Photo of Anette Fasang.

Professori Anette Fasang vihitään Turun yliopiston kunniatohtoriksi

Professori Anette Fasang vihitään Turun yliopiston kunniatohtoriksi tieteellisten saavutuksiensa perusteella toukokuussa järjestettävässä tohtoripromootiossa. Fasang on mikrososiologian professori Humbolt-Universityssä Berliinissä.

Professori Fasang on palkittu sosiaalisen eriarvoisuuden sekä elämänkulun ja perheväestötieteen tutkimukseen erikoistunut sosiologi. Hän johtaa Berlin Graduate School of Social Sciences -jatko-opinto-ohjelmaa, on yksi SCRIPTS -huippututkimuskeskuksen vastuullisista tutkijoista ja WZB Berlin Social Science Center -keskuksen pysyvä jäsen. Fasang on tunnettu sekvenssianalyysimenetelmien kehittäjä. Fasang on INVESTin tieteellisen neuvottelukunnan jäsen.

Fasang on Unkarin ja Yhdysvaltain kansalainen, mutta hän varttui Saksassa. Hän on suorittanut perustutkintonsa Münchenissä, väitellyt tohtoriksi Bremenissä, minkä jälkeen hän työskenteli tutkijatohtorina Yalen yliopistossa Yhdysvalloissa. Hän on työskennellyt mikrososiologian professorina Berliinissä vuodesta 2015.

Tutkijana Fasang kuvailee itseään hybridiksi. “Olen aloittanut sosiologina, mutta kasvanut väestötieteeseen. Turun yliopistossa olen työskennellyt sekä sosiologien että väestötieteilijöiden kanssa, mikä on ollut todella mukavaa,” hän sanoo. “Suomalaisten kollegoiden kanssa Unkari-Suomi -yhteys on myös ollut mielenkiintoinen aihe, olemme puhuneet pitkään muun muassa unkarin ja suomen kielen suhteesta.”

Vahva tutkimusyhteistyö Turun yliopiston ja INVESTin kanssa

Fasang on kiinnostunut pohjoismaisista hyvinvointivaltioista, jonka vuoksi hänen tiensä ristesi ensin Jani Erolan ja pian sen jälkeen myös Marika Jalovaaran kanssa.

”Minulla on kaksi tutkimusaluetta, joilla yhteistyö Turun yliopiston kanssa on ollut vahvaa ja erittäin palkitsevaa.

Ensiksikin olen tehnyt vertailevaa tutkimusta elämänkulusta ja sosiaalisesta eriarvoisuudesta, jossa on perinteisesti keskitytty pitkäaikaisiin prosesseihin, esimerkiksi mitä tapahtuu 20-40-vuotiaiden henkilöiden työ- ja perhe-elämässä ja miten tämä liittyy sosiaaliseen epätasa-arvoon vaikka tulojen tai varallisuuden suhteen. Tämän tyyppinen yksityiskohtainen kvantitatiivinen prosessianalyysi voidaan tehdä vain keskittymällä muutamiin valittuihin maihin, jotka edustavat ihanteellisia hyvinvointivaltioita. Suomalainen hyvinvointivaltiomalli on erityisen mielenkiintoinen, koska siinä yhdistyvät pohjoismaisten hyvinvointivaltioiden klassiset elementit joihinkin sellaisiin ominaisuuksiin, joita yleensä näemme konservatiivisissa tai liberaaleissa hyvinvointijärjestelmissä. Tällainen on esimerkiksi työttömyysetuuksien kohdentaminen.

Toiseksi olemme käyttäneet suomalaisia rekisteritietoja kehittääksemme uusia tutkimusmalleja ja -menetelmiä pitkittäistietojen analysointia varten. Tätä ei ole yksinkertaisesti mahdollista tehdä saatavilla olevilla tiedoilla Saksan kaltaisissa maissa, joissa ei ole vertailukelpoisia rekisteritietolähteitä.”

Väestötieteen aiheissa ja pitkittäisen data-analyysin menetelmien kehittämisessä Fasang on työskennellyt Marika Jalovaaran, Aleksi Karhulan, Sanna Kailaheimo-Lönnqvistin ja Satu Helskeen sekä tietysti Erolan kanssa.

”Olemme käyttäneet suomalaista rekisteritietoa tarkastellaksemme pitkän aikavälin elämänkulun prosesseja ja yhdistäneet tietoja sisarusten, vanhempien ja myös appivanhempien kesken, eri sukupolvien välillä ja eri perheenjäsenten kesken. Olemme myös käyttäneet suomalaisen rekisteritietojen mahdollisuuksia kehittääksemme uusia menetelmiä, joita ei yksinkertaisesti olisi voinut tehdä muualla. Työskentely Turun kollegoiden kanssa on antanut minulle uusia oivalluksia eriarvoisuustutkimuksesta sekä menetelmien kehittämisen ja tutkimussuunnittelun peruskysymyksistä, mikä on ollut ainutlaatuisesti mahdollista suomalaisten rekisteritietojen ja Turun yliopiston tutkijoiden laajan asiantuntemuksen avulla.”

Hyvinvointivaltiot ovat haasteiden edessä

Tutkijoiden kanssa tehtävän yhteistyön lisäksi Fasang on INVESTinn tieteellisen neuvottelukunnan jäsen. INVESTillä on kunnianhimoiset tavoitteet, mutta Fasang pitää niitä tärkeinä.

”On perusteltua kysyä, miten hyvinvointivaltiot voivat olla tulevaisuudessa taloudellisesti kestäviä ja samalla täyttää liberaalien yhteiskuntien keskeiset tavoitteet, kuten mahdollisuuksien tasa-arvo, kansalaisoikeudet, poliittinen osallistuminen, turvallisuus ja vapaus. Kuinka tasapainottaa kaikki tavoitteet, kuten teknologiset ja väestörakenteen muutokset, ja kansalliset ja kansainväliset poliittisten näkemykset, globalisaation aikana? Mielestäni INVESTin tavoitteet ovat todella tärkeitä, ja vaikka niitä kaikkia ei saavutettaisi täydellisesti, jo niistä oppiminen on iso askel eteenpäin.

Saksassa meillä on samanlaisia laajamittaisia yhteistyöhankkeita nimeltä ”Excellence Clusters”, olen jäsenenä huippuosaamisklusterissa “Contestations of the Liberal Script” Berliinissä. Saksalaisesta näkökulmasta olen erittäin vaikuttunut INVESTistä, koska se on ihanteellisen monitieteinen yhdistelmä, ei liian laaja, mutta riittävän monipuolinen, jotta se voi toimia tehokkaasti ja tuottaa jotain enemmän kuin mikä on mahdollista yksittäisillä tieteenaloilla.

Olen myös todella vaikuttunut interventiotutkimuksista ja yhteistyöstä kuntien kanssa. Tämä on jotain hyvin ainutlaatuista. Se auttaa INVESTiä saavuttamaan tavoitteensa ja vaikuttamaan laajasti, koska hyvinvointipalvelujen soveltamiseen on suora yhteys. Interventiotutkimukset ovat erinomaisia, koska toisaalta ne tarjoavat hyvät mahdollisuudet perustutkimukseen ja tärkeiden yleisten kysymysten käsittelemiseen ja toisaalta varmistavat, että osa näistä toimenpiteistä toteutetaan ja viedään muihin maihin.”

Työtään ja rooliaan tieteellisessä neuvottelukunnassa Fasang pitää älyllisesti palkitsevana ja erittäin rakentavana. ”Neuvottelukunnan tehtävänä on tietysti kritisoida, mutta yleisesti ottaen olemme seuranneet ilolla tätä laajamittaista ja ainutlaatuista tutkimusta, mitä INVESTissä tehdään ja olemme kaikki oppineet paljon. Rakentavan kritiikin lisäksi yritämme kontekstualisoida INVESTin tutkimusta siihen, mitä muualla tehdään.”

Tulevasta kunniatohtorin arvonimestä Fasang on innoissaan ja erittäin kiitollinen. Hän odottaa jo innolla toukokuun tohtoripromootiota Turussa. “Tulen Turkuun unkarilaisen isäni ja 5-vuotiaan poikani kanssa. Tulemme laivalla Tukholmasta ja pidän hiukan lomaa samalla. Isäni on todella innostunut ja poikani tietysti on aivan otettu siitä, että hänen äitinsä tulee pitämään oikeaa miekkaa käsissään,” hän nauraa.

Lopulta hän lähettää terveisiä kaikille INVESTiläisille: “Onnittelut kaikesta, mitä olet jo saavuttaneet. Jatkakaa samaan malliin ja kiitos, että olen saanut olla osa INVESTiä!