Minja Westerlundin työssä tuorein tutkimus ja psykologian hoitotyö kulkevat käsi kädessä
Psykologian kliininen työ ja vuosien työkokemus humanitaarisella sektorilla ovat opettaneet Minja Westerlundille, että yhteisöllisyys on valtava voimavara mielen hyvinvoinnille. Nykyisessä työssään Digiparent-hankkeessa hän saa tehdä käytännönläheistä tutkimustyötä.
Psykologi Minja Westerlund on aloittanut syyskuussa 2023 erikoistutkijana Digiparent-hankkeessa. Digiparent on vuonna 2021 käynnistynyt, professori André Souranderin johtama ja Euroopan tutkimusneuvoston rahoittama tutkimushanke. Tutkimus pohjautuu jo vuonna 2009 aloitetun Voimaperheet-hankkeen työlle.
Tutkimuksessa selvitetään lasten käytöshäiriöitä ennaltaehkäisevien hoitomahdollisuuksien käyttöönottoa. Hankkeessa lasten vanhemmille tarjotaan psykologiseen tutkimuksiin perustuva digitaalinen ohjausohjelma sekä hoitoalan ammattilaisen tarjoamia puhelinkeskusteluja. Hankkeen tavoitteena on tutkia vanhempainohjauksen pitkän aikavälin tuloksia, hoidon tuloksellisuuteen liittyviä geneettisiä tekijöitä ja hoitovaihtoehtojen toimivuutta osana terveyspalvelujärjestelmää. Tavoitteena on myös luoda perhekohtaisesti yksilöityjä vanhempainohjausohjelmia tekoälyn avulla.
Eräs ohjelman hoitotekniikka on ”huomaa hyvää lapsessasi”. Sen tarkoitus on lisätä lapsen positiivista huomiointia arkisten kehujen kautta esimerkiksi kotitöiden teon yhteydessä.
– Nähdyksi tuleminen on ihmisen perustarve ja lapset hakevat aina vanhempiensa huomiota. Jos lapsi kokee, että huomiota ei saa hyvällä, niin sitä haetaan sitten pahalla, Westerlund kertoo.
Lasten käytöshäiriöt ovat yhteydessä moniin nuoruuden ja aikuisuuden haasteisiin, kuten ongelmiin koulussa, rikollisuuteen ja syrjäytyneisyyteen. Digiparent tarjoaa mahdollisuuden vähentää näitä merkittäviä yhteiskunnallisia ongelmia ja Westerlundin mukaan se on yksi hankeen vaikuttavimmista tuloksista.
Tutkimus on osoittanut, että tehokkain keino ennaltaehkäistä käytöshäiriöitä on vanhempainohjaus. Kuitenkaan useimmat vanhempainohjausta tarvitsevat vanhemmat eivät resurssipulan vuoksi saa sitä. Hankkeen tarkoituksena on tuoda vanhempainohjaus nopeasti ja matalalla kynnyksellä perheiden saataville, jotta varhainen puuttuminen käyttäytymishäiriöihin on mahdollista.
Yhteisöpalveluja mielenterveystyön tueksi
– Kiinnostuin työskentelemään Digiparent-hankkeessa, sillä haluan lisätä ihmisten tietoisuutta siitä, miltä saavutettavien ja kustannustehokkaiden mielenterveyspalvelujen tulisi näyttää, Westerlund korostaa.
Westerlundin mukaan usein ajatellaan, että tukimuotojen pitäisi keskittyä nimenomaan erikoispalveluihin, kuten psykoterapeuttisiin hoitoihin. Ne ovat kuitenkin vain hyvin pieni osa siitä, mitä mielenterveyttä ylläpitävien palveluiden tulisi olla. Hoitojen lisäksi tulisi panostaa myös yhteisöpalveluihin, koska niiden kautta pystytään ehkäisemään esimerkiksi yksinäisyyttä ja säästämään huomattavasti yhteiskunnan varoja.
–Ennaltaehkäisevä toiminta tulee useiden tutkimusten mukaan huomattavasti halvemmaksi kuin seurausten kanssa toimiminen. Tämä pätee niin Suomessa, Jemenissä kuin Zimbabwessa, Westerlund vahvistaa.
Westerlundin hätkähdyttävä ura
Minja Westerlundilla on todella monipuolinen ja kansainvälinen ura, johon on mahtunut kaikkea huippututkimuksen ja kenttätyön välillä. Westerlund haluaa työskennellä sen hyväksi, että psykologian kliinisen hoitotyön ja tutkimuksen raja saataisiin kurottua umpeen ja tutkittu tieto saataisiin suoraan klinikoiden toimintaan.
Vaihto-opiskelut Ecuadorissa ja Perussa saivat Westerlundin kiinnostumaan kansainvälisestä urasta. Hankittuaan psykologian kliinistä hoitokokemusta Suomessa Westerlund lähti ensimäistä kertaa Lääkärit ilman rajoja -järjestön kautta humanitaarisen sektorin töihin Papua-Uuteen Guineaan. Neljän vuoden ajan hän jatkoi humanitaarisena psykologina Turkin ja Syyrian rajalla, Jordaniassa sekä Zimbabwessa. Lisäksi hän on työskennellyt Lääkärit ilman rajoja -järjestön kanssa muun muassa Irakissa, Yemenissä, Serbiassa ja Etelä-Afrikassa.
Kenttätyövuosien jälkeen Westerlund toimi myös kolme vuotta Brysselissä Lääkärit Ilman Rajoja-järjestön päämajassa mielenterveyden erikoisasiantuntijana. Tänä vuonna hän palasi lopulta Suomeen, sillä halusi kaikkien ulkomailla asuttujen vuosien jälkeen antaa omaa osaamistaan Suomen hyvinvointivaltiojärjestelmän vahvistamiseen.
– Kun on työskennellyt monella eri mantereella, niin huomaa, että kaikista meidän paikallisista epäkohdista huolimatta Suomeen on rakennettu valtavan hyvä järjestelmä. Se on uniikki ja siitä kannattaa pitää huolta. Järjestelmä pysyy pystyssä vain, jos me kaikki panostamme siihen ja teemme töitä sen hyväksi, Westerlund painottaa.
Westerlund suunnittelee: – Tulevien vuosien aikana haluan keskittyä mielenterveyspalveluihin ja siihen, mitkä ovat parhaat tavat tuottaa niitä Suomessa asiakaslähtöisesti, kustannustehokkaasti, ennaltaehkäisevästi ja kulttuurisensitiivisesti.
Lisäksi Westerlund on kiinnostunut tekemään lisää töitä mielenterveyden peruspalveluiden ja yhteisöpalvelujen tuomiseksi osaksi olemassa olevia palvelurakenteita. Digiparentin kaltaiset hoito-ohjelmat voivat muun muassa tuoda kouluille lisää työkaluja kiusaamistilanteisiin puuttumiseen.
DIGIPARENT-hanke on osa INVEST-lippulaivan toimintaa. INVEST on Suomen Akatemian tutkimuksen lippulaiva sekä Turun yliopiston ja THL:n yhteinen tutkimuskeskus. INVEST tutkii eriarvoisuutta, interventioita ja uutta hyvinvointiyhteiskuntaa. Tavoitteena on tarjota Suomelle ja muille yhteiskunnille nykyistä tasa-arvoisempi sekä taloudellisesti, väestöllisesti ja sosiaalisesti kestävämpi hyvinvointivaltiomalli.
Teksti: Veera Niemi
Kuva: David Crunelle
Artikkeli julkaistu alunperin Turun yliopiston verkkosivulla