Tutkimuksemme yhdistää ennennäkemättömällä tavalla pitkittäisiä kysely- ja rekisteritietoja sekä kokeellista tutkimusta, tutkimusryhmän vetäjä, dosentti Aki Koivula kertoo.
Vastaajiksi kyselytutkimukseen kutsutaan 16 200 Digi- ja väestötietoviraston väestörekisteristä satunnaisotantamenetelmällä poimittua Suomessa asuvaa henkilöä. Iältään tutkimukseen osallistuvat ovat sen alkaessa 18–80-vuotiaita.
Kysely toteutetaan vuosittain tämänhetkisen tiedon mukaan vuoteen 2026 asti, mutta tutkimuksen suunnittelussa on huomioitu mahdollisuus myös pidempään seurantaan. Jatkotutkimukset toteutetaan pääasiassa samoille vastaajille, mutta otosta täydennetään vuosittain myös uusilla vastaajilla.
– Mukaan kutsutut saavat kerran vuodessa kyselylomakkeen. Aihepiirit vaihtelevat yhteiskunnallisista asenteista sosiaaliseen liikkuvuuteen, hyvinvointiin ja terveyteen, yhteiskunnalliseen ja kulttuuriseen osallistumiseen, asumiseen ja sosiaalisiin suhteisiin sekä rahaan ja talouteen, Koivula selventää.
Tutkittavana ovat myös vastaajien asenteet ja mielipiteet yhteiskunnan toiminnasta, käsitykset siitä, mitkä asiat vaikuttavat elämässä menestymiseen sekä se, miten toimivaksi ja tarpeelliseksi he nykyisen hyvinvointivaltion kokevat.
– Uuden hyvinvointivaltion kehittämistyössä tarvitaan ymmärrystä siitä, miten eriarvoisuuden ja hyvinvoinnin eri osa-alueet vaikuttavat toisiinsa ja ajan myötä kehittyvät. Tutkimuksemme tulokset voivat vaikuttaa sosiaaliseen eriarvoisuuteen puuttumiseen tähtäävään politiikkaan ja interventio-ohjelmiin, joiden avulla pyritään muokkaamaan tilanteita ja olosuhteita kohti toivottua, Erola perustelee.