Tämän tutkimuksen tavoitteena on tutkia lastensuojelun vaikuttavuutta, ja sen roolia yhteiskunnallisen eriarvoisuuden taustalla hyödyntämällä lastensuojelurekisteriä ja hallinto-oikeuden ratkaisuja huostaanottojen hakemusasioista. Tutkimus hyödyntää erilaisia kvasikokeellisia menetelmiä lastensuojelun vaikuttavuuden tutkimuksessa ja tuottaa samalla myös kuvailevaa tietoa. Tarkoituksena on myös tarkastella lastensuojelun laajempia vaikutuksia lapsen lähipiirin sekä perheenjäseniin. Tutkimuksessa hyödynnetään Invest Full Population Data-tutkimuksen lastensuojeluaineistoja, jotka yhdistetään Tilastokeskuksen, Kelan ja THL:n rekisteritietoihin. Lisäksi näihin rekistereihin pyritään yhdistämään myös hallinto-oikeuksien lastensuojeluasioiden ratkaisuja.
Vastuullinen johtaja: professori Mika Kortelainen
Tietosuojailmoitus
Lasten ja nuorten palvelujärjestelmien tutkimusohjelma IVAR on tutkimuksen lippulaiva INVESTin ja Varsinais-Suomen hyvinvointialueen yhteinen tutkimusohjelma, jossa edistetään lasten, nuorten ja lapsiperheiden palvelujen rekisteri-, kyselyaineistoihin ja haastattelutietoihin pohjautuvaa tutkimusta Varsinais-Suomen alueella.
Tutkimusohjelman keskeiset tutkimuskysymykset liittyvät palvelujen käyttöön, palvelupolkuihin ja palvelujen vaikuttavuuteen. Tutkimusaiheet:
- Käyttö: Miten lasten, nuorten ja lapsiperheiden palveluja ja varhaisia näyttöön perustuvia interventioita käytetään Varsinais-Suomen hyvinvointialueella? Miten lapseen ja hänen kasvuympäristöönsä liittyvät tekijät ovat yhteydessä näiden palvelujen saatavuuteen ja käyttöön? Miten nämä tekijät ovat yhteydessä runsaaseen palvelujen käyttöön tai palvelujen käytön keskeyttämiseen?
- Palvelupolut: Minkälaisia palvelupolkuja viimesijaisen palvelun eli lastensuojelun asiakkaana oleville lapsilla ja nuorilla on Varsinais-Suomen hyvinvointialueella? Miten lapseen ja hänen kasvuympäristöönsä liittyvät tekijät selittävät erilaisille palvelupoluille kuulumista?
- Vaikuttavuus: Kuinka vaikuttavia lasten, nuorten ja lapsiperheiden palvelut ovat? Mitä lapsille, nuorille ja lapsiperheiden palveluilla saadaan aikaiseksi ja mitkä kohderyhmän palvelut ovat erityisen vaikuttavia? Minkälainen lisäarvo on osoitettavissa väestötasolla implementoitaessa varhaisia näyttöön perustuvia psykososiaalisia interventioita?
- Työ ja menetelmät: Tutkimusohjelmassa keskitytään lasten, nuorten ja lapsiperheiden palveluissa työskentelevien ammattilaisten työhön ja heidän käyttämiinsä menetelmiin.
Kokonaisuudessaan ohjelma mahdollistaa tieteellisesti poikkeuksellisten ja korkeatasoisten tutkimusaineistojen luomisen. Aineistot palvelevat siten sekä tieteellisiä päämääriä että tietoon perustuvaa päätöksentekoa. Laadullisilla tutkimusmenetelmillä selvitetään implementaatioiden toteutumista, toimivuutta, menetelmäuskollisuutta ja kartoitetaan implementaatioihin liittyviä haasteita.
Tutkimusohjelma toteutetaan osana sekä INVEST lippulaivan että Varsinais-Suomen hyvinvointialueen toimintaa. Tutkimushankkeille haetaan ulkopuolista rahoitusta.
Hankkeessa pyritään erottelemaan yhteisiä ja maakohtaisia tekijöitä, jotka vaikuttavat vanhemmuuden alkamiseen Pohjoismaissa. Tavoitteena on ymmärtää paremmin nykyisen historiallisen alhaisen hedelmällisyysluvun taustalla olevia tekijöitä. Tutkimuksessa keskitytään varhaisiin työmarkkina- ja asumisuriin sekä asumisen kohtuuhintaisuuteen.
Hanke perustuu kolmenlaisiin tutkimusasetelmiin: perusteellisiin maakohtaisiin tapaustutkimuksiin, kahden maan yksityiskohtaisempiin vertailuihin ja neljän Pohjoismaan laajoihin vertaileviin tutkimuksiin. Hankkeessa on mukana tutkijoita neljästä Pohjoismaasta, ja se perustuu suurelta osin pohjoismaisiin rekisteriaineistoihin.
PI: Jessica Nisén
CAUSALTIME-projekti kehittää uusia tilastollisia menetelmiä monimutkaisten ajassa muuttuvien ilmiöiden kausaaliyhteyksien tutkimiseen. Projektissa kehitetään menetelmiä ja avoimen lähdekoodin ohjelmistoja lyhyen ja pitkän aikavälin kausaalivaikutusten estimoimiseen, tulkintaan ja visualisointiin paneeliaineistojen pohjalta, laajentaen esimerkiksi Bayes-tilastotieteeseen pohjautuvia dynaamisia monimuuttujapaneelimalleja sekä piilo-Markov-malleja. Sovellamme kehitettyjä menetelmiä muun muassa vanhempainvapaiden dynamiikan tutkimiseen.
PI: Jouni Helske
Projektissa tutkitaan, miten lasten altistuminen tietyille perhe- ja institutionaalisille tekijöille vaikuttaa geneettisten taipumusten toteutumiseen koulutuksessa havainnoimalla peruskoulun päättötodistuksen keskiarvoa, koulupudokkuutta, toisen asteen koulutusvalintoja ja lopullista koulutustasoa. Sosiaalisten tekijöiden ja geneettisten ominaisuuksien yhdysvaikutuksia tutkitaan vertailemalla eri syntymäkohortteja ja maita, joissa koulutusjärjestelmät eroavat. Tutkimuksessa käytetään aineistoja Suomesta, Saksasta, Norjasta, Britanniasta ja Australiasta. Tutkimuksessa erotellaan toisistaan geneettiset ja sosiaalisen ympäristön vaikutukset kaksos- ja adoptioasetelmilla sekä käyttämällä monigeenisiä riskipisteitä. Tulokset tarjoavat uutta tietoa, miten sosiaaliset olosuhteet ja geneettiset tekijät kytkeytyvät koulutuksessa etenemiseen kriittisissä nuoruuden vaiheissa. Tuloksia voidaan soveltaa Suomen koulutusjärjestelmän arviointiin ja kehittämiseen sekä syrjäytymisen ehkäisemiseen.
PI: Hannu Lehti
Moving Matters -hankkeessa tutkitaan, miten maasta tai alueelta toiselle muuttaminen vaikuttaa lapsen hyvinvointiin ja myöhempään elämänkulkuun.
Vastuullinen johtaja: Patricia McMullin
Rahoitus: Suomen Akatemia
Tutkimus pyrkii erittelemään yhteisiä ja maakohtaisia tekijöitä, jotka vaikuttavat vanhemmuuden aloittamiseen Pohjoismaissa. Näin voitaisiin paremmin ymmärtää nykyisten historiallisesti alhaisten syntyvyyslukujen taustatekijöitä.
Projektissa keskitytään erityisesti varhaisiin työmarkkina- ja asumisuriin sekä asumisen kohtuuhintaisuuteen. Projekti rakentuu kolmenlaisiin tutkimusasetelmiin: syvällisiin maakohtaisiin tapaustutkimuksiin, kahden maan tarkempiin vertailuihin sekä laajoihin neljän Pohjoismaan välisiin vertailututkimuksiin. Projektissa on mukana tutkijoita neljästä Pohjoismaasta, ja tutkimus perustuu pitkälti Pohjoismaiden rekisteriaineistoihin.
PI: Jessica Nisén
Turun yliopistolla yhteistyössä Uppsalan yliopiston kanssa toteutettavassa hankkeessa tutkitaan miten hallinto- ja ohjausmekanismit ovat yhteydessä lääkekustannuksiin, lääkkeiden käytön yhdenvertaisuuteen ja lääkkeenmääräämisen laatuun. Hanke tuottaa uutta politiikkarelevanttia tietoa ruotsalaisen aluevertailun kautta. Ruotsissa lääkehoidon kustannus- ja ohjausvastuu on alueellistettu maakäräjille, joissa on käytössä erilaisia malleja lääkkeiden kestävän käytön edistämiseksi. Hankkeessa 1) arvioidaan lääkkeenmääräämisen laadun mittareita Pohjoismaisten terveydenhuoltojärjestelmien kontekstissa kirjallisuuskatsauksen ja Delfoi-menetelmän keinoin, 2) verrataan lääkkeenmääräämisen laadun, lääkekustannusten ja lääkkeiden yhdenvertaisen käytön alueellista vaihtelua Ruotsissa ja Suomessa rekisteritietojen avulla, 3) tutkitaan Ruotsin alueellisia hallintomalleja haastatteluin sekä mallien ja lääkkeiden käytön vaihtelun välistä yhteyttä vertailevan laadullisen tutkimuksen menetelmin (QCA).
Vastuututkija: Katri Aaltonen
Rahoitus: Suomen Akatemia
>> Lisätietoa hankkeesta Open Science Framework -sivustolla
MULTIMED – Tutkimusdatan tietosuojailmoitus
Monitieteinen FLUX-konsortio etsii tutkimukseen perustuvia ratkaisuja, joilla voidaan vaikuttaa ja sopeutua syntyvyyden muutoksiin sekä näiden muutosten aiheuttamaan väestön ikääntymisen kiihtymiseen. Tavoitteena on suomalaisen yhteiskunnan sosiaalisen ja taloudellisen kestävyyden parantaminen. Konsortio tutkii syntyvyyden ja perheenmuodostuksen muutoksia ja tuottaa vastauksia
- muutosten syistä,
- niiden seurauksista,
- siitä, miten perhedynamiikka on yhteydessä sosiaaliseen ja sukupuolten väliseen eriarvoisuuteen ja haasteisiin psykososiaalisessa ja taloudellisessa hyvinvoinnissa, ja
- siitä, miten valtakunnallista ja paikallista sosiaali- ja perhepolitiikkaa voidaan kehittää uusiin yhteiskunnallisiin haasteisiin vastaamiseksi.
Konsortiossa työskentelee yhdessä johtavia tutkijoita väestötieteestä ja muilta aloilta, jotka ovat tärkeitä syntyvyyden muutosten syiden ja seurausten ymmärtämiseksi.
PI Marika Jalovaara
Rahoitus: Strateginen tutkimusneuvosto
Sosiaaliset verkostomme vaikuttavat hyvinvointiimme. NetResilience tutkii väestönmuutoksen eli laskevan syntyvyyden, pidentyvän eliniän ja maan sisäisen muuttoliikkeen vaikutuksia ihmisten sosiaalisten verkostojen rakenteeseen. Lisäksi tarkastelemme, miten muuttuvat sosiaaliset verkostot vaikuttavat syntyvyyteen, aktiiviseen ikääntymiseen ja yksilöiden hyvinvointiin.
Selvitämme, millaiset verkostot vahvistavat väestön resilienssiä eli kykyä sopeutua vastoinkäymisiin ja yllättäviin tapahtumiin. Käytämme rekisteri- ja kyselytutkimusaineistoja ja verkostoanalyysin menetelmiä. Tarkastelemme Suomen eri alueiden välisiä eroja ja yhtäläisyyksiä, vertaamme nyky-Suomea muihin Euroopan maihin sekä käsittelemme pitkän aikavälin historiallisia muutoksia.
NetResilience tuottaa tietoa sekä alueellisesti kohdennettuja politiikkasuosituksia, joiden avulla kunnat ja uudet hyvinvointialueet voivat tuottaa parempia palveluita perheille, nuorille ja ikääntyville.
PI Antti Tanskanen
Rahoitus: Strateginen tutkimusneuvosto
Väestön ikääntyminen aiheuttaa haasteita hyvinvointivaltion taloudelliselle kestävyydelle ja sitä myötä nykyisen kaltaisille etuuksille ja palveluille. Tämä saattaa vaarantaa yhteiskuntamme sosiaalisen kestävyyden ja lisätä eriarvoisuutta.
SustAgeable-tutkimuskonsortiossa etsimme ratkaisuja hyvinvoinnin takaamiseksi ja hyvinvointivaltion rahoituspohjan turvaamiseksi myös tulevaisuudessa. Keskitymme
- hyvinvoinnin jakaantumiseen alueiden, sukupolvien ja ihmisryhmien välillä,
- sosiaali- ja terveydenhuollon menojen kasvun hillitsemiseen,
- mahdollisuuksiin pidentää työuria ja kehittää maahanmuuttajien integraatiota,
- hoivavelvoitteiden jakaantumiseen ja
- alueellisiin eroihin väestön ikääntymisen trendeissä sisäisen ja kansainvälisen muuttoliikkeen myötä.
Konsortio tuottaa tietoa siitä, kuinka onnistuneesti politiikkatoimenpiteillä vähennetään väestön ikääntymisen epätoivottuja seurauksia julkisille tuloille ja menoille, eriarvoisuudelle ja hyvinvoinnille.
PI Maria Vaalavuo
Rahoitus: Strateginen tutkimusneuvosto
Suomen väestö on yksi Euroopan vanhimmista tällä hetkellä. Väestön ikääntyminen synnyttää taloudellisia, terveydellisiä ja sosiaalisia vaikutuksia, jotka kehittyvät ajassa. Näiden vaikutusten ymmärtämiseksi tarvitaan pitkittäisaineisto ja sen analysointiin soveltuvat menetelmät. Tässä hankkeessa kerätään Survey of Health, Ageing and Retirement (SHARE) aineisto Suomessa. SHARE on eurooppalainen tutkimusinfrastruktuuri (ERIC), joka on tuottanut monitieteistä pitkittäisaineistoa yli 50-vuotiaiden henkilöiden terveydestä, taloudesta ja sosiaalisista suhteista vuodesta 2004 lähtien. Aineisto kattaa tällä hetkellä 530 000 yksilötason haastattelua 28 Euroopan maasta mukaan lukien Israel. Suomi on osallistunut SHARE:een vuodesta 2016 lähtien. Tähän mennessä Suomesta on kerätty aaltojen 7,8 ja 9 (Korona haastattelut) aineistot ja aallon 10 aineistohankinnan suunnittelu on käynnissä. Tämä hanke kattaa aineistohankinnan kustannukset aallon 11 SHARE -aineiston osalta.
SHARE-FI on konsortiohanke, jota johdetaan Itä-Suomen yliopistosta. Muut konsortio-osapuolet ovat Turun yliopisto, Tampereen yliopisto ja Väestöliitto.
PI: Mikko Niemelä
Rahoitus: Suomen Akatemia
Monitieteinen Children First – tutkimushanke sekä tuottaa uutta tieteellistä tietoa COVID-19-pandemian vaikutuksesta lasten hyvinvointiin että etsii tutkimukseen perustuen keinoja Pohjoismaissa asuvien lasten hyvinvoinnin ja sietokyvyn parantamiseen.
Kolmivuotista (2023–2026) tutkimushanketta koordinoi Turun yliopisto, jonka rinnalla konsortioon kuuluvat myös Islannin yliopisto, Tukholman yliopisto, Uppsalan yliopisto ja Åbo Akademi. Hanketta rahoittaa NordForsk.
Vastuullinen johtaja professori Mia Hakovirta
>> Hankkeen englanninkieliset nettisivut
SISU on syksyllä 2023 alkanut tutkimushanke. Se on osa Strategisen tutkimuksen neuvoston kuusivuotista Yhteiskunnalliset ratkaisut oikeudenmukaisessa vihreässä murroksessa (JUST TRANSITION) -ohjelmaa.
SISUn pääteemana ovat kohtuusratkaisut ja niiden hyödyntämätön potentiaali. Tutkimushankkeen tavoitteena on, että vihreä murros ja hyvinvointivaltion peruslupaukset voivat toteutua myös olosuhteissa, joissa talous ei kasva.
Hankkeen puitteissa:
- Kehitetään ekologinen makrotalousmalli, jolla simuloidaan kohtuusratkaisuja
- Tutkitaan haavoittuvaisten ryhmien tutevaisuusorientaatiota rekisteriaineistojen ja haastattelujen avulla
- Selvitetään tekijöitä, jotka ylläpitävät kansalaisten luottamusta instituutioita kohtaan vihreän murroksen aikana
- Organisoidaan tulevaisuusperintöverstaita, joissa yhteisluodaan tulevaisuustietoisia kohtuusratkaisuja
- Käynnistetään siirtymäareena, jossa yhteiskunnan eri toimijaryhmät osallistuvat kohtuuratkaisujen jalostamiseen.
SISUssa mukana ovat Itä-Suomen yliopisto, Demos Helsinki, LUT-yliopisto, Turun yliopisto ja XAMK.
Työpaketin Haavoittuvaisten ryhmien tulevaisuudenusko johtajana toimii Elina Kilpi-Jakonen
Kolmivuotinen (2022-2025) Mapineq – Mapping inequalities through the life course -hankkeessa analysoidaan koulutuksellista, sosioekonomista ja terveydellistä eriarvoisuutta sekä niiden välistä riippuvuutta eri elämänvaiheissa ja kohorteissa. Aikajänteenä tutkimuksessa on viime vuosikymmenet. Tutkimuksessa otetaan huomioon niin paikalliset, alueelliset, kansalliset kuin ylikansallisetkin tasot.
Mapineq-hankkeella pyritään vastaamaan Euroopan unionin asettamaan haasteeseen tunnistaa ja puuttua eriarvoisuuden tärkeimpiin taustatekijöihin.
Tutkimukseen osallistuu kahdeksan kumppania Euroopasta ja Iso-Britanniasta.
>> Lue lisää Mapineqista (englanniksi)
Hankkeen koordinaattori: Jani Erola
Rahoitus: EU:n tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelma Horisontti Eurooppa
Vuoroasuminen eli järjestely, jossa lapset asuvat vanhempien eron jälkeen molempien vanhempiensa luona lähes yhtä paljon, on yleistynyt monissa länsimaissa. Hankkeessa tutkitaan, millä tavoin lapsen vuoroasuminen vaikuttaa perheiden taloudelliseen hyvinvointiin erilaisissa hyvinointivaltioissa. Aineistona käytetään kolmessa eri maassa kerättyjä kyselytutkimusaineistoja sekä EU-SILC aineistoa. Tarkemmin hankkeessa tutkitaan 1) miten vanhemmat jakavat taloudellista vastuuta lapsista kun lapsella on vuoroasumisjärjestely Suomessa, Saksassa ja USA:ssa sekä 2) miten vuoroasuminen vaikuttaa vanhempien ja lasten taloudelliseen hyvinvointiin Euroopan eri maissa.
Vastuullinen johtaja Mia Hakovirta
Rahoitus: Suomen Akatemia
Hyvinvointitalous tuo taloudellisen, sosiaalisen ja ekologisen kehityksen näkökulmat yhteen ja osaksi päätöksentekoa. Tässä hankkeessa mallinnetaan Suomen kontekstiin sopiva hyvinvointitalouden viitekehys ja luodaan hyvinvointitalouden seurantamittaristo. Lisäksi kehitetään ehdotus hyvinvointitalouden ohjausta valtioneuvoston tasolla.
PI: Heikki Hiilamo
Rahoitus: Suomen kestävän kasvun ohjelma
Hankkeen tavoitteena on lisätä ymmärrystä tavoista, joilla kielellisesti, kulttuurisesti ja katsomuksellisesti moninaiset nuoret rakentavat sosiaalista osallisuutta ja ryhmienvälistä kansalaistoimintaa kouluissaan, paikallisyhteisöissään ja laajemmassa yhteiskunnassa. Yhtenä osana osallisuutta on myös nuorten koulutus- ja työllisyyspolut, joita hankkeessa tutkitaan erityisesti maahanmuuttotaustaisuuden ja niihin yhteydessä olevien paikallisten tekijöiden kautta. Hanke yhdistää laajasti ihmistieteitä sekä laadullisia ja määrällisiä menetelmiä. Hankkeen määrällinen osio toteutetaan koko väestön kattavilla rekisteriaineistoilla ja hankkeen puitteissa kerätään useampi laadullinen aineisto: nuorilta, kouluista, ja koulujen johdolta. Aineistoja analysoidaan mm. monitaso- ja pitkittäisanalyysin keinoin (määrällinen aineisto) sekä teoriaohjaavalla sisällönanalyysilla ja diskurssianalyysilla (laadulliset aineistot).
Hanke pyrkii saattamaan nuorten omaa ääntää kuuluviin ja levittämään hyviä käytänteitä osallisuuden ja kansalaistoiminnan tukemisesta. Nuorten ryhmienväliseen kansalaistoimintaan rohkaiseminen ja osallisuuden tukeminen auttavat osallistumismahdollisuuksiin ja luovat institutionaalista luottamusta. Hanke vastaa moniin yhteiskunnallisiin haasteisiin, joihin lukeutuvat alueellinen segregaatio ja yhteiskunnallinen eriytyminen, ja joiden pohjalta myös tulevaisuuden tasa-arvoista Suomea rakennetaan.
PI Elina Kilpi-Jakonen
Rahoitus: Turun kaupunkitutkimusohjelma
Tutkimme projektissa elämänpolkujen muodostumista ja sitä miten esimerkiksi lakimuutokset niihin vaikuttavat. Tilastotieteen osahankkeessa kehitämme työkalun elämänkulkuaineiston sosiaalisten prosessien mallinnukseen, ennustamiseen ja kuvaamiseen. Sosiologian osahankkeessa tutkimme vanhempien työ- ja perhe-elämän tapahtumia lapsen syntymän jälkeen sekä perhevapaisiin vaikuttavien lakimuutosten pitkäaikaisvaikutuksia perheenjäsenten elämään Suomen ja Ruotsin rekisteriaineistoja käyttäen.
Hanke on saanut Suomen Akatemian rahoituksen ajalle 1.9.2020–30.8.2024. Hankkeen vastuullinen johtaja on Satu Helske.
Lue lisää hankkeen nettisivuilta
Syntyvyyttä korkean tulotason maissa leimaavat tällä hetkellä odottamattomat suuntaukset. Hedelmällisyysluvut laskevat maissa, jotka on tunnettu suhteellisen korkeasta hedelmällisyydestä, kuten Pohjoismaissa. Lasku on ollut voimakasta erityisesti Suomessa ja Norjassa. Suomessa kokonaishedelmällisyysluku vuonna 2018 oli 1,41, mikä on selvästi EU keskiarvon 1,56 alapuolella.
Emme täysin ymmärrä nykyisten hedelmällisyyden laskujen syitä. Laskeva suunta alkoi viimeisimmän taantuman alkaessa, mutta on jatkunut siitä lähtien. Tämä viittaisi siihen, että vaikka taloudellisilla tekijöillä on merkitystä, mutta ne eivät välttämättä ole ainoa syy syntyvyyden laskuun.
Tutkimuksen tavoitteena on
- Kuvata viime aikojen hedelmällisyysmalleja eri Euroopan maissa sekä alueiden välillä.
- Arvioida alueellisten kontekstuaalisten tekijöiden vaikutusta hedelmällisyystasoihin Suomessa ja Norjassa
- Arvioida hedelmällisyyden vaikutuksia työmarkkinatuloksiin Suomessa ja Ruotsissa.
Antti O. Tanskasen ja Mirkka Danielsbackan ”Sukulaissuhteet, sukupolvet ja elämänkulku” (KinCross) -hankkeessa tutkitaan kahden sukupolven perhesuhteita: suomalaisia suuria ikäluokkia (syntyneet vuosina 1945 – 1950) ja heidän aikuisia lapsiaan (syntyneet vuosina 1964 – 1999).
Hanke on jaettu kolmeen osatutkimukseen, jotka toteutetaan hyödyntämällä Sukupolvien ketju -aineistoja. Ensimmäisessä tutkitaan, miten nykyaikaisen viestintäteknologian käyttö liittyy sukulaisten väliseen yhteydenpitoon ja tukeen. Toisessa hyödynnetään Sukupolvien ketju -aineistojen pitkittäisominaisuutta ja analysoidaan sukulaisuussuhteisiin liittyviä muutoksia ennen taloudellisen taantuman alkamista, taantuman aikana ja sen jälkeen. Kolmannessa osassa käytetään aineistojen retrospektiivistä moduulia ja tarkastellaan miten olosuhteet varhais-, keski- ja myöhäislapsuudessa vaikuttavat sukulaissuhteiden muotoutumiseen elämän aikana.
Hanke tuottaa uutta tietoa sukulaissuhteista elämänkulun eri vaiheissa.
Hanke on saanut Suomen Akatemian rahoituksen ajalle 1.9.2020–30.8.2024.
Vaikka viimeaikaiset tutkimukset ovat osoittaneet sukupolvien välisen liikkuvuuden heikenneen, viimeaikaiset tutkimukset ovat osoittaneet meritokraattisten uskomusten (esim. kova työ palkitaan) yleistyneen aikuisten keskuudessa. Tiedämme kuitenkin vain vähän siitä, kuinka paljon kova työ vaikuttaa elämän lopputuloksiin ja mitkä yksilö- ja yhteiskuntatason tekijät voivat muokata kovan työn tuottamia hyötyjä.
Tämän hankkeen tavoitteena on tunnistaa yksilö- ja yhteiskuntatason olosuhteet, jotka vaikuttavat kovan työn tuottamiin hyötyihin, sekä tutkia meritokraattisten uskomusten ylläpitämisen yhteiskunnallisia kustannuksia.
Hanke hyödyntää pitkittäisiä ja monikansallisia aineistoja, joita on kerätty eri maista,. Tavoitteena on saada parempi käsitys siitä, ovatko kovan työn tuottamat hyödyt riippuvaisia yksilö- ja yhteiskuntatason olosuhteista ja millä tavoin.
Hankkeen monitieteinen ja vertaileva lähestymistapa tarjoaa uudenlaista tietoa kovan työn merkityksestä, siihen liittyvistä uskomuksista ja niiden roolista maiden välisissä pysyvissä epätasa-arvoissa.
Hanke sai alun perin kolmivuotisen rahoituksen (2021–2024), mutta se päättyi ennenaikaisesti (31. elokuuta 2021), koska päätutkija siirtyi Dong-A-yliopiston palvelukseen Busanissa, Etelä-Koreassa.
PI: Kwon Hye Won
LifeTraR on kolmen naapurimaan yhteishanke. Tutkimus keskittyy syntyperäisten ja maahanmuuttajien elämänkaaren vaiheisiin Venäjällä, Virossa ja Suomessa. Verrattaan kansanryhmien elämänjärjestelyihinsä ja tekijöitä, jotka muokkaavat heidän elämäänsä kunkin maan kontekstissa. Tutkimus nojautuu korkeatasoisiin väestötietoihin rekistereistä, väestölaskennoista ja vertailevista tutkimuksista, ja hyödyntää relevantteja tilastollisia menetelmiä (regressioanalyysi, tapaushistoria-analyysi, seurausanalyysi). Elämänkulkuperspektiivin käyttö ja samasta lähtömaasta (Venäjältä) tulevien maahanmuuttajapopulaatioiden tarkastelu erilaisissa kohdemaan – Suomen ja Viron – käytäntöjen ympäristöissä laajentaa nykyistä tietoa maahanmuutosta ja sopeutumisprosessista. Tieto Suomen suurimpien maahanmuuttajaryhmien demografisesta integraatiosta palvelee myös suuremman yleisön ja sijoittajien intressejä.
PI Leen Rahnu
Rahoitus: Suomen Akatemia (ERA-NET RUS Plus) 01.01.2021 – 31.12.2023
Hankkeessa tutkitaan, miten taloussosiaalityön keinoin voidaan tukea lapsiperheitä, joilla on vaikeuksia taloudenhallinnassa. Tavoitteena on kehittää toimintatapa sosiaalityön lapsiperheasiakkaille, joilla on haasteita taloudenhallinnan kanssa. Tukemalla perheiden taloudenhallintaa pyritään vahvistamaan arjen elämänhallintaa ja sen myötä valmiuksia ottaa tarjolla olevaa muuta apua vastaan elämäntilanteen ongelmien ratkaisemiseksi.
Vastuullinen johtaja Mia Hakovirta
Rahoitus: Sosiaali- ja terveysministeriö
>> Lue lisää
Hankkeessa tutkitaan uudella tavalla lääkepoliittisten järjestelmien institutionaalisia piirteitä ja politiikkojen vaikutuksia. Hanke tuottaa uutta tietoa eri maiden järjestelmien eroista sekä siitä, missä määrin järjestelmillä on itsenäistä vaikutusta lääkkeiden saatavuuteen, yli väestöllisten erojen.
Hankkeessa vertaillaan lääkekorvausjärjestelmien korvaavuutta ja kattavuutta sekä arvioidaan, millä tavoin säästötoimenpiteet ovat vaikuttaneet näihin. Aiempaa tutkimusta täydentäen hankkeessa tarkastellaan myös lääkekorvausten ja perusturvaetuuksien toisiaan täydentäviä vaikutuksia.
Hankkeen ensimmäisessä osassa tutkitaan miten taloudellinen taantuma ja sen johdosta tehdyt säästötoimet vaikuttivat lääkkeistä koituvaan kotitalouksien taloudelliseen rasitteeseen Suomessa. Vertailevassa osassa tarkastellaan järjestelmien institutionaalisia piirteitä ja eri järjestelmissä lääkkeistä kotitalouksille koituvaa taloudellista rasitetta Euroopan Unionissa.
Hanke on saanut Suomen Akatemian rahoituksen. Hanke toteutetaan Turun yliopistolla ja sen vastuullinen johtaja on Katri Aaltonen.
BEYOND 4.0 aims to help deliver an inclusive European future by examining the impact of the new technologies on the future of jobs, business models and welfare. BEYOND 4.0 addresses the general priorities of the H2020 Work Programme (2018-2020) “Europe in a changing world – Inclusive, innovative and reflective societies”.
Lue lisää
Vastuullinen johtaja Olli Kangas
Rahoittaja: Horizon 2020
Tutkimus tarkastelee perinataalivaiheen – 23. raskausviikon alun ja syntymän jälkeisen ensimmäisen viikon päättymisen välinen aika – terveyden merkitystä henkilön myöhemmässä elämässä, siirtymässä lapsuudesta aikuisuuteen. Perinataalivaiheen terveyttä tarkastellaan useiden mittareiden avulla, kuten syntymäpaino, raskaudenaikainen tupakointi, raskausviikot sekä riskitekijöistä kertovat diagnoosit. Perinataalivaiheen terveyden merkitystä aikuisuuteen siirtymiselle tarkastellaan kokonaisvaltaisesti, useissa aikapisteissä ja useiden eri kriteerien avulla. Huomioon otetaan mm. koulumenestys, siirtyminen toisen ja kolmannen asteen opintoihin, työelämään siirtyminen, perheellistyminen sekä riski syrjäytyä koulutuksesta ja työmarkkinoilta. Tutkimus perustuu väestötason rekisteriaineistoihin ja se kattaa Suomessa vuosina 1987-2007 syntyneet ikäluokat kokonaisuudessaan.
Vastuullinen johtaja Jani Erola
Akatemiahanke, Suomen Akatemia
Aiemmissa yhteiskuntatieteellisissä tutkimuksissa ei ole onnistuttu selittämään, miksi sukupolvien välinen tuki jakautuu eriarvoisesti sukupolvien kesken. Yhdistämällä teorioita ja havaintoja eri tutkimusaloilta, IntREL-hanke tarjoaa evoluutio-tietoon perustuvan sosiologisen mallin, joka auttaa selittämään sukupolvien välisten suhteiden monimutkaisuutta.
Hankkeessa osoitetaan, muovaavatko evoluution kannalta merkitykselliset tekijät edelleen ihmisen käyttäytymistä nykyisissä vauraissa yhteiskunnissa ja missä olosuhteissa yhteiskunnallinen kehitys voi ohittaa evoluution juurtuneiden suuntausten vaikutuksen.
PI:t: Mirkka Danielsbacka and Antti O. Tanskanen
Funding: Academy of Finland 2019-2023
NEFER, Syntyvyyden lasku ja eriarvoisuus, on Suomen Akatemian rahoittama nelivuotinen (2019–2023) tutkimushanke. NEFERissä tutkitaan, mistä Pohjoismaissa ja etenkin Suomessa viime aikoina tapahtunut voimakas ja odottamaton syntyvyyden pieneneminen ja lapsettomuuden kasvu johtuvat, ja millaista sosiaalista ja sukupuolten välistä eriarvoisuutta muuttuvaan perheenmuodostukseen (avo- ja avioliitot sekä lastensaanti) liittyy. Tutkimme naisten, miesten ja parien lastensaantia ainutlaatuisten rekisteriaineistojen ja edistyneiden tilastollisten menetelmien avulla. Lähestymme lastensaanti-, parisuhde-, koulutus- ja työssäkäynti- ja asuinaluehistorioiden sekä taloudellisten resurssien välisiä yhteyksiä dynaamisesta elämänkulkunäkökulmasta haastaen vallitsevia teorioita ja lähestymistapoja. Hankkeen innovatiivinen lähestymistapa tuottaa hedelmällisyyden pienenemistä, perheenmuodostuksen esteitä ja eriarvoisuutta koskevaa ymmärrystä, jota tarvitaan myös näyttöön perustuvan yhteiskuntapolitiikan suunnittelussa merkittävässä ja ajankohtaisessa kysymyksessä.
Hanke toteutetaan Turun yliopistossa, ja sitä johtaa Marika Jalovaara.
>> Lue lisää
SOMA (The social mechanisms behind the economic consequences of physical appearance) on Suomen Akatemian vuosina 2019-2023 rahoittama tutkimushanke, jossa selvitetään ulkonäön taloudellisten seurausten sosiaalisia mekanismeja. Aikaisemmat selitykset ulkonäön taloudellisia seurauksia synnyttävästä mekanismista palautuvat oletukseen kauneudesta yksinomaan hyvää tuottavana ominaisuutena. Viime vuosien aikana on kuitenkin tapahtunut muutos ulkonäön taloudellisten seurausten ymmärryksessä.
Hanke pyrkii selvittämään ulkonäön merkitystä taloudellisessa vaihdossa tarkastellen ulkonäköä sekä kauneuden että ammattialan mukaisen ulkonäön näkökulmasta. Ulkonäön vaikutuksia tarkastellaan sekä sukupuolittain ja eri ammattialojen näkökulmasta, ottaen huomioon mies- ja naisvaltaiset alat, että seka-alat.
Tutkimuksessa analysoidaan tuhansien suomalaisten kasvokuvat ja ammatit yhdistävää aineistoa, joiden avulla tutkitaan ulkonäön taloudellisia vaikutuksia eri ammattialoilla. Sekä kuvia koskevat arvioinnit että sosiaalinen koeasetelma toteutetaan laajoina väestötason kyselyinä Suomessa.
Hankkeen tavoitteena on löytää uusi mekanismi, joka selittäisi ulkonäöstä yksilöille koituvat taloudelliset hyödyt ja haitat nykyisiä selitysmalleja paremmin.
Hanketta johtaa Outi Sarpila
Aiemmat tutkimukset osoittavat, että lapsuuden olosuhteilla on pitkän aikavälin vaikutuksia elämänkulkuun. Toistaiseksi on kuitenkin vain vähän tutkimusta siitä, miten lapsuuden perhesuhteet ja perherakenne ovat yhteydessä sukulaissuhteiden laatuun aikuisuudessa.
Lapsuuden perherakenne, elämänkulku ja sukulaissuhteiden laatu -hankkeessa keskitytään kolmeen teemaan:
- Miten lapsuudenkodin perherakenne vaikuttaa sukulaissuhteisiin aikuisuudessa?
- Miten lapsuudessa sukulaisilta saatu tuki on yhteydessä sukulaissuhteiden laatuun myöhemmin elämässä?
- Miten lapsuudessa koetut ongelmat, kuten taloudellinen puute, vanhempien terveysongelmat ja työelämän haasteet, ovat yhteydessä sukulaissuhteisiin aikuisuudessa?
Tutkimus antaa uutta tietoa lapsuuden olosuhteiden vaikutuksesta sukulaissuhteisiin elämän eri vaiheissa.
PI: Antti Tanskanen
Yhä suurempi osa lapsista elää lapsuuttaan erossa toisesta vanhemmastaan. Vanhempien erotessa useat vanhemmat päätyvät lapsen yhteishuoltoon, vuoroasuminen on yleistynyt ja isät ottavat yhä enemmän vastuuta lapsista myös eron jälkeen. Lisäksi lapsille syntyy uusia perhesiteitä vanhempien uusien parisuhteiden myötä.
Lapsen vanhempien asuessa erillään lapsen huollon taloudellinen perusta muodostuu toisen vanhemman maksamasta elatusavusta. Muuttuvat perhesuhteet nostavat esille kysymyksen siitä, kuinka lapsen elatus tulisi järjestää tilanteissa, joissa perheenjäsenillä voi olla erilaisia biologisia siteitä ja oikeudellisia suhteita?
Tässä projektissa Mia Hakovirran johdolla tutkitaan, miten eri maiden elatusapujärjestelmät ottavat huomioon muuttuneet perhesuhteet ja sukupuolten välisen tasa-arvon sekä arvioidaan elatusjärjestelmiä lasten oikeuksien näkökulmasta. Aineistona käytetään eri maista kerättyjä vignettejä sekä Luxemburg Income Study (LIS) aineistoja.
Vuoteen 2021 jatkuvaa hanketta rahoittaa Suomen Akatemia.
Hankkeen tavoitteena on vastata seuraavaan kysymykseen: miten ja miksi erilaiset koulutusjärjestelmät ja erityisesti niiden erilaiset seurantamuodot vaikuttavat sosiaalisen eriarvoisuuden muodostumiseen ja lisääntymiseen elämänkaaren aikana?
Lue lisää
Vastuullinen johtaja Jani Erola
BIBU eli Kansalaisuuden kuilut ja kuplat / Tackling Biases and Bubbles in Participation – tutkimushanke selvittää, kuinka globaalit muutokset – talouden rakennemuutos, kaupungistuminen ja muuttoliike – muuttavat kansalaisten toimintakykyä, poliittisia tunteita ja intressejä sekä sitä kuinka poliittinen päätöksenteko vastaa näihin muutoksiin. Monitieteisessä konsortiossa on mukana politiikan, psykologian, sosiaalipolitiikan, sosiologian, taloustieteen ja viestinnän tutkijoita.
>> Lue lisää
Sosiologian professori Mikko Niemelän johtama hanke Eriarvoisuuden torjuminen niukkuuden aikana (Tackling Inequalities in Time of Austerity TITA) tarjoaa uuden ja laaja-alaisen näkökulman eriarvoisuuksien pitkän aikavälin muutoksien ja eriarvoisuuteen liittyvien mekanismien ymmärtämiseksi. Hankkeessa analysoidaan talouteen, terveyteen ja hyvinvointiin liittyvää eriarvoisuutta sekä mahdollisuuksien eriarvoisuutta elämänkuluissa.
Hanke tuottaa uutta tietoa eriarvoisuuden eri muodoista ja niiden välisistä mekanismeista. Eriarvoisuutta tutkitaan tuloissa, varallisuudessa, kulutuksessa, koulutuksessa, terveydessä, luottamuksessa, huono-osaisuudessa ja perheprosesseissa.
Hankkeessa sovelletaan kokonaisvaltaista viitekehystä, joka mahdollistaa ratkaisukeskeisen tutkimusotteen. Siinä paikannetaan keskeiset eriarvoisuuteen vaikuttavat politiikan osa-alueet ja se tuottaa sovellettavissa olevia suosituksia poliittisen päätöksenteon tueksi. Eriarvoisuuden mekanismeja tutkiessaan hanke hyödyntää ainutlaatuisia pitkittäisaineistoja ja kehittyneitä tilastomenetelmiä.
Suomen Akatemian Strategisen tutkimuksen neuvosto on myöntänyt hankkeelle rahoituksen kahdesti.
>> Lue lisää
Vastuullinen johtaja: Outi Sarpila
Rahoitus: Emil Aaltosen säätiö
Lasten vuoroasuminen ja sosiaaliturva on Kelan, Turun yliopiston ja Tampereen yliopiston tutkimushanke, jossa haetaan tietoa yleistyvästä lasten vuoroasumisesta ja siihen liittyvästä tuen tarpeesta. Monille eroperheille tärkeät tukimuodot, asumistuki, toimeentulotuki ja monet perhepoliittiset etuudet sekä palvelut, eivät juuri ota huomioon lasten vuoroasumista. Vuoroasumisen yleistyminen edellyttää monien sosiaalietuuksien ja oikeuksien määräytymisperusteiden uudelleenarviointia.
Hankkeessa selvitetään lasten vuoroasumisen yleisyyttä ja sen piirteitä laajalla eroperheisiin kohdistuvalla valtakunnallisella kyselyllä. Tämän lisäksi hankkeessa arvioidaan, minkälaisia taloudellisia vaikutuksia lasten vuoroasumisen huomioimisella olisi asumistuki-, elatustuki- ja toimeentulotukimenojen kannalta. Lisäksi tehdään laskelmia etuusjärjestelmämuutosten vaikutuksista perheiden toimeentuloon. Kansainvälisen vertailutiedon sekä kirjallisuuskatsauksen avulla kerätään käytäntöjä ja kokemuksia lasten vuoroasumisen huomioimisesta muiden muiden maiden sosiaaliturva- ja etuusjärjestelmissä, ja arvioidaan niiden sopivuutta suomalaiseen sosiaaliturvajärjestelmään.
Turun yliopiston tutkijoiden, Mia Hakovirran ja Mari Haapasen vastuulla hankkeessa ovat erityisesti vuoroasumisen ja etuusjärjestelmien kansainvälinen vertailu sekä lapsen elatukseen liittyvät kysymykset.
Tämän monitieteisen projektin tarkoituksena on tutkia miten vanhempien sosioekonomiset ja perheurat vaikuttavat heidän lastensa hyvinvointiin ja varhaiskehitykseen. Projektiin kuuluu tutkijoita sekä sosiaali- että lääketieteistä.
Raskausajan ja varhaislapsuuden olosuhteilla on havaittu olevan merkittävä vaikutus psykologiseen ja fysiologiseen kehitykseen. Vaikutukset ulottuvat aina aikuisiän terveyteen ja esimerkiksi saavutettuun koulutustasoon sekä taloudelliseen ja ammatilliseen asemaan saakka. Olosuhteet eivät kuitenkaan ole jakautuneet tasaisesti lasten ja heidän perheidensä kesken, vaan sosiaalista eriarvoisuutta ilmenee jo varhaislapsuudessa.
Projektissa lasten hyvinvointiin ja kehitykseen vaikuttavia tekijöitä lähestytään uudesta näkökulmasta tavalla, jota ei aiemmin juuri ole käytetty sosiaalisen ja terveydellisen eriarvoisuuden tutkimuksessa. Tämä mahdollistaa myös uuden lasten hyvinvointia ja kehitystä tukevan sekä lasten olosuhteiden eriarvoisuutta koskevan tiedon tuottamisen. Tutkimuksen tuottamaa uudenlaista ymmärrystä voidaan käyttää hyväksi sosiaalisia interventioita suunniteltaessa, joiden avulla voidaan puuttua havaittuihin eriarvoisuuksiin esimerkiksi vanhemmuutta tukevin keinoin. Tutkimuksessa yhdistetään tietoja FinnBrain-kohorttitutkimuksesta sosioekonomisia elämänkaaria kuvaaviin väestörekisteritietoihin.
Vastuullinen johtaja Matti Lindberg
Rahoitus: Suomen Akatemia
Kokeilun tavoitteena on nostaa aikuisia, pitkään työttömänä olleita ihmisiä pois toimeentulotuelta ja löytää polkuja osallisuuteen ja työllistymiseen. Osallisuus nähdään laajasti ihmisen taloudellisena, sosiaalisena ja toimintakyvyllisenä hyvinvointina.
>> Lue lisää
Tässä projektissa keskitytään kiusaamisenvastaisen KiVa Koulu -ohjelman käyttäjiksi rekisteröityneisiin kouluihin verraten niitä kouluihin, jotka eivät ole rekisteröityneet. Tutkimme, missä määrin ohjelman käytöstä kertovat indikaattorit ovat yhteydessä Suomessa vuodesta 2009 tapahtuneisiin muutoksiin kiusaamisessa ja kiusatuksi joutumisessa. Tavoitteena on vastata kysymykseen, onko KiVa Koulu -ohjelman vaikuttavuudesta näyttöä yhä, kun ohjelmaa on sovellettu koulujen arjessa vuosien ajan.
Projektissa hyödynnetään yhdistettyä pitkittäisaineistoa kahdesta laajasta kyselytutkimuksesta: jokavuotisesta KiVa-oppilaskyselystä ja THL:n Kouluterveyskyselystä. Tulokset tuovat lisätietoa kiusaamisen ja kiusatuksi joutumisen yleisyydestä ja muutoksista KiVa-kouluissa ja muissa kouluissa sekä ohjelman käytön merkityksestä. Keskustelua käydään myös haasteista ja mahdollisuuksista, joita liittyy koulupohjaisten ohjelmien käytön ja vaikuttavuuden tutkimiseen pitkällä aikavälillä.
Vastuullinen johtaja: erikoistutkija Silja Saarento-Zaprudin
KiVa Koulu® on Turun yliopistossa kehitetty kiusaamisen vastainen toimenpideohjelma – tutkimusten mukaan yksi toimivimmista. Ohjelman tavoitteina ovat kiusaamisen ehkäiseminen, tehokas puuttuminen kiusaamistilanteisiin ja jatkuva seuranta.
Suomessa KiVa Koulu -ohjelmassa on mukana yli 900 koulua ja Suomen lisäksi ohjelma on käytössä yli 20 eri maassa.
Lue lisää
Vastuullinen johtaja Christina Salmivalli
Opintokamu®-ohjelma tarjoaa helposti käyttöön otettavia ja motivoivia työkaluja opiskelijoiden hyvinvoinnin edistämiseksi toisella asteella. Ohjelman tavoitteena on kehittää opiskelijoiden valmiuksia opintoihin, elämänhallintaan ja hyvinvointiin, sekä tarjota opettajille välineitä oppilaitosten hyvinvointityöhön.
Lue lisää
Vastuulliset johtajat: professori Christina Salmivalli
Lukuisat tutkimukset ovat osoittaneet, että alttius sekä kiusaamiselle että kiusaamisen uhriksi joutumiselle periytyvät. On kuitenkin vielä epäselvää, miten geneettiset tekijät vaikuttavat kiusaamisen dynamiikkaan ja kouluttautumismahdollisuuksiin. Tutkimushankkeessa vastataan tähän tietotarpeeseen ja selvitetään, voivatko kiusaamisenvastaiset ohjelmat lieventää kiusaamisen uhriksi joutumisen periytyvyyttä.
Vastuullinen johtaja: erikoistutkija Marie-Pier Larose
Rahoitus: Turun ihmistieteiden tutkijakollegium (TIAS), 2024–2027
Traumaattisista kokemuksista selviytyminen vaatii ihmistä käyttäämään voimavaroja, jotka muuten olisi suunnattu uusien asioiden oppimiseen, sosiaalisten suhteiden ylläpitämiseen tai mielekkääseen toimintaan. Lapset, jotka pakenevat kotimaastaan sodan ja väkivallan vuoksi, ovat kokeneet useita traumaattisia tapahtumia, ja osa heistä kärsii mielenterveysongelmista. Tämä voi vaikuttaa heidän oppimiskykyynsä. Hankkeessa kehitetään, pilotoidaan ja otetaan käyttöön uusi uusi työkalu, jota koulut voivat käyttää pakolaislasten mielenterveyden, kognitiivisten toimintojen ja sosiaalisen pätevyyden arvioimiseksi ja tukemiseksi.
Tutkimuksen hyödyt ovat kahtalaiset. Ensinnäkin se tuottaa uraauurtavaa tietoa pakolaislasten kognitiivisten toimintojen, mielenterveyden ja sosiaalisen kompetenssin yksilöllisistä eroista ja antaa keinot vertailla sitä muiden maahanmuuttajalasten ja syntyperäisten suomalaislasten tietoihin. Toiseksi se tarjoaa tietoa oppimisen ja kouluun kuulumisen tueksi pakolaislasten koulu-uran alkuvaiheessa.
PI: Kirsi Peltonen
Rahoittaja: Suomen Akatemia
Äitien alhainen psykologinen joustavuus johtaa esikouluikäisillä lapsilla merkittäviin sisäisiin ja ulkoisiin ongelmiin. Onkin tärkeä selvittää tekijöitä, jotka johtavat joustavuuden heikkenemiseen.
Tutkimuksessa tarkastellaan psykologisia, perheeseen ja vertaisiin liittyviä ennustavia tekijöitä, jotka vaikuttavat esikouluikäisten lasten äitien psykologiseen joustavuuteen.
Väitöstutkimusprojekti on ensimmäinen monipuolinen tutkimus äitien heikon psykologisen joustavuuden syistä. Sen tavoitteena on lisätä äitien, heidän perheidensä ja yhteiskunnan tietoisuutta aiheesta. Tavoitteena on näin tukea äitejä parantamaan psykologista terveyttään vanhempina varmistaen näin esikouluikäisten lasten mahdollisuudet kehittyä terveellä tavalla.
Tulevaisuuden tavoitteena on luoda vanhemmille räätälöityjä yksinkertaisia, kiinnostavia ja tehokkaita digitaalisia vanhemmuuden oma-apuohjelmia. Vanhemmat voisivat niistä valita omiin tarpeisiinsa ja mieltymyksiinsä parhaiten sopivat ohjelmat, joilla he voivat parantaa psykologista joustavuuttaan ja näin tukea lasten tervettä kehitystä.
Väitöskirjaprojekti: Zhang Bingkun
Ohjaajat: Claire Garandeau ja Oskari Lahtinen.
Euroopassa yhä useammat lapset ja nuoret hakevat tukea mielenterveyden haasteisiin, mutta palvelut eivät pysty vastaamaan heidän tarpeisiinsa. Lisäksi lasten tilanne jää usein huomiotta, kun vanhemmat hakevat apua aikuisten mielenterveyspalveluista. Kolmivuotinen “Lapset puheeksi” -projekti (Let’s Talk About Children in Europe) pyrkii toteuttamaan ja levittämään Suomessa kehitettyä Lapset puheeksi -interventiota kahdeksassa Euroopan maassa kouluttamalla paikallisia Lapset puheeksi-ammattilaisia. Mallin toteutus huomioi paikalliset olosuhteet ja perustuu kunkin maan erityistarpeisiin lasten mielenterveyden tukemisessa. Projektin tavoitteena on edistää positiivista vanhemmuutta ja perhe-elämää haavoittuvissa tilanteissa, kuten mielenterveyspalveluissa tai vastaanottokeskuksissa pakolais- ja turvapaikanhakijaperheissä. Toisaalta projekti pyrkii universaaliin lähestymistapaan toteuttamalla mallia perus- ja toisen asteen koulutuksessa, tarjoten työkaluja kodin ja koulun yhteistyöhön, jotta vanhemmat ja opettajat ymmärtäisivät paremmin lasten psykososiaalisia tarpeita. Projektissa pyritään myös sisällyttämään Lapset puheeksi -malli paikallisiin, alueellisiin ja kansallisiin mielenterveyspolitiikkoihin.
PI: Kirsi Peltonen
Rahoittaja: Funded by: EU4Health program
Kuvaus: FINSCI on Turun yliopiston psykologian oppiaineen johtama konsortio, jossa on mukana Itä-Suomen ja Helsingin yliopistot, Heureka ja Suomen tiedekeskukset ry sekä Skope ry. Tutkimusta rahoittaa strategisen tutkimuksen neuvosto (STN). Suomalainen tiedepääoma ja sen kasvattaminen (FINSCI) -hankkeen tavoite on tutkia ja kehittää suomalaista tiedepääomaa: yksilön valmiuksia olla vuorovaikutuksessa tieteen kanssa, kasvattaa tieteentekijöiden tuntemustaan sekä omaksua tiedon lukutaitoa ja kykyä suhtautua tietoon kriittisesti, keskustella erimielisten ihmisten kanssa ja perustella omia näkemyksiään. Psykologian oppiaineen vetämässä työpaketissa tutkitaan tunteiden merkitystä tieteellisen tiedon ymmärtämisessä ja omaksumisessa.
Projektin verkkosivut
Vastuullinen johtaja: konsortiojohtaja, apulaisprofessori Johanna K. Kaakinen
Rahoitus: Strategisen tutkimuksen neuvosto, 1.10.2020-30.9.2023
Nettikiusaamisesta on tullut maailmanlaajuinen yhteiskunnallinen ongelma, nuorten kohdalla ongelma on kärjistynyt Covid-19-pandemian aikana monien oppimis- ja sosiaalisten toimintojen siirryttyä verkkoon.
Vanhemmat ovat keskeisessä asemassa luotaessa nuorille turvallista ja demokraattista digitaalista maailmaa, mutta he ovat jääneet suurelta osin verkkokiusaamisen vastaisen tutkimuksen ja toiminnan ulkopuolelle.
PARTICIPATE auttaa paikkaamaan tämän merkittävän aukon kansainvälisessä tutkimuksessa tukemalla 10 uutta tohtorintutkintoa, joita johtavat Euroopan johtavat kiusaamisenvastaisen tutkimuksen asiantuntijat.
Väitöskirjahanke: Anastasiia Petrova, Turun yliopisto. Valvoja: Prof. Christina Salmivalli– ”Sukupuoli, moninaisuus ja vanhempien osallistuminen verkkokiusaamiseen liittyviin interventioihin”.
Kehitysmaissa asuu suuri osa maailman pakolaisista, joista monet kärsivät huonosta mielenterveydestä. Mielenterveys vaikuttaa puolestaan taloudellisiin preferensseihin, kuten kärsivällisyyteen, riskinottoon ja prososiaalisuuteen. Nämä ei-kognitiiviset vaikuttavat ratkaisevasti koulumenestykseen, terveydentilaan ja työmarkkinamenestykseen. Vanhempien, erityisesti äitien, mielenterveys vaikuttaa lisäksi lasten kehitykseen, ja sodan jättämä varjo voi näin ollen ulottua sukupolvien yli. Äitien mielenterveyden parantaminen voi siis tuottaa myönteisiä sukupolvet ylittäviä vaikutuksia ja pitkän aikavälin hyötyjä kehitysmaille. Resurssien puuttuessa mielenterveysohjelmien toteuttaminen näissä maissa on haastavaa. Puuttuaksemme tähän ongelmaan toteutamme lyhyen, edullisen, transdiagnostisen ja validoidun psykososiaalisen intervention 720 eteläsudanilaiselle äidille 24 kylässä Rhino-pakolaisleirillä, Ugandassa paikallisten, koulutettujen maallikko-ohjaajien avulla. Testaamme intervention tehokkuutta osallistujien ja heidän lastensa mielenterveyden ja ei-kognitiivisten taitojen parantamisessa RCT-asetelmassa ja keräämällä laajaa pitkittäisaineistoa.
PI Jonathan Hall
Co-PI:s
Kirsi Peltonen
Herbert Ainamani
Tobias Hecker
Matthias Sutter
Kiusaaminen on laaja ongelma, jolla on tuhoisia vaikutuksia. Useat interventiot pohjautuvat ajatukseen siitä, että vertaiset voivat puolustamalla vaikuttaa kiusaamisen vähentymiseen ja tukea kiusattua. Uusimmissa puolustamista tarkastelleissa tutkimuksissa on kuitenkin päädytty huolestuttavaan havaintoon: puolustaminen ei johtanut toivottuun tulokseen vaan jopa lisäsi kiusaamista ja kiusatun psykososiaalista oireilua. Mikä selittää tätä tulosta? SOLID–projektissa luodussa mallissa esitetään, että kiusatun oppilaan sosiaaliset kongitiot (esim. opittu avuttomuus) selittävät puolustamisen vaikutuksia. Myös puolustavan ja kiusatuksi joutuvan oppilaan ominaisuuksien (esim. puolustajan toverisuosio, kiusatun oppilaan itsetunto) ja luokan normien oletetaan vaikuttavan puolustamisen onnistumiseen. Projektissa luodaan puolustamista kuvaava teoreettinen malli yhdistämällä uudella tavalla päiväkirja-aineistoa sosiaalisten verkostojen analyysiin. Projekti tuottaa myös ohjeita interventioiden kehittämiseen.
Vastuullinen johtaja: erikoistutkija Lydia Laninga-Wijnen
Koulussa tapahtuva kiusaaminen on yleinen ja vakava ongelma, josta aiheutuu kielteisiä seurauksia lapsille ja nuorille sekä huomattavia kustannuksia yhteiskunnalle. Kiusaamisen interventioiden tutkimus on paljolti keskittynyt kiusaamista ennalta ehkäisevien toimenpideohjelmien keskimääräisiin vaikutuksiin. Tämä onkin ollut tärkeää, mutta samalla on jäänyt vähemmälle huomiolle, miten kouluissa puututaan yksittäisiin kiusaamistapauksiin, ja milloin ja miksi puuttuminen ei johda toivottuun lopputulokseen.
> CHALLENGE verkkosivuille
Vastuullinen johtaja Christina Salmivalli
Rahoitus: Euroopan tutkimusneuvosto ERC Advanced Grant
IMPRES-tutkimusprojekti (Implementation Research project) tuottaa tietoa koulupohjaisten hyvinvointiohjelmien toteuttamisen kipukohdista ja luo malleja tällaisten ohjelmien laadukkaammasta käytöstä. Projektissa tutkitaan Suomessa kehitetyn kiusaamista ehkäisevän KiVa Koulu -ohjelman toteuttamista vuodesta 2010 alkaen. Tutkimus on monimenetelmäistä. Projektissa myös kehitetään ja tutkitaan työkaluja, joiden avulla voidaan tukea kouluja interventio-ohjelmien toteuttamisessa.
Vastuullinen johtaja: Erikoistutkija Sanna Herkama
Rahoittaja: Turun yliopistosäätiö 2020-2021
IMMERSED -hankkeessa tarkastellaan kirjallisuuden kokemista ja erityisesti siihen uppoutumista (eli immersoitumista) psykologian näkökulmasta. Projektissa selvitetään tarkkaavaisuuden ohjautumista ja ajatuksenharhailua emotionaalisesti liikuttavien kirjallisuustekstien lukemisen ja kuuntelemisen aikana. Näitä ilmiöitä tutkitaan laboratoriotutkimusmenetelmillä, kuten seuraamalla silmänliikkeitä ja pupillin koon vaihtelua ja mittaamalla aivosähkökäyriä.
Vastuullinen johtaja: apulaisprofessori Johanna K. Kaakinen
Rahoitus: Suomen Akatemia, 1.1.-2021-31.12.2024
STRIVE -projektissa perehdytään toisten kiusaamiseen liittyviin ajatusmalleihin. Tutkimusten perusteella tiedetään, että joitakin toisia kiusaavia oppilaita motivoi erityisesti kiusaamisen tuoma asema ja arvostus. Tämä varsin yleisesti hyväksytty näkemys ohjaa monien kiusaamisen vastaisten toimien kehittämistä. Toisia kiusaavia oppilaita pidetään vertaisten keskuudessa suotittuina mutta heistä ei juurikaan pidetä. Tässä projektissa pureudutaan juuri tähän ongelmaan. Jos kiusaamisen tuoma arvostus motivoi kiusaamaan, miksi kiusaajat kuitenkin päätyvät toimimaan niin, vaikka vertaiset eivät heistä sen jälkeen pitäisi? Projekti tuottaa tietoa käytännön sovellusten kehittämiseen ja lisää teoreettista ymmärrystä aggressiosta ja valtasuhteista vertaisryhmissä.
Vastuullinen johtaja: apulaisprofessori Claire Garandeau
Tovereiden aggression kohteeksi joutuminen on vakava ongelma, joka on yhteydessä emotionaalisiin ja sosiaalisiin ongelmiin sekä riskikäyttäytymiseen, kuten päihteiden käyttöön. Perinteisesti tutkimuksissa on tarkasteltu heikossa asemassa olevia lapsia ja nuoria. Kuitenkin myös suositut nuoret voivat joutua tovereiden aggression kohteeksi. Myös nämä nuoret muodostavat riskiryhmän, sillä heidän joukossaan on havaittu aggressiivista käyttäytymistä ja päihteiden käyttöä. He voivat myös pyrkiä voimakkaasti pitämään asemastaan kiinni vertaisryhmässä.
Tutkimusprojektissa selvitetään vertaisten suosittuihin nuoriin kohdistaman aggression vaikutuksia. Tutkimuskohteina ovat yksilön oma haitallinen käyttäytyminen (esim. aggressiivisuus, terveydelle haitalliset tavat) ja se, miten nuoren käyttäytyminen vaikuttaa laajemmin koko vertaisryhmään (esim. lisääkö se kokonaisen koululuokan aggressiivisuutta).
Vastuullinen johtaja: erikoistutkija Sarah Malamut
Rahoitus: National Institutes of Health (NIH), 28.9.2020 – 27.9.2023
Kyseessä on opetus- kulttuuriministeriön rahoittama jatkohanke Turun yliopistossa vuosina 2014-2018 kehitetylle Opintokamu-ohjelmalle, jonka tavoitteena on edistää opiskeluhyvinvointia toisen asteen oppilaitoksissa. Opintokamu on kokonaan verkossa toimiva kokonaisuus, joka sisältää monipuolista opiskeluun, sosiaalisiin suhteisiin ja mielen hyvinvointiin liittyvää materiaalia opiskelijoiden ja henkilökunnan käyttöön.
Jatkohankkeessa Opintokamu-portaaliin kehitetään uusi työkalu osaksi vuosittain järjestettävää opiskelijakyselyä. Kyselyyn vastaamalla opiskelija saa palautteen vahvuuksistaan ja haasteistaan oppimisessa, sosiaalisissa suhteissa sekä mielen hyvinvoinnissa. Palautteessa opiskelija saa myös tietoa siitä, mistä Opintokamu-portaalin sisällöistä hän saattaisi olla kiinnostunut tai hyötyä eniten. Haasteiden ilmetessä opiskelijaa ohjataan lisäksi olemaan yhteydessä koulun aikuiseen, (opinto-ohjaaja, erityisopettaja, psykologi, kuraattori, terveydenhoitaja) avun saamiseksi. Henkilökuntaa informoidaan uuden työkalun käytöstä ja ohjataan myös heitä aloitteellisuuteen riskiopiskelijoiden tunnistamisessa. Hankkeessa arvioidaan uuden työkalun käytön vaikutuksia opiskelijoiden opiskeluhyvinvoinnille.
>> Lisätietoja Opintokamusta
Vastuulliset johtajat: erityisasiantuntija Elisa Poskiparta ja professori Christina Salmivalli
Rahoitus: Opetus- ja kulttuuriministeriö (1.1.2021-31.5.2022)
Tita on toisen asteen opiskelijoille suunnattu digitaalinen mindfulness-ohjelma. Sen on todettu vähentävän osallistujien ahdistuneisuutta ja masennusta sekä lisäävän heidän onnellisuuttaan satunnaistettua koe-kontrolliasetelmaa noudattavassa tutkimuksessa. Titasta julkaistaan loppuvuodesta 2021 laajennettu sovellusversio, jota tarjotaan toisen asteen oppilaitosten käyttöön. Titan vaikuttavuutta tutkitaan jatkuvasti.
Vastuullinen johtaja: erikoistutkija Oskari Lahtinen
Rahoitus: Turun yliopistosäätiö (1.4.-1.8.2022)
Schools and neighbourhoods are two significant environments which could encourage or hinder bullying behaviours. However, it is difficult to evaluate the contribution of the neighbourhood and school quality on children’s bullying behaviours because the neighbourhood in which children grow up is associated with the socio-economic status of their parents, which is environmentally and genetically influenced. Despite this, neighbourhood, school, family risk factors, and genetic predispositions are rarely assessed in an integrative developmental context, so their combined and interactive effects on children’s bullying problems remain unclear. Molecular genetic analyses within a randomized controlled trial and a population-based longitudinal study design are unique, but powerful ways to reveal the genetic origins of risk factors for bullying behaviours. Understanding the etiology of bullying behaviours is crucial for the development of preventive programs tailored to individual, school and neighbourhood risks.
Objective 1: To examine the interaction between children’s genetic predisposition for externalized behaviours and neighbourhood quality on children’s levels of bullying behaviours.
Objective 2: To examine the interaction between children’s genetic predisposition for externalized behaviours and exposure to adversity in the family environment on children’s levels of bullying behaviours.
Objective 3: To examine whether the impact of the Kiva anti-bullying intervention program differs according to children’s genetic risks.
PI/TEAM LEADER: Senior researcher Marie-Pier Larose
FUNDING AND FUNDING PERIOD: Fonds de Recherche du Québec – Santé (Canada)
Hankkeessa selvitetään poikkeustilan vaikutuksia toisen asteen opinnot päättäviin nuoriin. Hankkeessa toteutettiin kesällä 2020 opiskelijakysely (n=5005), jonka tulokset julkaistiin syksyllä 2021. Aineisto on osa Juuso Revon väitöstutkimusta.
Vastuullinen johtaja Christina Salmivalli
Rahoitus: Opetus- ja kulttuuriministeriö
Hankkeessa kehitetään varhaisia matalan kynnyksen etähoito-ohjelmia sekä eri väestöryhmille kohdennettuja, mielenterveyttä edistäviä ohjelmia ja tutkitaan niiden vaikuttavuutta ja jalkautusta palvelujärjestelmään. Ohjelmat on suunniteltu lapsille, nuorille ja lapsiperheille ja ajoitettu kehityksellisesti merkittäviin siirtymäkausiin raskausajasta nuoren itsenäistymiseen saakka.
Tavoitteena on tuottaa vahvaan tutkimusnäyttöön perustuvaa tietoa ja työkaluja palvelujärjestelmän kehittämisen tueksi sekä edistää siirtymää erikoissairaanhoidon ja lastensuojelun palveluista varhaiseen tunnistamiseen ja ennaltaehkäisyyn.
Voimaperheet-tutkimusyhteistyö kattaa noin kolmasosan Suomen neuvoloista.
Kohdennetut hoito-ohjelmat
- Yhdessä vahvaksi – äidin raskauden aikainen masennus
- Huolet hallintaan – alakouluikäisten ahdistus
- Huomaa hyvä lapsessasi – leikki-ikäisten lasten käytösongelmat
Mielenterveystaitojen opetus
- Ole läsnä lapsellesi – myönteinen vanhemmuus 3-vuotiaiden vanhemmille
- Kohti uutta/ Transitions 1. vuoden korkeakouluopiskelijoille
- Kasvun voimaa – täydennyskoulutus varhaiskasvatuksen henkilökunnalle
- Yhdessä selviydytään – koronapandemiaan liittyvän ahdistuksen lievittämiseen
Vastuullinen johtaja André Sourander
Rahoitus: Suomen Akatemia, ERC
>> Lue lisää
Projektissa tutkitaan Ihmeelliset vuodet -vanhemmuusryhmien käyttöä osana lapsiperheiden palveluja. Tutkimukseen kutsutaan kaikki Ihmeelliset vuodet -ryhmiin vuosien 2021–2025 aikana osallistuneet huoltajat.
Tutkimus toteutetaan Turun yliopiston ja Itlan yhteistyönä.
Vastuullinen johtaja: André Sourander
Rahoitus: ITLA
>> Lue lisää
Yhdessä vahvaksi -tutkimuksessa kehitetään internetin ja puhelimen välityksellä toteutettavaa raskaudenaikaisen masennuksen hoitoa sekä tutkitaan hoidon vaikuttavuutta. Lisäksi tutkimuksessa tarkastellaan rekistereistä saatavia terveystietoja sekä biologisia tekijöitä, jotka mahdollisesti liittyvät masennusoireiluun ja hoito-ohjelman tehoon.
Turun yliopiston Lastenpsykiatrian tutkimuskeskuksen toteuttama tutkimus on käynnistynyt kesällä 2021. Tällä hetkellä sitä toteutetaan Keski-Pohjanmaan, Länsi-Uudenmaan, Pirkanmaan, Pohjois-Karjalan, Pohjois- Pohjanmaan, Satakunnan ja Varsinais-Suomen hyvinvointialueilla.
Lastenpsykiatrian tutkimuskeskuksen toteuttama Yhdessä vahvaksi -tutkimus on maailman laajin satunnaistettu kontrolloitu tutkimus (RCT), jossa raskaana olevat äidit on seulottu väestöstä. Tutkimuksessa verrataan RCT-tutkimukseen osallistuneita äitejä ja lapsia laajaan raskaana olevien äitien seuranta-aineistoon.
Vuodesta 2024 alkaen tutkimusta toteutetaan Suomen Akatemian akatemiahankerahoituksella.
Vastuullinen johtaja: Andre Sourander
NordForskin rahoittamassa yhteispohjoismaalaisessa CrisesSolutions-hankekonsortiossa tutkitaan sitä, miten erilaiset koronakriisiin liittyvät viranomaistoimet vaikuttivat lasten ja nuorten mielenterveyteen ja hyvinvointiin Pohjoismaissa, sekä sitä, miten pandemia näkyi eri maiden mielenterveyspalveluiden tarjonnassa.
CrisesSolutions-hankkeen päätavoitteena on lisätä ymmärrystä lasten ja nuorten psykososiaalisesta hyvinvoinnista ja resilienssistä COVID-19-pandemian aikana. Hanke toteutetaan tutkimalla väestörekistereitä sekä tekemällä kyselyjä ja haastatteluja kaikissa osallistujamaissa. Hankkeen yhtenä tarkoituksena on tuottaa vertailukelpoista tietoa Pohjoismaiden välillä.
Turun yliopiston Lastenpsykiatrian tutkimuskeskuksen lisäksi CrisesSolutions-hankkeeseen osallistuvat Linköpingin yliopisto, Norjan arktinen yliopisto sekä Islannin yliopisto. Hanketta toteutetaan vuosina 2023–2027.
Tutkimuksen johtaja: Andre Sourander
Turun yliopiston Lastenpsykiatrian tutkimuskeskus on mukana laajassa Euroopan komission Horisontti-ohjelman ReConnected-suurhankkeessa, jota toteutetaan kymmenessä eri Euroopan maassa. Hankkeen tavoitteena on kehittää uudenlainen kansainvälinen digitaalinen järjestelmä, joka tukee kansalaisten mielenterveyttä, lisää mielenterveystietoisuutta ja vähentää mielenterveyteen liittyvää stigmaa.
Hankkeessa pyritään vastaamaan erilaisten kansainvälisten kriisien, kuten koronapandemian, Ukrainan sodan ja ilmastonmuutoksen aiheuttamaan mielenterveyspalveluiden kasvaneeseen kysyntään.
ReConnected-hanketta toteutetaan vuosina 2023–2027. Hankekonsortiota johtaa Vrije Universiteit Amsterdam ja sitä toteutetaan Suomen ja Alankomaiden lisäksi Espanjassa, Saksassa, Tanskassa, Ranskassa, Portugalissa, Sveitsissä, Isossa-Britanniassa ja Kosovossa.
Tutkimuksen vastuullinen tutkija Turun yliopiston Lastenpsykiatrian tutkimuskeskuksessa: Andre Sourander
DIGIPARENT on ensimmäinen laajaa väestörekisteriä hyödyntävä tutkimus digitaalisen vanhempainohjauksen pitkän aikavälin tuloksista.
Tutkimusten mukaan vanhempainohjaus on tehokkain hoito lasten käytöshäiriön ehkäisemiseksi, kuitenkin useimmat vanhemmat, jotka tarvitsevat vanhempainohjausta, eivät sitä saa. Syynä on usein resurssipula, jota koronapandemia on vain pahentanut. Digiavusteiset ohjelmat ovat yksi ratkaisu resurssipulaan.
Tutkimus tuottaa täysin uutta tietoa siitä, voivatko psykososiaaliset hoito-ohjelmat johtaa epigeneettisiin muutoksiin.
Vastuullinen johtaja André Sourander
Rahoitus: Euroopan tutkimusneuvosto
Kasvun voimaa -projektissa tuodaan varhaiskasvatuksen käyttöön uudenlainen digitaalinen interventio, jossa yhdistetään virtuaaliteknologia sekä tiimien etävalmennus. Intervention tavoitteena on vähentää lasten käytösongelmia tarjoamalla varhaiskasvatuksen henkilöstölle keinoja lasten myönteiseen ohjaamiseen ja toimintatapojen yhtenäistämiseen tiimeissä.
Käytösongelmien ennaltaehkäisy vähentää myöhemmässä iässä esiintyviä ongelmia, ja niistä koituvia haitallisia vaikutuksia yksilölle ja yhteiskunnalle. Intervention kohdentaminen varhaiskasvatukseen on tarpeellista, koska varhaiskasvatus on perheen ohella lapsen keskeinen kasvuympäristö.
Projekti toteutetaan Turun yliopiston Lastenpsykiatrian tutkimuskeskuksen ja varhaiskasvatusyksikköjen yhteistyönä. Projektissa hyödynnetään yhteiskehittämisen menetelmiä, sekä arvioidaan intervention vaikuttavuutta ja kaupallistamista. Digitaalisen intervention etuna on kustannustehokkuus ja alueellisen eriarvoisuuden vähentäminen.
Vastuullinen johtaja: Andre Sourander
On olemassa suuri riski, että lasten ja nuorten psykiatriset ongelmat kasvavat COVID-19 -epidemian jälkeen. Koska nuorten mielenterveydellä voi olla pitkäaikaisia seurauksia, on erittäin tärkeää tunnistaa, millaiset psykiatriset ongelmat ja niihin liittyvä palvelukäyttö saattavat muuttua ajan myötä.
Hankkeessa osoitetaan, missä määrin psykiatrisissa oireissa ja niihin liittyvässä palvelukäytössä on tapahtunut muutoksia COVID-19 -epidemian jälkeen. Tutkimustuotoksista odotetaan tiedottavan kohdennettuja kansanterveystoimenpiteitä, joilla voidaan lieventää epidemian seurauksia.
Vastuullinen johtaja David Gyllenberg
Väestöpohjaisessa Finnish Prenatal Studies (FIPS) -rekisteri- ja seerumitutkimuskokonaisuudessa selvitetään äidin raskaudenaikaisen terveydentilan ja lapsen varhaisen kehityksen yhteyksiä mielenterveyden häiriöihin. Laajan tutkimusaineiston ansiosta FIPS-hanke tuottaa tilastollisesti poikkeuksellisen tarkkaa ja luotettavaa tutkimustietoa useista eri psykiatrisista ja neuropsykiatrisista häiriöistä.
Tutkimus sisältää lukuisia osatutkimuksia sikiöaikasten riskitekijöiden yhteydestä mm. autismiin, skitsofreniaan, kaksisuuntaiseen mielialahäiriöön, masennukseen, ADHD:hen, käytöshäiriöihin, oppimishäiriöihin, valikoivaan puhumattomuuteen, Touretten oireyhtymään ja nykimishäiriöihin, traumaperäiseen stressihäiriöön ja syömishäiriöihin.
Keskeinen osa tutkimusaineistoa on Pohjois-Suomen Biopankki Borealiksen ylläpitämä Finnish Maternity Cohort (FMC) -seerumipankki, joka koostuu raskaudenaikaisten infektioiden seulontaa varten otetuista ja säilytetyistä näytteistä. Raskauden ensimmäisellä kolmanneksella otetut näytteet käsittävät lähes 2 miljoonaa raskautta, 98% vuosien 1983–2016 raskauksista Suomessa. Tietoja on yhdistetty suomalaisiin rekisteritietoihin tapaus–kontrolliasetelmassa. Tutkimus on selvittänyt muun muassa raskaudenaikaisten tulehdustekijöiden, ympäristömyrkkyjen, tupakan metaboliittien, D-vitamiinin ja eri hormonien yhteyttä jälkeläisen neuropsykiatrisiin sairauksiin.
Tutkimuksen ja osahankkeiden johtajat: Heljä-Marja Surcel, Andre Sourander, David Gyllenberg, Kim Kronström, Roshan Chudal, Alan S. Brown (Columbia University)
Rahoitus: Yhdysvaltain Terveysvirasto National Institutes of Health, National Institutes of Mental Health, Autism Speaks Foundation, useita muita säätiöitä; Tyksin erityisvastuualueen (Erva) tutkimustoimikunnan valtion tutkimusrahoitus.
Hankkeessa tutkitaan tutkitaan raskaudenaikaisia ja varhaiskehityksen aikaisia tekijöitä, jotka ovat yhteydessä tärkeimpiin neuropsykiatrisiin häiriöihin.
Tutkimuksen vastuuhenkilö ja muut vastuuhenkilöt: prof. André Sourander, dosentti Heljä-Marja Surcel, dosentti David Gyllenberg, MD, PhD Kim Kronström, dosentti Roshan Chudal, prof. Alan Brown (Columbian yliopisto).
Päärahoittajat: National Institutes of Health, National Institutes of Mental health, Autism Speaks Foundation, useita muita säätiöitä ja Turun yliopistollisen sairaalan asiantuntijavastuualue (ERVA) Valtion tutkimusrahoitus.
Väestöpohjaisessa syntymäkohorttitutkimuksessa selvitetään pitkän aikavälin riskitekijöitä jälkeläisillä, kun odottavan äidin masennusta on hoidettu selektiivisillä serotoniinin takaisinoton estäjillä eli SSRI-lääkityksellä. Lisäksi tutkimuksessa selvitetään, onko sikiö jossakin raskauden vaiheessa erityisen herkkä SSRI-lääkkeiden vaikutuksille, ja onko masennuslääkkeiden välillä eroja sikiön turvallisuuden kannalta. Lääkitystä käyttää lähes 4 prosenttia odottavista äideistä.
Tutkimus on jatkoa mittavalle rekisteriaineistolla tehdylle tutkimukselle, jossa osoitettiin äidin raskaudenaikaisen SSRI-käytön lisäävän merkittävästi lasten riskiä sairastua masennukseen verrattuna verrokkiryhmään, jossa äitien masennusta ei hoidettu lääkkeillä. Lasten ikä seurannassa on 1–21 vuotta. Tutkimuksessa hyödynnetään syntymärekisteristä, epämuodostumarekisteristä, hoitoilmoitusrekisteristä ja Kelan lääkeostorekisteristä saatuja tietoja.
Tutkimuksen ja osahankkeiden johtajat: Heli Malm, David Gyllenberg, Andre Sourander, Susanna Hinkka-Yli-Salomäki, Mika Gissler, Alan Brown (Columbia University, New York)
Rahoitus: NIH
This project addresses identification of environmental risk factors, as well as their interaction with familial susceptibility. The study overall offers the promise of facilitating translational research to uncover pathogenic mechanisms by which these exposures alter fetal brain development and lead to ADHD. This could result in an improved understanding of the mechanisms by which in utero insults alter postnatal brain development in ADHD and potentially target infants at high risk for the disorder.
Vastuullinen johtaja André Sourander
Rahoitus: Suomen Akatemia
Perheet joutuvat kohtaamaan odottamattomia haasteita, esim. COVID-19:n aiheuttaman lisääntyneen ahdistuksen, työn ja lastenhoidon tasapainon, mikä johtaa siihen, ettei lasten hätää, emotionaaliset tarpeet mukaan lukien, tunnisteta ja vastata niihin.
Hankkeen tavoitteena on 1) suunnitella näyttöön perustuva, keskusteleva, AI-pohjainen ahdistuneisuuden hallintatyökalu web- ja mobiilikäyttöön, joka perustuu kognitiivisiin käyttäytymisterapiatekniikoihin; 2) tutkia lyhyen ja pitkän aikavälin tuloksia kauko ahdistuneisuus interventioohjelman; 3) saada tietoa vanhemman ja lasten mielenterveys ja heidän kokemuksensa sosiaalisesta eristäytymisestä.
Vastuullinen johtaja André Sourander
Rahoitus: Suomen Akatemia
Hankkeessa yhdistetään ja harmonisoidaan kahdeksan suomalaisen syntymäkohorttitutkimuksen aineistot, mikä mahdollistaa mielenterveyden häiriöiden kehittymisen tutkimisen elämänkaarinäkökulmasta. Laajoja ja sisällöltään ainutlaatuisia aineistoja yhdistelemällä voidaan tutkia perintötekijöiden ja ympäristön vaikutusta mielenterveyden häiriöiden syntyyn, sekä mielenterveyden häiriöiden yhteyksiä esimerkiksi syrjäytymiseen ja diagnoosin saaneiden sosioekonomisen asemaan eri aikoina.
Tutkimuksessa ovat mukana keskeiset kotimaiset psykiatristen sairauksien esiintyvyyden ja riskitekijöiden tutkimuksen syntymäkohortit. Useita vuosikymmeniä kattavat aineistot sisältävät paitsi pitkän aikavälinen seurantatietoja ja biopankkinäytteitä mielenterveysdiagnoosin saaneilta henkilöiltä, myös tietoja heidän lastensa sikiöajalta ja varhaislapsuudesta.
Tutkimus toteutetaan Turun yliopiston, Oulun yliopiston ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimusryhmien yhteistyönä.
Tutkimuksen ja osahankkeiden johtajat: Andrè Sourander, Mika Gissler, Juha Veijola (Oulun yliopisto)
Rahoitus: Suomen Akatemia
Vastuullinen johtaja André Sourander
https://www.utu.fi/fi/ihmiset/andre-souranderMielenterveyden häiriöt ovat yksi johtavista vammaisuuden ja ennenaikaisen kuolleisuuden syistä koko väestössä. Marginalisoituminen ja epätasa-arvoiset mahdollisuudet elämässä liittyvät vahvasti mielenterveyden ongelmiin. Suomessa on maailmanlaajuisesti ainutlaatuisia valtakunnallisia rekistereitä ja biopankkiaineistoja. Rekistereiden, biopankkitietojen ja terveystarkastusten tiedot on mahdollista yhdistää. Suomen psykiatrinen syntymäkohorttikonsortio (PSYCOHORTS) koostuu seitsemästä etenevästä syntymäkohorttitutkimuksesta: Pohjois-Suomen syntymäkohortit (1966, 1985–1986), Suomen vuoden 1981 syntymäkohortti, Suomen prenataalitutkimukset (FiPS), kansalliset syntymäkohortit 1987 ja 1997, SSRI-raskauskohortti ja Lounais-Suomen syntymäkohortti (SFBC). Näiden kohorttien yhdistäminen mahdollistaa psykiatristen häiriöiden elinkaaren kehitykseen liittyvien kysymysten käsittelemisen. 1960-luvulta tähän päivään ulottuva data mahdollistaa aikatrendien tutkimisen eri kohorttien ja eri aikapisteiden välillä.
Lisätietoja:
Filatova S, Gyllenberg D, Sillanmäki L, Suominen A, Hinkka-Yli-Salomäki S, Kaljonen A, Kerkelä M, Keski-Säntti M, Ristikari T, Lagström H, Hurtig T, Miettunen J, Surcel H-M, Veijola J, Gissler M, Sourander A: The Finnish Psychiatric Birth Cohort Consortium (PSYCOHORTS) – how we harmonized cause of death data. Nordic Journal of Psychiatry 73 (6): 357-364, 2019.
PI Andre Sourander, Turun yliopisto
Juha Veijola, Oulun yliopisto
Mika Gissler, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
