Piirroskuva, jossa laplselta otetaan poskesta näyte ja sitä tutkitaan mikroskoopilla.

Lasten käytösongelmien hoitoa kehittävä DIGIPARENT laajenee Pohjois-Pohjanmaalle

Lasten käytösongelmien ennaltaehkäisyä ja hoitoa digiavusteisen vanhempainohjauksen avulla tutkiva ja kehittävä DIGIPARENT-tutkimushanke laajenee Pohjois-Pohjanmaalle. Mukaan kutsutaan perheitä, joilla on 4- tai 5-vuotiaita lapsia.

Euroopan tutkimusneuvoston rahoittama DIGIPARENT-hanke tutkii Turun yliopiston lastenpsykiatrian tutkimuskeskuksessa aiemmin kehitetyn Voimaperheet-ohjelman vaikuttavuutta. Voimaperheet-ohjelmalla ennaltaehkäistään ja hoidetaan varhaislapsuuden käytösongelmia. Tutkimus on osa tutkimuskeskus ja lippulaiva INVESTin toimintaa.

Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueella ei ole tällä hetkellä tarjolla Voimaperheet-ohjelmaa, joten alueen perheet sopivat tutkimuksen kontrolliryhmäksi. DIGIPARENT-tutkimushankkeessa ovat mukana kaikki Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen Pohteen neuvolat.

Alueen perheille postitetaan kyselylomake noin kuukautta ennen lapsen 4- ja 5-vuotissyntymäpäivää. Kyselyn avulla pyritään tunnistamaan varhaisia käytösongelmia, joita voivat olla esimerkiksi tottelemattomuus, uhmakkuus, kiukunpuuskat tai kovakouraisuus.

4-vuotisneuvolatarkastuksen yhteydessä lapselta otetaan poskisolunäyte. Pohteen neuvoloissa otettuja näytteitä verrataan näytteisiin, jotka on otettu niillä alueilla, joissa perheet ovat osallistuneet Voimaperheet-ohjelmaan. Ohjelmassa ovat mukana Etelä-Karjalan, Etelä-Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan, Kymenlaakson, Lapin, Länsi-Uudenmaan, Pirkanmaan, Pohjois-Karjalan, Vantaan ja Keravan, Varsinais-Suomen, Satakunnan ja Pohjanmaan hyvinvointialueet.

Poskisolunäytteillä tutkitaan sitä, onko käytösongelmaisilla lapsilla, jotka osallistuvat Voimaperheet-hoito-ohjelmaan, havaittavissa muutoksia geenien ilmentymisessä solutasolla. Toisin sanoen tutkimuksessa tarkastellaan sitä, näkyykö psykososiaalisen intervention hoitovaste ihmisen biologiassa. Vastaavanlaista tutkimusta ei ole aiemmin tehty lasten mielenterveyden alalla.

Uusintanäyte otetaan lapsen 5-vuotistarkastuksessa ja tarvittaessa perheille tarjotaan hoito-ohjelmaa. Erityisenä mielenkiinnon kohteena tutkimuksessa on, miten perheiden saama tuki vaikuttaa ihmisen biologiaan solutasolla.

Tavoitteena kerätä 2000 näytettä

Perheet saavat postitse myös Solun seikkailu -vihkosen, johon voi tutustua lapsen kanssa kotona ennen neuvolaan tuloa. Poskisolunäytteen ottaminen on kivuton toimenpide, mutta se saattaa aiheuttaa lievää epämukavuuden tunnetta. Näyte otetaan posken sisäpinnalta, ja näytteen ottaminen kestää 20–60 sekuntia. Tutkimukseen osallistuminen on perheille vapaaehtoista.

Tähän mennessä Pohjois-Pohjanmaalla noin 70 perhettä on osallistunut tutkimukseen. Tutkimukseen voi osallistua, vaikka lapsella ei olisi käytösongelmia.

– Tavoitteena on, että tämän vuoden aikana alueellamme saataisiin kerättyä parituhatta näytettä. Perheet auttavat keräämään merkittävää tutkimustietoa ja vaikuttavat sote-palveluiden kehittämiseen, sanoo Pohteen perhe- ja sosiaalipalvelut ja OYS Psykiatria -toimialueen toimialuejohtaja Leena Mämmi-Laukka.

Tutkimuksella pyritään edistämään lapsiperheiden hyvinvointia ja kehittämään vaikuttavaa, matalan kynnyksen hoitoa.

– Lapsen käytösongelmat voivat näkyä perheissä eri tavoin ja jäädä myös tunnistamatta. Varhainen tunnistaminen ja käytösongelmiin puuttuminen on tärkeää, koska siten voidaan ennaltaehkäistä perheen kuormittumista ja myöhempien ongelmien syntymistä, toteaa kehityspäällikkö Malin Kinnunen Turun yliopiston lastenpsykiatrian tutkimuskeskuksesta.

Voimaperheet on Turun yliopiston lastenpsykiatrian tutkimuskeskuksen tutkimuskokonaisuus, jossa kehitetään digitaalisia ohjelmia lasten ja perheiden hyvinvoinnin tueksi. Voimaperheet-tutkimusta tehdään tällä hetkellä DIGIPARENT-tutkimushankkeessa, jota rahoittaa Euroopan tutkimusneuvosto (ERC).

Kuvitus, joka kertoo sen, että tutkimuksessa selvitetään, miten psykososiaaliset hoito-ohjelmat vaikuttavat ihmisen biologiaan, miten näytet otetaan neuvolakäynnin yhteydessä, miten näyte lähetetään Turun yliopiston tutkimusryhmälle ja miten tutkimusryhmä analysoi näytteen laboratoriossa käyttäen hyvää tutkimustapaa ja vaalien yksityisyyttä.
Lisätietoa:

Malin Kinnunen, kehityspäällikkö, lastenpsykiatrian tutkimuskeskus, Turun yliopisto, 040 686 4497, malin.kinnunen@utu.fi
Leena Mämmi-Laukka, toimialuejohtaja, perhe- ja sosiaalipalvelut ja OYS Psykiatria, 050 395 0339, leena.mammi-laukka@pohde.fi