Väitös (sosiologia): FaT Katri Aaltonen

FaT Katri Aaltonen esittää väitöskirjansa ”Austerity, health payments and economic well-being” julkisesti tarkastettavaksi Turun yliopistossa torstaina 6.11.2025 klo 13.00

Vastaväittäjänä toimii apulaisprofessori Rense Nieuwenhuis (Tukholman yliopisto, Ruotsi) ja kustoksena professori Jani Erola (Turun yliopisto). Tilaisuus on englanninkielinen. Väitöksen alana on sosiologia.

***

Tiivistelmä väitöstutkimuksesta:

Väitöstutkimuksessa tarkasteltiin terveysmenojen merkitystä kotitalouksien taloudelliselle hyvinvoinnille. Taloudellinen hyvinvointi tarkoittaa ihmisten mahdollisuuksia hankkia tarvitsemiaan hyödykkeitä ja palveluita, kuten ruokaa, asumista ja hoitoa. Terveysmenot viittaavat maksuihin, joita ihmiset maksavat terveyspalveluista ja lääkkeistä, esimerkiksi asiakasmaksuihin ja omavastuuosuuksiin. Tutkimuksen painopiste oli erityisesti lääkekuluissa, jotka ovat monille kotitalouksille merkittävä taloudellinen rasite. Tutkimus kattaa 2010-luvun, jolloin Suomea koettelivat finanssikriisin jälkivaikutukset ja talouden taantuma. Poliittisessa päätöksenteossa korostuivat säästötoimet ja talouskuri.

Tulosten mukaan terveysmenot kohdistuivat suhteellisesti eniten ikääntyneisiin, mutta taloudelliset vaikeudet painottuivat työelämän ulkopuolella oleviin työikäisiin. Heidän asemansa vaikutti heikenneen entisestään säästötoimien aikana.

Simulointitutkimus jakaa 2010-luvun kahteen toisistaan hieman poikkeavaan ajanjaksoon. Vuosina 2011–2015 terveysmenojen korotusten vaikutukset kotitalouksien toimeentuloon olivat vähäisiä. Vuosina 2015–2019 korotukset voimistivat hieman sosiaaliturvaan ja tuloverotukseen tehtyjen muutosten köyhyysriskiä ja keskimääräistä köyhyyskuilua kasvattaneita vaikutuksia.

Kyselytutkimukset osoittivat, että kielteisiä kokemuksia terveysmenoista oli kaikenikäisillä ja eri tulotasoilla. Pohjoiseurooppalaisessa vertailussa lääkkeiden ja hoidon maksurasitetta koettiin Suomessa yleisemmin kuin Ruotsissa, Tanskassa, Norjassa ja Alankomaissa. Omavastuukorotusten aikaan ihmisten käsitykset lääkekorvausten oikeudenmukaisuudesta muuttuivat aiempaa kielteisemmiksi.

Tutkimus tuo uutta tietoa terveydenhuollon maksurasitteesta kotitalouksille 2010-luvun säästötoimien aikaan. Tulokset auttavat ymmärtämään aiempaa paremmin, miten terveysmenot kuormittavat eri ihmisryhmiä ja miten oikeudenmukaiseksi järjestelmä koetaan. Tulokset tarjoavat aineksia keskusteluun siitä, missä määrin yksilön voidaan edellyttää kantavan vastuuta tarvitsemansa terveydenhuollon maksuista ilman, että se vaarantaa sosiaalisten oikeuksien toteutumista tai heikentää luottamusta järjestelmään.