Tutkimusinfrastruktuurirahoituksen saanut FIRE palauttaa suomalaisen rekisteritutkimuksen kansainväliselle huipulle
Tutkimuksen lippulaiva INVESTin koordinoima The Finnish Infrastructure for Register-Based Research (FIRE) saa kansallisen tutkimusinfrastruktuurien tiekartan rahoituksen. Hanketta johtavan professori Jani Erolan mukaan rahoitus mahdollistaa maailmanluokan rekisteriaineistojen infrastruktuurin rakentamisen.
FIRE on rekisteritutkimuksen tekemiseen käytettävä etäkäyttö-, sovellus- ja koulutusinfrastruktuuri. Sen tavoitteena on palauttaa suomalainen rekisteriaineistoon pohjaava tutkimus kansainväliselle huipulle.
– FIRE rakennetaan Tilastokeskuksen FIONA-etäkäyttöjärjestelmän pohjalle. Tilastokeskus on tehnyt todella hyvää työtä, mutta sillä ei yksin ole ollut tarpeeksi resursseja FIONAn kehittämiseen. Samaan aikaan järjestelmän käyttäjäkunta on kasvanut muutamasta sadasta tuhanteen. Nyt me pääsemme yhdessä ja tutkijayhteisövetoisesti kehittämään järjestelmää, FIREä koordinoivan tutkimuksen lippulaiva INVESTin johtaja Jani Erola sanoo.
Erolan mukaan suomalaisen yhteiskuntatieteellisen tutkimuksen kansainvälisenä vahvuutena on ollut kyky ja taito tehdä rekisteriaineistotutkimusta. FIREstä rakennetaan laskentaympäristöä ja rekisteriaineistokatalogia, joka on tekniseltä laadultaan, käytettävyydeltään ja kyvyssään edistää tutkimuksellisia läpimurtoja maailman johtava.
FIREssä otetaan käyttöön kielimallipohjainen tekoäly, tuodaan harmonisoituja ja valmiiksi koottuja rekisteriaineistomoduuleja kaikkien tutkijoiden käyttöön ja alennetaan rekisteritutkimuksen aloittamisen kynnystä. Osana hanketta FIRE myös kouluttaa tulevia rekisteriaineistoasiantuntijoita alan tutkijoiksi ja näyttöön perustuvan päätöksenteon asiantuntijoiksi.
– Niin valtio, kunnat kuin hyvinvointialueetkin haluavat johtaa tiedolla, mutta pelkkä tieto ei riitä vaan sitä pitää osata käyttää. FIRE kouluttaa rekisteriaineistoasiantuntijoita, Erola sanoo.
Nyt saatu rahoitus ulottuu vuoteen 2028, mutta FIREn kaltaisten järjestelmien kehittäminen ei koskaan pääty. Uusia toimintoja otetaan käyttöön pitkin matkaa. Vauhtiin päästään rivakasti, sillä Erolan mukaan kehittäjäjoukossa on runsaasti tutkijoita, jotka ovat käyttäneet FIONAn rinnalla kansainvälisiä infrastruktuureja, ja tietävät, mikä toimii hyvin ja mikä huonosti.
Infrastruktuurin koordinoinnista vastaa Turun yliopisto ja sen sisällä tutkimuksen lippulaiva INVEST. Konsortioon kuuluvat myös Tilastokeskus, Aalto-yliopisto, Tampereen yliopisto, Itä-Suomen yliopisto, Helsingin yliopisto, Jyväskylän yliopisto ja Valtion taloudellinen tutkimuslaitos VATT.
Kansallisten tutkimusinfrastruktuurien tiekartta on työkalu tutkimusyhteisöille, päätöksentekijöille ja rahoittajille investointien ohjaamisessa sekä tutkimuksen, kehittämisen ja innovaatioiden tukemisessa. Tiekartan tavoitteena on varmistaa, että tutkimusinfrastruktuurit pysyvät kansainvälisesti kilpailukykyisinä ja vastaavat sekä nykyisiin että tulevaisuuden tieteellisiin haasteisiin, tuottavat uutta tietoa ja kasvattavat osaamista sekä toimivat vuorovaikutteisessa yhteistyössä TKI-toimijoiden kanssa.
Tiekartalle pääsevät hankkeet valitsi Suomen Akatemia. Vuoden 2025–2028 kartalle valittiin mukaan 21 tutkimusinfrastruktuuria, joiden rahoittamiseen on käytössä yhteensä 130 miljoonaa euroa. Hankekohtaiset rahoitusosuudet kerrotaan osin joulu-, osin tammikuussa.
>> Lue myös: Turun yliopisto toteuttaa yhtätoista kansallisen tiekartan 2025–2028 tutkimusinfrastruktuuria