Tutkimuksen ja yhteiskunnan vuoropuhelu on välttämätöntä tasa-arvoisemman yhteiskunnan rakentamiseksi
INVESTin tavoitteena on ollut alusta asti paitsi tehdä korkeatasoista tutkimusta, myös varmistaa, että tutkittu tieto vaikuttaa yhteiskuntaan. Tutkimuksen teko ei riitä, jos tieto ei löydä tietään päätöksentekoon, julkiseen keskusteluun ja ihmisten arkeen.
Yhteiskunnallinen vaikuttavuus ei kuitenkaan synny helposti. Se vaatii tutkijoilta osallistumista julkiseen keskusteluun sekä oman työnsä — ja joskus myös itsensä — altistamista kritiikille, poliittiselle paineelle ja jopa vihamielisyydelle silloin, kun tutkimustulokset eivät vastaa vallitsevia näkemyksiä tai poliittisia tavoitteita.
Tutkijoiden vastuu on kuitenkin kasvanut entisestään. Yhteiskunnat eri puolilla Eurooppaa – ja maailmaa – kohtaavat samanaikaisesti yhä suurempia haasteita: julkiset resurssit niukkenevat, väestörakenteen muutokset muokkaavat hyvinvointijärjestelmiä, ja lasten ja nuorten mielenterveysongelmat lisääntyvät. Tällaisina aikoina tutkimuksen tulee olla se perusta, jonka varaan parempia ja tasa-arvoisempia yhteiskuntia rakennetaan.
INVEST-konferenssi keskittyi tänä vuonna tämän teeman ympärille.
Konferenssi alkoi keskiviikkona pre-konferenssilla, jossa käsiteltiin tutkimuksen yhteiskunnallista vaikuttavuutta.
Professori André Sourander käsitteli puheessaan globaaleja megatrendejä ja niiden huolestuttavia vaikutuksia nuorten mielenterveyteen, tutkimusprofessori Pasi Moisio avasi tutkimuksen roolia päätöksenteon eri vaiheissa ja professori Pigga Keskitalo korosti strategisen tutkimuksen merkitystä yhteiskunnallisen kehityksen suunnannäyttäjänä.
Professorit Pasi Moisio, André Sourander, Pigga Keskitalo ja pre-konferenssin fasilitaattori erikoistutkija Sanna Herkama
Kahvitauon keskusteluja.
Keynote-puheessaan torstaina, ensimmäisenä varsinaisena konferenssipäivänä, professori Philip N. Cohen korosti tarvetta sopeutua yhteiskuntaan, jossa väestö pienenee. Väestörakenteen muutos muokkaa jo nyt yhteiskuntia, ja siihen vastaaminen edellyttää harkittua, tutkimustietoon pohjautuvaa politiikkaa sekä avointa yhteiskunnallista keskustelua.
Cohen nosti esiin myös tärkeän näkökulman tutkimuksen viestintään nykyisessä mediaympäristössä: jos ihmiset kuluttavat yhä enemmän vain viihdettä, tutkijoiden (ja viestijöiden!) pitää löytää parempia tapoja tehdä tutkimukseen perustuvasta tiedosta viihdyttävämpää.
Professori Philip N. Cohen
Keynote-puheen lisäksi konferenssipäivä sisälsi kolme rinnakkaissessiota ja päivä täyttyi vilkkaista keskuteluista.
Professori Kathryn Paige Harden avasi viimeisen konferenssipäivän. Keynote-puheessaan hän tarkasteli, kuinka GWAS-tutkimusten (Genome-wide association studies) hyödyntäminen yhteiskuntatieteissä voi auttaa tutkijoita ymmärtämään paremmin ihmisen kehitystä, eriarvoisuutta sekä biologisten ja sosiaalisten ympäristöjen monimutkaista vuorovaikutusta.
Koska genetiikka on edelleen monille INVESTin tutkimusaloille vieraampi kenttä, keynote herätti runsaasti keskustelua ja yleisöltä riitti kysymyksiä vielä puheen jälkeenkin.
Tieteellisten näkökulmien lisäksi Harden jakoi myös viisaan neuvon opiskelijoille ja uransa alkuvaiheessa oleville tutkijoille: “Don’t underestimate what you want to do.” Ohje kantaa pitkälle myös akateemisen maailman ulkopuolella.
Professori Kathryn Paige Harden
Konferenssi jatkui kahdella rinnakkaissessiolla. Yhteensä konferenssissa kuultiin 107 esitystä 26 sessiossa, joissa käsiteltiin muun muassa digitaalisia ympäristöjä, muuttoliikettä, sosioekonomisia terveys- ja hyvinvointieroja, syntyvyyttä sekä elämänlaatua.
INVESTin konferenssi on vakiinnuttamassa asemaansa kansainvälisenä kohtaamispaikkana tutkijoille, päättäjille ja käytännön toimijoille, jotka etsivät tutkimukseen perustuvia ratkaisuja oikeudenmukaisempien ja kestävämpien yhteiskuntien rakentamiseen.
INVESTin johtaja, akatemiaprofessori Jani Erola kiitti loppupuheenvuorossaan kaikkia osallistujia ja kehui kovatasoisia tutkimuksia, joiden tuloksia konferenssissa esiteltiin.
Ensi vuonna nähdään!
