Vuoroasumisen vaikutusta perheiden taloudelliseen hyvinvointiin selvitetään uudessa tutkimuksessa
Vuoroasuminen on lisääntynyt monissa maissa ja se on yhä suositumpi lapsen asumisjärjestely vanhempien eron jälkeen. Vuoroasumisella tarkoitetaan sitä, että lapset asuvat suurin piirtein yhtä paljon molempien vanhempien kanssa. Vuoroasumisen valinneiden vanhempien ja lasten taloudellisesta hyvinvoinnista ei tiedetä kuitenkaan paljoakaan.
– Juuri alkanut tutkimuksemme tarjoaa merkittävää uutta tietoa vuoroasumisen taloudellista seurauksista ja vanhempien eron jälkeisestä taloudellisesta hyvinvoinnista ottaen huomioon lapsen monenlaiset asumisjärjestelyt. Tulokset auttavat kehittämään politiikkaa, joka tukee vuoroasumisperheiden taloudellista hyvinvointia, kertoo hanketta johtava erikoistutkijatutkija Mia Hakovirta.
Vuoroasumisen ideana on, että vanhempien erossa lasten suhteet molempiin vanhempiin säilyvät, eikä äitiä enää ajatella automaattisesti ensisijaisena huoltajana. Tämä vastaa lapsen oikeuksia koskevaa yleissopimusta, jossa todetaan, että lapsilla on oikeus molempiin vanhempiin, mikäli se on lapsen etu.
– Tarkastelemme vuoroasumisen taloudellisia seurauksia äideille, isille ja lapsille Euroopassa ja USA:ssa mm. tutkimalla, miten vanhemmat jakavat lapsesta aiheutuvia kustannuksia ja miten vuoroasuminen vaikuttaa vanhempien palkkakehitykseen ja lapsiköyhyyteen. Tutkimus tuottaa tietoa siitä, miten perhepolitiikka eri maissa sääntelee ja tukee vanhempien ja lasten taloudellista hyvinvointia eron jälkeen, Hakovirta jatkaa.
– Perhepolitiikan tulisi tukea kaikkia asumismuotoja, painottaa projektitutkija Mari Haapanen. Suurin osa aiemmasta eron jälkeisestä taloudellisen hyvinvoinnin tutkimuksesta on keskittynyt perheisiin, joissa lapset asuvat pääosin äidin kanssa eikä tutkimustietoa vuoroasumisen taloudellisista vaikutuksista tai kustannusten jakaantumisesta vanhempien välillä löydy.
Tutkimus on osa INVEST eriarvoisuuden, interventioiden ja uuden hyvinvointivaltion tutkimuksen lippulaivaa ja se toteutetaan vuosina 2021-2025. Tutkimuksen rahoittaa Suomen Akatemia.