Autismin kohonnutta itsetuhoisuusriskiä selittävät psykiatriset rinnakkaissairaudet
Väestötason tutkimus osoitti tiettävästi ensimmäistä kertaa syitä autistien kohonneen itsemurhariskin, itsemurhayritysten ja muun erikoissairaanhoitoa vaativan itsetuhoisuuden taustalla. Riskiä selittivät psykiatriset rinnakkaissairaudet, ja niistä erityisesti psykoottiset -, mieliala- sekä ahdistuneisuushäiriöt.
Turun yliopistossa tehty tutkimus osoitti myös, ettei autisteilla ollut kohonnutta tapaturmaisen kuoleman riskiä. Autististen henkilöiden kohonnut ennenaikaisen kuolleisuuden riski liittyi luonnollisiin syihin. Silloin riski oli suhteellisesti korkein tytöillä sekä älyllisesti kehitysvammaisilla autisteilla.
– Tämä havainto on linjassa aiempien tutkimusten kanssa. Tulos liittyy todennäköisesti siihen, että autistisilla tytöillä on poikia suurempi riski älylliseen kehitysvammaisuuteen sekä esimerkiksi epilepsiaan, toteaa lastenpsykiatrian tutkijatohtori Elina Jokiranta-Olkoniemi Turun yliopiston lastenpsykiatrian tutkimuskeskuksesta.
Tulokset säilyivät myös silloin, kun otettiin huomioon sellaisia sekoittavia tekijöitä, kuten äidin sosioekonominen asema ja perheenjäsenten psykiatrinen sairastavuus.
Autismin ydinoireet voivat vaikeuttaa avun saamista psyykkiseen oirehdintaan
Autistisilla henkilöillä on noin kaksinkertainen itsetuhoisuuden riski verrattuna muuhun väestöön. Tulosten perusteella on tärkeää, että terveydenhuollossa pyritään tunnistamaan heidän psykiatrinen oirehdintansa mahdollisimman varhaisessa vaiheessa ja tarjoamaan tehokasta hoitoa.
– Haasteena on, että autismin ydinoireet eli sosiaalisen kanssakäymisen ja kommunikoinnin hankaluudet voivat vaikeuttaa avun hakemista ja siten psykiatrisen sairastavuuden tunnistamista ja hoidon saamista, Jokiranta-Olkoniemi sanoo.
Tutkimus pohjautui kansalliseen FIPS-A -syntymäkohorttiin, jossa tutkittiin eri rekisteritietojen avulla vuosina 1987–2005 syntyneiden autistien kuolleisuus- ja itsetuhoisuusriskiä suhteessa vertailuryhmään. Aineisto sisälsi 4695 autismikirjon häiriön diagnoosin saanutta henkilöä ja 18450 verrokkia.
Tutkimus on osa Suomen Akatemian rahoittamaa INVEST-tutkimuslippulaivaa, joka keskittyy yhteiskunnallisen eriarvoisuuden vähentämiseen ja hyvinvointivaltion uudistamiseen. Tutkimusta rahoitti myös muun muassa yhdysvaltalainen American Foundation for Suicide Prevention.
Lisätietoja:
Tutkijatohtori Elina Jokiranta-Olkoniemi, lastenpsykiatrian tutkimuskeskus, Turun yliopisto,
ekjoki@utu.fi