Temaattiset tutkimusalat
INVESTin tutkimusalue kattaa sosiologian, sosiaalipolitiikan, psykologian, lastenpsykiatrian, tilastotieteen ja epidemiologian opintoalueet Turun yliopistossa ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksessa. Tutkimus on INVESTissä järjestetty kuuden tutkimusteeman ympärille. Teemoja johtavat tutkimusalueen johtajat.
Tutkimusteemat eivät ole toisiaan pois sulkevia, ja yksittäiset tutkimukset ovat usein monitieteisiä. Jokaisen tutkimusteeman alla on jo olemassa tai kehitteillä olevia interventioita.
Tällä hetkellä meillä on 40 meneillään olevaa hanketta, ja tutkimusryhmiämme ohjaa 24 päätutkijaa (PI). INVEST-tutkijat löydät täältä.
Temaattiset tutkimusalat
Sosioekonomiset erot ja hyvinvointi
Temaattinen alue kattaa koulutukseen, ammatilliseen ja sosiaaliseen asemaan sekä tuloihin ja ansioihin liittyvät sosioekonomiset tutkimukset.
Tutkimuskysymyksestä riippuen tulokset voivat viitata sekä absoluuttisiin että suhteellisiin eroihin (esim. tulot paikallisessa valuutassa vs suhteellinen tuloköyhyys). Kutakin näistä aiheista voidaan pitää objektiivisena hyvinvoinnin indikaattorina. Lisäksi tarkastelemme myös hyvinvoinnin subjektiivisia näkökohtia, jotka ovat mitattavissa kohderyhmien arvojen ja asenteiden kautta.
Tutkimusalueen johtaja: professori Mikko Niemelä
Ylisukupolviset ja perheiden sisäiset vaikutteet
Teema-alueella tutkitaan ylisukupolvisia ja perheenjäsenten välisiä vaikutteita, jotka voivat välittyä joko sosiaalisten tai biologisten väylien kautta (esim. sosiaalinen perheympäristö tai geeniperimä) tai useimmiten niiden vuorovaikutuksena.
Tarkastellut vaikutteet voivat siirtyä esimerkiksi geneettinen siirtymisen tai tietyntyyppiselle ympäristölle altistumisen tai vanhempien lapsiin kohdistuvien panostusten kautta.
Tutkimusalueen johtaja: professori Jani Erola
Sosiaaliset suhteet ja verkostot
Lasten ja nuorten lyhyt- ja pitkäaikainen sosiaalinen vuorovaikutus ulottuu laajempiin perheverkostoihin, koulujen ja harrastusten ikätovereihin sekä asuinpaikkaan. Jotkut näistä verkostoista ovat lasten ja nuorten ylläpitämiä, mutta joissain tapauksissa he luottavat elämänsä tärkeisiin aikuisiin, esimerkiksi vanhempiin, sukulaisiin tai opettajiin. Verkostot ja suhteet voivat tarjota arvokasta sosiaalista pääomaa, mutta ne voivat myös olla haitallista, kuten kiusaamistapauksissa.
Tutkimusalueen johtaja: professori Christina Salmivalli
Väestö ja elämänkulku
Demografinen maisemamme on muuttumassa, kun esimerkiksi ulkomaalaistaustaisen väestön osuus kasvaa, parisuhteet päättyvät yhä nopeammin ja syntyvyys pienenee. Syntyvyyden pieneneminen kiihdyttää jo valmiiksi nopeaa väestön ikääntymistä ja asettaa haasteita yhteiskuntien sosiaaliselle ja taloudelliselle kestävyydelle. Väestödynamiikka on yhteydessä sosiaaliseen ja taloudelliseen eriarvoisuuteen ja hyvinvointiin, ja nämä yhteydet myötävaikuttavat hyvä- ja huono-osaisuuden kasautumiseen elämänkuluissa ja sukupolvien yli. Tavoitteenamme on tunnistaa muuttuvan väestödynamiikan syitä ja seurauksia sekä politiikkaratkaisuja haasteisiin vastaamiseksi.
Keskeiset teemat
Väestönmuutokset (väestölliset prosessit) ja väestörakenne
- Syntyvyys ja perhedynamiikka, parisuhdedynamiikka
- Muut elämänkulun siirtymät (esim. aikuistumiseen liittyvät siirtymät)
- Muuttoliike, siirtolaisuus ja ulkomaalaistaustainen väestö, etenkin ulkomaalaistaustaisten lapset
- Väestön ikääntyminen
Politiikkavaikutukset
- Väestöön ja väestöprosesseihin vaikuttava yhteiskuntapolitiikka
- Perhevapaiden käytön ja perhevapaauudistusten vaikutukset
Väestöllisten prosessien vaikutukset
- Perheenmuodostuksen taloudelliset vaikutukset
- Perherakenteet
- Lasten asumisjärjestelyt etenkin eroperheissä
- Lasten ja nuorten hyvinvointi
- Usein: miten yhteydet vaihtelevat sukupuolen ja yhteiskunnalliset kontekstin mukaan
Tutkimusalueen johtaja: professori Marika Jalovaara
Taidot ja oppiminen
Taitojen kehittymisen ja oppimisen prosessit tapahtuvat tyypillisesti lapsuuden ja nuoruuden aikana; niitä rajoittavia tai tehostavia tekijöitä ovat kasvuympäristön sosioekonomiset ja demografiset erot sekä luontaisten kykyjen erot.
keskitymme sekä muodollisiin että epävirallisiin oppimistyyppeihin (esim. oppimiseen koulutusjärjestelmässä tai muiden, kuten vanhempien, ikäisensä tai sisarusten asettaman mallin mukaisesti).
Tutkimusalueen johtaja: yliopistonlehtori, apulaisprofessori Johanna Kaakinen
Terveys ja biologia
Terveys ja biologiset prosessit sekä vaikuttavat eriarvoisuuden muodostumiseen että ovat eriarvoisuuden muodostumisen lähtökohtia.
Kuitenkin useammin ne ovat sidoksissa sosiodemografisiin prosesseihin tavalla, joka tekee lähes mahdottomaksi erottaa prosessien tyypit toisistaan.
Keskitymme erityisesti mielenterveyteen, mutta tutkimme myös muita terveyteen liittyviä kysymyksiä.
Tutkimusalueen johtaja: professori Andre Sourander