INVEST sosiologia

Tutkimuksen vastuulliset johtajat (PI)


Jani Erola
Lippulaivan johtaja
Sosiologian professori
Turun yliopisto
Ota yhteyttä
CV
janierola.net

 

Mikko Niemelä
Sosiologian professori
Turun yliopisto
Ota yhteyttä
CV

 

 


Olli Kangas

Työelämäprofessori (sosiologia)
Turun yliopisto
Ota yhteyttä
CV

Rinnakkaishankkeiden tutkimuksen vastuulliset johtajat (PI)

Mirkka Danielsbacka (IntRel, KinCross)
Ota yhteyttä
CV

Satu Helske (PREDLIFE)
Ota yhteyttä
CV
Marika Jalovaara (NEFER)

Ota yhteyttä
CV

Antti Tanskanen (IntRel, KinCross)
Ota yhteyttä
CV

Senior Research Fellow:

Mia Hakovirta
Ota yhteyttä
CV

Outi Sarpila
Ota yhteyttä
CV

Senior Reseachers

Katri Aaltonen
Ota yhteyttä
CV

Hans Hämäläinen
Ota yhteyttä

Hannu Lehti
Ota yhteyttä
CV

Lucia Ruggera
Ota yhteyttä
CV

Hye Won Kwon
Ota yhteyttä

Yliopistolehtori

Patricia McMullin
Ota yhteyttä
CV

Apulaisprofessorit:

Johanna Kallio
Elina Kilpi-Jakonen

Ota yhteyttä
CV

Tutkimushankkeet

Sosiaalisen aseman periytyvyyttä tutkiva INDIRECT-hanke

Sosiologian professori Jani Erolan tutkimushanke Intergenerational Cumulative Disadvantage and Resource Compensation eli INDIRECT-tutkimushanke selvittää sosiaalisen aseman periytyvyyttä sukupolvelta toiselle sekä lapsuuden perheen menetettyjen tai puuttuvien resurssien kompensoimista. Tämä tarkoittaa esimerkiksi tilannetta, jossa lapsi on menettänyt vanhempansa, mutta on onnistunut kompensoimaan menetyksen vaikutukset sosioekonomiseen asemaansa esimerkiksi lähisukulaisten tai yhteiskunnan tuella.

INDIRECT-hanke pyrkii sekä kehittämään teoriaa resurssien kompensaatiosta ylisukupolvisissa sosioekonomisissa siirtymissä että testaamaan tätä koskevia olettamuksia empiirisesti Suomessa ja muissa yhteiskunnissa.

>> Lue lisää

Eriarvoisuuden torjuminen niukkuuden aikana (Tackling Inequalities in Time of Austerity TITA)

Sosiologian professori Mikko Niemelän johtama hanke Eriarvoisuuden torjuminen niukkuuden aikana (Tackling Inequalities in Time of Austerity TITA) tarjoaa uuden ja laaja-alaisen näkökulman eriarvoisuuksien pitkän aikavälin muutoksien ja eriarvoisuuteen liittyvien mekanismien ymmärtämiseksi. Hankkeessa analysoidaan talouteen, terveyteen ja hyvinvointiin liittyvää eriarvoisuutta sekä mahdollisuuksien eriarvoisuutta elämänkuluissa.

Hanke tuottaa uutta tietoa eriarvoisuuden eri muodoista ja niiden välisistä mekanismeista. Eriarvoisuutta tutkitaan tuloissa, varallisuudessa, kulutuksessa, koulutuksessa, terveydessä, luottamuksessa, huono-osaisuudessa ja perheprosesseissa.

Hankkeessa sovelletaan kokonaisvaltaista viitekehystä, joka mahdollistaa ratkaisukeskeisen tutkimusotteen. Siinä paikannetaan keskeiset eriarvoisuuteen vaikuttavat politiikan osa-alueet ja se tuottaa sovellettavissa olevia suosituksia poliittisen päätöksenteon tueksi. Eriarvoisuuden mekanismeja tutkiessaan hanke hyödyntää ainutlaatuisia pitkittäisaineistoja ja kehittyneitä tilastomenetelmiä.

Suomen Akatemian Strategisen tutkimuksen neuvosto on myöntänyt hankkeelle rahoituksen kahdesti. Nykyinen, 2,1 miljoonan euron jatkorahoitus takaa hankkeen toiminnan jatkumisen vuoden 2020 loppuun.

>> Lue lisää

Syntyvyyden lasku ja eriarvoisuus (NEFER)

NEFER, Syntyvyyden lasku ja eriarvoisuus, on Suomen Akatemian rahoittama nelivuotinen (2019–2023) tutkimushanke. NEFERissä tutkitaan, mistä Pohjoismaissa ja etenkin Suomessa viime aikoina tapahtunut voimakas ja odottamaton syntyvyyden pieneneminen ja lapsettomuuden kasvu johtuvat, ja millaista sosiaalista ja sukupuolten välistä eriarvoisuutta muuttuvaan perheenmuodostukseen (avo- ja avioliitot sekä lastensaanti) liittyy. Tutkimme naisten, miesten ja parien lastensaantia ainutlaatuisten rekisteriaineistojen ja edistyneiden tilastollisten menetelmien avulla. Lähestymme lastensaanti-, parisuhde-, koulutus- ja työssäkäynti- ja asuinaluehistorioiden sekä taloudellisten resurssien välisiä yhteyksiä dynaamisesta elämänkulkunäkökulmasta haastaen vallitsevia teorioita ja lähestymistapoja. Hankkeen innovatiivinen lähestymistapa tuottaa hedelmällisyyden pienenemistä, perheenmuodostuksen esteitä ja eriarvoisuutta koskevaa ymmärrystä, jota tarvitaan myös näyttöön perustuvan yhteiskuntapolitiikan suunnittelussa merkittävässä ja ajankohtaisessa kysymyksessä.

Hanke toteutetaan Turun yliopistossa, ja sitä johtaa Marika Jalovaara.

>> Lue lisää

Intergenerational relations: from single discipline paradigm towards interdisciplinarity (IntRel)

Previous social science studies have been unable to successfully explain why intergenerational family support is unequally distributed across generations. Combining theories and findings from different fields of study, Intergenerational relations: from single discipline paradigm towards interdisciplinarity (IntRel) project will provide an evolutionarily informed sociological model helping to explain the complex nature of intergenerational relations. The project will show whether and how evolutionary relevant factors still shape human behaviour in contemporary affluent societies and in which circumstances the societal development may override the effect of evolutionary rooted tendencies.

IntRel project is funded by the Academy of Finland in 2019–2023. The PIs of the project are Mirkka Danielsbacka and Antti O. Tanskanen. IntRel is carried out at the University of Turku and it is a part of the Academy of Finland’s flagship Invest.

Kotona puhutun kielen roolia maahanmuuttajien ja heidän lastensa kotoutumisprosesseissa tutkiva hanke

Sosiologian akatemiatutkijan Elina Kilpi-Jakosen tutkimushanke Maahanmuuttajien lapset, kieli ja kotoutuminen Euroopassa – Voiko vanhempien lähtömaan kielen puhuminen kotona parantaa kotoutumista tarkastelee kotona puhutun kielen roolia maahanmuuttajien ja heidän lastensa kotoutumisprosesseissa.

Hankkeen tarkoituksena on kehittää edelleen integraatioteorioita ja niiden näkemystä kotona puhutun kielen ja kaksikielisyyden merkityksestä. Keskeisenä tavoitteena on eritellä, minkälaisissa olosuhteissa maahanmuuttajataustaiset nuoret hyötyvät maahanmuuttajavanhempiensa äidinkielen puhumisesta integraationsa kannalta. Hanke on jaettu kolmeen osaan, joissa tutkitaan

  • elinkaari- ja ympäristötekijöitä, jotka ovat yhteydessä erilaisiin kielenkäyttövalintoihin,
  • kotona käytetyn kielen ja maahanmuuttajien lasten kotoutumisen välistä yhteyttä ja sen vaihtelua eri tyyppisten perheiden välillä, ja
  • ympäristötekijöitä, jotka vaikuttavat kotona käytetyn kielen ja kotoutumisen väliseen yhteyteen.

Hankkeessa käytetään kansainvälisiä ja pitkittäisiä kyselyaineistoja, jotka kattavat monia Euroopan maita.

Hanke on saanut Suomen Akatemian rahoituksen elokuun 2023 loppuun saakka.

>> Lue lisää Elina Kilpi-Jakosesta

Vertaileva tutkimus muuttuvista perhesuhteista ja lasten elatuksesta

Yhä suurempi osa lapsista elää lapsuuttaan erossa toisesta vanhemmastaan. Vanhempien erotessa useat vanhemmat päätyvät lapsen yhteishuoltoon, vuoroasuminen on yleistynyt ja isät ottavat yhä enemmän vastuuta lapsista myös eron jälkeen. Lisäksi lapsille syntyy uusia perhesiteitä vanhempien uusien parisuhteiden myötä.

Lapsen vanhempien asuessa erillään lapsen huollon taloudellinen perusta muodostuu toisen vanhemman maksamasta elatusavusta. Muuttuvat perhesuhteet nostavat esille kysymyksen siitä, kuinka lapsen elatus tulisi järjestää tilanteissa, joissa perheenjäsenillä voi olla erilaisia biologisia siteitä ja oikeudellisia suhteita?

Tässä projektissa Mia Hakovirran johdolla tutkitaan, miten eri maiden elatusapujärjestelmät ottavat huomioon muuttuneet perhesuhteet ja sukupuolten välisen tasa-arvon sekä arvioidaan elatusjärjestelmiä lasten oikeuksien näkökulmasta. Aineistona käytetään eri maista kerättyjä vignettejä sekä Luxemburg Income Study (LIS) aineistoja.

Vuoteen 2021 jatkuvaa hanketta rahoittaa Suomen Akatemia.

Lasten vuoroasuminen ja sosiaaliturva

Lasten vuoroasuminen ja sosiaaliturva on Kelan, Turun yliopiston ja Tampereen yliopiston tutkimushanke, jossa haetaan tietoa yleistyvästä lasten vuoroasumisesta ja siihen liittyvästä tuen tarpeesta. Monille eroperheille tärkeät tukimuodot, asumistuki, toimeentulotuki ja monet perhepoliittiset etuudet sekä palvelut, eivät juuri ota huomioon lasten vuoroasumista. Vuoroasumisen yleistyminen edellyttää monien sosiaalietuuksien ja oikeuksien määräytymisperusteiden uudelleenarviointia.

Hankkeessa selvitetään lasten vuoroasumisen yleisyyttä ja sen piirteitä laajalla eroperheisiin kohdistuvalla valtakunnallisella kyselyllä. Tämän lisäksi hankkeessa arvioidaan, minkälaisia taloudellisia vaikutuksia lasten vuoroasumisen huomioimisella olisi asumistuki-, elatustuki- ja toimeentulotukimenojen kannalta. Lisäksi tehdään laskelmia etuusjärjestelmämuutosten vaikutuksista perheiden toimeentuloon. Kansainvälisen vertailutiedon sekä kirjallisuuskatsauksen avulla kerätään käytäntöjä ja kokemuksia lasten vuoroasumisen huomioimisesta muiden muiden maiden sosiaaliturva- ja etuusjärjestelmissä, ja arvioidaan niiden sopivuutta suomalaiseen sosiaaliturvajärjestelmään.

Turun yliopiston tutkijoiden, Mia Hakovirran ja Mari Haapsen vastuulla hankkeessa ovat erityisesti vuoroasumisen ja etuusjärjestelmien kansainvälinen vertailu sekä lapsen elatukseen liittyvät kysymykset.

Kohti parempaa päätöksentekoa: Lakiuudistusten pitkäaikaisvaikutukset elämänpolkujen muodostumisessa PREDLIFE

Kehitämme projektissa simulointityökalun, jolla voimme kuvata ja ennustaa lakiuudistusten moninaisia vaikutuksia ihmisten elämänkulkuun pitkällä aikavälillä. Voimme esimerkiksi arvioida miten perhevapaauudistus todennäköisesti vaikuttaisi vanhempien työ- ja perhe-elämän tapahtumiin, jotka vuorostaan vaikuttavat taas toisiinsa ja ovat muovaamassa koko perheen ja sen jäsenten elämän suuntaa. Työkalun avulla on aiempaa helpompaa hahmottaa suunnitellun uudistuksen kokonaisvaikutuksia.

Projektin lähtökohtana toimivat koko Suomen ja Ruotsin väestöt kattavat ainutlaatuiset rekisteriaineistot. Näiden aineistojen analyysi ja vertailu tuo meille uutta tietoa perhevapaauudistusten pitkän aikavälin vaikutuksista ja on samalla avuksi työkalun suunnittelussa. Ns. Bayes-analyysin avulla voimme käyttää tilastollisissa malleissamme hyväksemme myös aiempia tutkimustuloksia ja muuta asiantuntijoiden tietoa.

Hanke on saanut Suomen Akatemian rahoituksen ajalle 1.9.2020–30.8.2024. Hankkeen vastuullinen johtaja on Satu Helske.

Sukulaissuhteet, sukupolvet ja elämänkulku (KinCross)

Antti O. Tanskasen ja Mirkka Danielsbackan ”Sukulaissuhteet, sukupolvet ja elämänkulku” (KinCross) -hankkeessa tutkitaan kahden sukupolven perhesuhteita: suomalaisia suuria ikäluokkia (syntyneet vuosina 1945 – 1950) ja heidän aikuisia lapsiaan (syntyneet vuosina 1964 – 1999).

Hanke on jaettu kolmeen osatutkimukseen, jotka toteutetaan hyödyntämällä Sukupolvien ketju -aineistoja. Ensimmäisessä tutkitaan, miten nykyaikaisen viestintäteknologian käyttö liittyy sukulaisten väliseen yhteydenpitoon ja tukeen. Toisessa hyödynnetään Sukupolvien ketju -aineistojen pitkittäisominaisuutta ja analysoidaan sukulaisuussuhteisiin liittyviä muutoksia ennen taloudellisen taantuman alkamista, taantuman aikana ja sen jälkeen. Kolmannessa osassa käytetään aineistojen retrospektiivistä moduulia ja tarkastellaan miten olosuhteet varhais-, keski- ja myöhäislapsuudessa vaikuttavat sukulaissuhteiden muotoutumiseen elämän aikana.

Hanke tuottaa uutta tietoa sukulaissuhteista elämänkulun eri vaiheissa.

Hanke on saanut Suomen Akatemian rahoituksen ajalle 1.9.2020–30.8.2024.