Väestötieteen jatko- ja täydennyskoulutusseminaari 2021

Suomen Väestötieteen Yhdistys ry järjestää 45. väestötieteen jatko- ja täydennyskoulutusseminaarin 4.–5.11.2021 yhteistyössä INVEST-lippulaivan kanssa. Seminaari järjestetään etäyhteyksin Zoom-alustalla. Se on kaikille avoin ja maksuton.

Tilaisuuden esityksistä osa on tallennettu, ja ne ovat olleet katsottavissa 30.11.2021 asti.

Tervetuloa!

VÄESTÖRYHMITTÄISET TERVEYSEROT

Ohjelma

Torstai 4.11

Perjantai 5.11

Puheenjohtajat: Torstaina Riikka Shemeikka ja Hanna Rinne, perjantaina Tapio Räsänen ja Tiina Helamaa sekä SVY:n puheenjohtaja Marika Jalovaara.

Puhujat:

Marika Jalovaara, Turun yliopisto, SVY:n puheenjohtaja
Karri Silventoinen, professori, Helsingin yliopisto
Sanni Kotimäki, erikoistutkija, Turun yliopisto
Niina Metsä-Simola, yliopistonlehtori, Helsingin yliopisto
Elina Einiö, yliopistonlehtori, Helsingin yliopisto
Jan Saarela, professor, Åbo Akademi
Natalia Skogberg, tutkimuspäällikkö, THL
Merita Jokela, erikoistutkija, THL
Otto Ruokolainen, erityisasiantuntija, THL
Leo Lahti, apulaisprofessori, Turun yliopisto

Alustusten tiivistelmät:

Kuinka sosioekonomiset terveyserot vaihtelevat globaalisti?
Karri Silventoinen, professori, Helsingin yliopisto
Sosioekonomiset terveyserot ovat globaali ilmiö, mutta niiden taso vaihtelee maiden välillä. Euroopassa sosioekonomiset terveyserot ovat huomattavasti korkeammalla tasolla Pohjois-Euroopassa verrattuna Etelä-Eurooppaan. Yhteiskuntajärjestelmällä ei näyttäisi olevan vaikutusta sosioekonomisten terveyserojen laajuuteen, mutta pikemminkin yhteiskunnan terveydentilan taso vaikuttaa niihin. Esimerkiksi lihavuudessa sosioekonomiset terveyserot ovat suuria maissa, joissa lihavuus on yleistä. Sosioekonomisilla tekijöillä näyttäisi myös olevan suurin vaikutus ihmisillä, joilla on kohonnut geneettinen riski lihavuuteen. Sosioekonomisten terveyserojen taustalla näyttäisikin olevan yhdysvaikutuksia ihmisen oman sosiaalisen aseman, geneettisen alttiuden ja ympäröivän yhteiskunnan terveellisyyden välillä.

Terveyserojen syntymekanismit varhaisen elinkaaren näkökulmasta
Sanni Kotimäki, erikoistutkija, Turun yliopisto
Sosioekonomiset terveyserot voivat kehittyä yhden tai usean eri tekijän (yhteis)vaikutuksesta elinkaaren aikana.Varhaiset kasvuolosuhteet, kuten perheen resurssit tai varhaiset tapahtumat nähdään terveyserojen syntyprosessissa keskeisinä – joskaan ei ainoina. Terveyden mittarista riippuen jokin syntymekanismi voi olla hallitsevin, vaikka tätä on tutkimuksissa usein haastavaa todentaa.

Masennus eroavilla äideillä: Onko lapsen isovanhempien resursseilla merkitystä?
Niina Metsä-Simola, yliopistonlehtori, Helsingin yliopisto
Vanhemmuuden aiheuttaman rasituksen on ehdotettu lisäävän eroon liittyvää masennusriskiä, mutta mahdolliset muut resurssit voivat suojata eroavia vanhempia masennuksen puhkeamiselta ja pitkittymiseltä. Tutkimuksessamme tarkastelimme isovanhempien resurssien yhteyttä eroavien äitien mielialalääkkeiden käyttöön laajan rekisteriaineiston avulla. Äidinäidin ja äidinisän hyvä terveys ja yhdessä asuminen sekä erityisesti äidinäidin nuorempi ikä ja työllisyys olivat yhteydessä vähäisempään mielialalääkityksen todennäköisyyteen niin ennen eroa, eroprosessin aikana kuin sen jälkeenkin. Mielialalääkitys oli vähäisempää myös niillä äideillä, jotka asuivat lähellä äidin tai isän puolen isovanhempia. Vaikka isovanhempien resurssit olivat selvästi yhteydessä äitien mielialalääkityksen yleisyyteen, eivät ne juurikaan selittäneet muutoksia lääkityksen yleisyydessä eroprosessin aikana tai sen jälkeen.

Parisuhdeväkivallan uhriksi joutuminen ennen ja jälkeen avioeron perheellisillä ja perheettömillä naisilla
Elina Einiö, yliopistonlehtori, Helsingin yliopisto
Tutkimuksen tavoitteena on selvittää, kuinka parisuhdeväkivallan uhriksi joutumisen riski muuttuu avioeron lähestyessä ja avioerosta kuluneen ajan mukaan. Vasteina käytetään poliisin tietoon tullutta parisuhdeväkivaltaa ja sairaalassa hoidettuja väkivaltavammoja. Tulosten mukaan pahoinpitelyn todennäköisyys on korkeimmillaan sen ajanjakson aikana, jolloin tyypillisesti haetaan avioeroa. Tämän jälkeen todennäköisyys laskee. Parisuhdeväkivallan todennäköisyyksien muutokset ennen ja jälkeen avioeron ovat suhteellisen samanlaisia riippumatta siitä, onko pariskunnalla yhteisiä lapsia. Vakavan väkivallan uhka on kuitenkin vielä vuoden eron jälkeen korkeampaa perheellisillä naisilla.

Hälsoskillnader mellan svensk- och finskspråkiga finländare
Jan Saarela, professor, Åbo Akademi
Svenskregistrerade personer i Finland har i många avseenden bättre hälsa än finskregistrerade personer. De bakomliggande orsakerna är flera. Här sammanfattas kort det vi vet om språkgruppsskillnader i dödlighet, sjukpensionering och erhållande av sjukdagpenning. Av särskilt intresse är att diskutera dödlighet, och speciellt alkoholrelaterad dödlighet, i relation till det egna och båda föräldrarnas registrerade modersmål.

Maahan muuttaneiden terveys
Natalia Skogberg, tutkimuspäällikkö, THL
Maahan muuttaneet ovat hyvin heterogeeninen väestöryhmä. Maahan muuttaneilla on sekä terveyttä vaarantavia että terveyttä suojavia tekijöitä. Terveys- ja hyvinvointieroja esiintyy koko väestöön verrattuna maaryhmittäin ja sukupuolittain. Myös koronaepidemialla on ollut merkittäviä vaikutuksia maahan muuttaneiden terveyteen ja hyvinvointiin. Tutkimustulokset osoittavat, että koronaepidemian negatiiviset vaikutukset korostuivat erityisesti maahan muuttaneessa väestössä. Samalla maahan muuttaneissa oli kuitenkin myös niitä, jotka raportoivat koronaepidemian positiivia vaikutuksia.

Koronaepidemian taloudelliset ja sosiaaliset vaikutukset eri väestöryhmiin Suomessa
Merita Jokela, erikoistutkija, THL
Koronaepidemialla ja sen pitkittymisellä on ollut laajoja ja merkittäviä seurauksia väestön terveyteen ja hyvinvointiin sekä palvelujärjestelmän toimintaan ja palvelujen käyttöön. Epidemian vaikutukset ovat kuitenkin olleet hyvin erilaiset eri väestöryhmien välillä. Negatiivisesti seurauksista ovat kärsineet usein jo valmiiksi heikoimmassa asemassa olevat, esimerkiksi epävarmassa työmarkkina-asemassa olevat, pienituloiset ja ulkomaalaistaustaiset. Lisäksi on havaittu, että koronakriisi on monessa suhteessa kohdellut eri tavoin naisia ja miehiä. Terveydelliset vaikutukset ovat kohdistuneet hieman useammin miehiin kuin naisiin. Sen sijaan työllisyys ja toimeentulo on heikentynyt etenkin nuorten naisten keskuudessa ja naiset ovat kokeneet perheen ja työn yhteensovittamisen vaikeaksi miehiä useammin. Esitys pohjautuu THL:n koronaepidemian yhteiskunnallisia vaikutuksia seuraaviin tutkimushankkeisiin.

Väestön tupakkariippuvuuden muutos ja koulutukselliset erot
Otto Ruokolainen, erityisasiantuntija, THL
Vahva tupakkariippuvuus ennustaa epätodennäköisempää tupakoinnin lopettamista. On esitetty hypoteesi, jonka mukaan tupakoinnin vähentyessä jäljelle jäävä tupakoiva väestö olisi riippuvaisempaa tupakasta kuin aiempi tupakoiva väestö (nk. ’hardening hypothesis’). Tutkimme hypoteesin mukaista pitkäaikaista kehitystä eri koulutusryhmissä suomalaisella aikuisväestön kyselyaineistolla ajalla 1978-2018. Alustavat tulokset usealla indikaattorilla tarkasteltuna osoittavat tupakoivan väestön pikemminkin ’pehmentyneen’ kuin ’koventuneen’. Koulutusryhmien välillä havaittiin eroja, jotka osoittavat matalasti koulutettujen aseman olevan edelleen heikompi kuin korkeasti koulutettujen.

Avoimen datatieteen menetelmät ja verkostomainen yhteistyö
Leo Lahti, apulaisprofessori, Turun yliopisto
Tutkimuksen avoimuuteen kiinnitetään huomiota yhä enemmän, mutta käytännön toteutukseen liittyy monia haasteita. Samalla kun väestötutkimusta tukevia tietoaineistoja on kasvavassa määrin saatavilla avoimista viranomaislähteistä, avoimen datan käsittelyn tueksi syntyy uusia avoimen datatieteen tutkimusmenetelmiä. Yhteisölllisesti kehitettävien algoritmikirjastojen merkitys datatieteen tutkimusmenetelmänä on voimakkaassa kasvussa. Tämä esitys luo katsauksen alan ajankohtaiseen kehitykseen suomalaisen väestötutkimuksen näkökulmasta ja antaa esimerkkejä avoimen datan ja modernien laskentamenetelmien yhdistämisestä toistettavina tilastollisina työvirtoina.