INVESTin SuomiAreena –keskustelussa pohdittiin koulukiusaamisen ehkäisemisen haasteita

INVESTin ja Mannerheimin Lastensuojeluliiton (MLL) yhteisessä keskustelussa SuomiAreenassa pohdittiin koulukiusaamisen ehkäisemisen haasteita. Millaisia jälkiä jättää vuosia kestävä sanallinen ja fyysinen kiusaaminen, jolle ei löydy yksiselitteistä syytä? Miksi kiusaaja ei väliintuloista huolimatta lopeta kiusaamista? Mitkä tekijät saattavat selittää vakavia kiusaamistapauksia? Miten koulukiusaamisen ehkäisemisen haasteisiin voidaan löytää ratkaisuja?

Keskusteluun osallistuivat Turun yliopiston psykologian professori Christina Salmivalli, Mannerheimin lastensuojeluliiton Auttavien puhelinten päällikkö Tatjana Pajamäki, kirjailija Antti Rönkä ja THL:n erikoistutkija Piia Karjalainen. Keskustelun juonsi Kirsi Alm-Siira.

Tatjana Pajamäen mukaan kiusaaminen on toistuva teema MLL:n auttavissa puhelimissa. Tyypillisin yhteydenotto tulee nuorelta, joka on ollut vuosikausia henkisen piinaamisen kohteena. Lasten kertomukset kiusaamisesta ovat Pajamäen mukaan satuttavaa luettavaa. Esiin piirtyy somaattisia oireita, kuten sydänoireita ja unettomuutta, sekä psyykkisiä vaikutuksia, kuten itseluottamuksen menetystä. Nuoren ulkopuolelle työntäminen sumentaa tulevaisuuden näköaloja. Surullisinta on, että usein kukaan ei tiedä näiden lasten ja nuorten tilanteesta.

Piia Karjalaisen mukaan se, että oma lapsi kiusaa, tulee vanhemmille usein yllätyksenä, sillä ilmiö ei näy kotona. Kiusaamisen syyt ovat moninaisia; ei osata toimia muiden kanssa, haetaan valtaa ja paikkaa ryhmässä. Hän nostaakin esiin, että tulisi kysyä mitä taitoja kiusaajalta puuttuu, miten hänet saadaan ymmärtämään miltä toisesta tuntuu ja mitä vaihtoehtoja kiusaamiselle on, kun kiusaajalla itsellään on paha olla.

Kiusaaminen on vähentynyt, mikä aiheuttaa vähenevän kiusaamisen paradoksin

Christina Salmivallin kertoi, että kiusaaminen on yleisesti ottaen vähentynyt viimeisen kymmenen vuoden aikana. Tämä johtaa paradoksiin, jossa ne, joita edelleen kiusataan, kokevat tilanteen raskaampana. Omaa tilannettaan vertaa aina muiden tilanteeseen, ja kun on yksi harvoista kiusatuista, hakee syytä itsestään. Vaikka kiusaaminen on vähentynyt, yhä on liikaa lapsia, joita kiusataan ja kiusaamiseen puuttumisesta huolimatta kiusaaminen jatkuu.

Salmivallilla on parhaillaan käynnissä pitkä seurantatutkimus, jossa seurataan oikeita kiusaamistapauksia, miten niihin on puututtu ja onko puuttuminen tehonnut. Salmivalli haluaa selvittää, miksi puuttuminen ei aina tehoa. Muutamia syitä on jo tiedossa, mm. mitä ylemmällä luokalla ollaan, sitä todennäköisemmin kiusaaminen jatkuu puuttumisesta huolimatta.

Yksi kiusaamisen puuttumisen ongelma on Antti Röngän mukaan se, ettei kiusattu halua myöntää itselleen tai muille, että on kiusattu, eikä siten halua paljastaa sitä kenellekään. Jos asiasta kertoo, siitä tulee ikään kuin totta, hän sanoo. Kiusattu hakee syitä itsestään eikä halua apua ja näin kukaan ei tiedä kiusaamisesta, eikä siihen luonnollisesti voida puuttua. Röngän mukaan liika fokusoiminen julkisessa keskustelussa ääritapauksiin saattaa vaikeuttaa entisestään kiusaamisesta puhumista ja lisätä stigman pelkoa.

Salmivalli on samoilla linjoilla ja hän totesi, että useimmiten kiusaajat ovat ihan tavallisia lapsia (ääritapauksia lukuunottamatta). Jokainen voi olla kiusaaja ja meidän vanhempien tehtävä on puuttua kiusaamistilanteisiin. Häpeän sijaan vanhempien tulisi ajatella asia niin, että nyt kiusaamiseen ja lapsen käyttäytymiseen päästään puuttumaan.

Rönkä totesi, että kiusatuksi joutuneen roolista on vaikea päästä myöhemmässä elämässä irti. Se estää toteuttamasta ja tekemästä asioita ja saattaa johtaa mielenterveysongelmiin ja syrjäytymisriskiin. Nämä ovat vakavia yhteiskunnallisia ongelmia. Jos lapsella ei esimerkiksi ole turvallista kotia tai muuta ympäristöä, on syrjäytymisriski suuri.

Salmivalli haluaa haastaa nuoret kiusaamisen vastaiseen toimintaan. Nuorissa itsessään on voima, jolla kiusaaminen saadaan lopetettua. Jos nuoret osoittavat, etteivät suvaitse kiusaamista osana ryhmäänsä, yksittäisen kiusaajan toiminnan merkitys minimoituu.

Tallenne keskustelusta tulee katsottavaksi elokuussa tälle sivulle