Tutkijat kannustavat tulevia valtuutettuja panostamaan vaikuttavalla tavalla lasten ja nuorten hyvinvointiin
Turun yliopiston ja THL:n yhteisen tutkimuksen lippulaiva INVESTin tutkijat ovat laatineet kunta- ja aluevaaliehdokkaille kolme tietopakettia lasten ja nuorten hyvinvoinnin lisäämiseen. Tutkijat taustoittavat lasten ja nuorten mielenterveyteen, koulukiusaamisen ehkäisyyn sekä toisen asteen kouluverkon laajuuteen liittyviä tutkimustietoja ja antavat niiden pohjalta toimenpidesuosituksia.
INVEST on Turun yliopiston ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen yhteinen tutkimuskeskus ja Suomen Akatemian lippulaiva, joka tutkii eriarvoisuutta, interventioita ja uutta hyvinvointiyhteiskuntaa. INVESTin tavoitteena on tarjota Suomelle ja muille yhteiskunnille nykyistä tasa-arvoisempi sekä taloudellisesti, väestöllisesti ja sosiaalisesti kestävämpi hyvinvointivaltiomalli.
Lasten ja nuorten mielenterveyden hoidossa otettava käyttöön vaikuttavat keinot
Tutkijat nostavat esille tarpeen tuottaa nykyistä vaikuttavampia lasten ja nuorten mielenterveyspalveluja. He muistuttavat, että lapsuudessa hoitamatta jääneet mielenterveysongelmat voivat johtaa vakaviin seurauksiin, kuten syrjäytymiseen, terveysongelmiin ja rikollisuuteen.
Lasten yleisimpiä mielenterveysongelmia ovat lapsuusiän käytösongelmat, jotka on kuitenkin mahdollista tunnistaa varhain jo ennen kouluikää.
– Lapsuudesta aikuisuuteen jatkuvat väestötason tutkimukset osoittavat, että käytösongelmat ovat yhteydessä moniin terveysongelmiin, mielenterveyden häiriöihin, itsemurhakuolleisuuteen, rikollisuuteen ja syrjäytymiseen. Tämän vuoksi lapsuusiän käytösongelmien tunnistaminen ja varhainen hoito on sekä inhimillisesti että taloudellisesti perusteltua, tutkijat toteavat tietopaketissa.
Tehokkain tapa ennaltaehkäistä myöhempiä ongelmia on varhainen puuttuminen. Tutkijat suosittelevat, että Suomessa pitää keskittyä entistä enemmän tutkitusti vaikuttavien ennaltaehkäisevien mielenterveyspalveluiden kehittämiseen ja jalkauttamiseen.
Mielenterveyspalveluita tulee tutkijoiden mukaan kehittää kohti portaittaista mallia, jossa neuvoloihin ja kouluterveydenhuoltoon tuodaan tutkitusti tehokkaita keinoja tunnistaa lasten ja nuorten mielenterveysongelmia. Ongelmien kehittymistä vakaviksi häiriöiksi tulee ennaltaehkäistä ja hoitaa digitaalisuutta hyödyntävillä vahvaan tutkimusnäyttöön pohjaavilla menetelmillä.
Lisääntyneen koulukiusaamisen kitkeminen vaatii pitkäjänteisyyttä
Kouluterveyskysely osoittaa koulukiusaamisen vähentyneen Suomessa tasaisesti aina pandemiaan saakka, mutta lasten ja nuorten palattua kouluun on kiusaamisten yleisyys kasvanut.
Tutkijat muistuttavat, että koulukiusaamiseen puuttuminen vaikeutuu, mitä useammin ja pidempään kiusaamista on tapahtunut ja mitä vanhempia oppilaat ovat. Tutkimuksissa on havaittu kiusaamisen loppuvan todennäköisemmin, kun siihen puututaan käyttämällä näyttöön perustuvaa menetelmää ja järjestämällä seurantatapaaminen.
Tutkijat myös muistuttavat puuttumattomuuden aiheuttamista riskeistä. Sekä kokemukset kiusatuksi joutumisesta että toisen kiusaamisesta lisäävät nuoren riskiä kokea ahdistusta, masentua, syrjäytyä, jäädä ilman tutkintoa, päätyä työttömäksi tai käyttäytyä väkivaltaisesti.
INVESTin tutkijat suosittelevatkin opetuksen järjestäjiä sitoutumaan pitkäjänteiseen kiusaamisen torjuntaan tähtäävän työhön. Se edellyttää resurssien suuntaamista sekä kiusaamisen ehkäisyyn että tilanteiden hoitamiseen. Tutkijat muistuttavat, että kiusaamisen torjuntaan on tarjolla arvioituja ja näyttöön perustuvia ohjelmia.
Kouluverkon puutteet voivat lisätä nuoren riskiä jäädä koulutuksen ulkopuolelle
Tutkimukset osoittavat, että suomalaisten oppimistulokset ovat heikentyneet 2000-luvulla selvästi, ja erot parhaiten ja huonoiten menestyvien oppilaiden välillä ovat kasvaneet. Tutkijat ovat havainneet, miten toisen asteen kouluverkon kattavuus vaikuttaa nuorten opiskelupäätöksiin. Nuoret suosivat koulutusvaihtoehtoja, jotka sijaitsevat lähempänä heidän kotiaan.
Etenkin toisella asteella pitkät välimatkat voivat lisätä nuorten riskiä jäädä koulutuksen ulkopuolelle. Kun etäisyys lähimpään lukioon kasvaa, nuorten lukioon hakeminen vähenee. Välimatka myös nostaa huomattavasti nuorten riskiä jättää opiskelu kesken.
Tutkijat toteavatkin suomalaisen koulutustason nostamisen edellyttävän kattavaa toisen asteen kouluverkkoa. Koulutustarjonnan varmistaminen voi olla myös keino torjua muuttotappiota ja saada nuoret pysymään alueella.
Korkeakouluverkon laajentaminen on helpottanut kaikkien suomalaisten pääsyä korkeakoulutukseen. Se näyttää kuitenkin hyödyttäneen erityisen paljon korkeakoulutettujen vanhempien lapsia.
Tutkijat myös muistuttavat, että vapaa-ajan lukeminen on yhteydessä lukutaidon ja luetun ymmärtämisen kehittymiseen. He korostavatkin kirjastojen merkitystä lukuharrastuksen tukemisessa, ja kannustavat kirjastojen rahoituksen turvaamiseen.